Apu

Pyöräilystä ja kävelystä syntyy miljardien hyötyjä vuosittain


Pyöräily ja jalankulku ovat yhteiskunnallekin hyödyllisiä liikuntamuotoja.
Teksti Jorma Lehtola
Kuvat Timo Villanen

Pyöräliikenteestä syntyy EU:ssa vuosittain 24 miljardin edestä hyötyjä ja jalankulusta 66 miljardia, kertoo ruotsalaisen Linné-yliopiston tuore tutkimus. Yksityisautoilu puolestaan aiheuttaa 500 miljardin euron kustannukset.

Tutkimuksessa eri liikennemuotojen hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista muuttujalla, kuten ilmastonmuutos, maankäyttö, ruuhkat ja terveys. Sen mukaan auton vaihtaminen pyörään tai apostolinkyytiin tuottaa huomattavia hyötyjä.

Pyöräily tuottaa yhteiskunnalle 0,18 euroa kilometriä kohden, kävely 0,37 euroa. Yksityisautoilun kustannukset ovat 0,11 euroa per kilometri.

Tutkimuksen mukaan autoilun kustannukset aliarvioidaan systemaattisesti liikenneinvestoinneissa. Erityisesti kaupunkiliikenteessä niiden vaikutukset vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin pitäisi ottaa tarkemmin huomioon.

Ilmastonmuutoksen kustannukset määritellään liian alhaisiksi

Apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksesta arvioi, että hyöty–kustannuslaskelma nykymuodossaan kohtaa jo vahvoja muutospaineita, ei vähiten automatisaation ja päästövähennysten takia.

– Hankearviointikehikossa hyödyt laajalti perustuvat siihen, että matka-ajan säästölle lasketaan suuri arvo, mutta jos liikenne automatisoituu, se on aika lailla kyseenalainen peruste. Laskennat tehdään kuitenkin kymmenien vuosien päähän, jolloin automatisointi saattaa jo ehtiä vaikuttamaan.

Perinteiset hyöty–kustannuslaskelmat suosivat autoiluinfrastruktuurin rakentamista. Niistä puuttuu jalankulun ja pyöräilyn positiivinen puoli. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi.

Tutkijoiden mielestä jokaisen maan tulisi pohtia omaa kansallista viitekehystään. Tanskassa ja Hollannissa on jo alettu kehittää työkaluja terveyshyötyjen laskentaan ja käyttää niitä systemaattisemmin myös väylien perusteena.

Suomessa ajetaan pikkumatkojakin autoilla

Liimataisen mielestä arvioinnin laajuus on tähdellistä.

– Liikennehankkeiden laskelmat tehdään tietylle väylän osalle, mutta niillä on vaikutuksia laajemminkin verkolle ja muihin kulkumuotoihin. Varsinkin pyöräily-kävelyhyödyt keskittyvät pääkaupunkiseudulle, mutta niitäkin ratkaisuja ohjaavat valtakunnalliset laskentaperiaatteet.

Uudelle ajattelulle olisi Suomessakin tilausta. Viimeisin henkilöliikennetutkimus osoittaa, että jo 2–3 kilometrin matkoista 60 prosenttia tehdään yksityisautolla.

Tutkimus julkaistiin tiedelehti Ecological Economicsissa. Löydät maksullisen jutun täältä.

Julkaistu: 12.3.2019