Apu

Puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindberg rauhoittelee suomalaisia: "Venäjän voimat eivät ole entisellään"

Puolustusvoimain ex-komentaja Jarmo Lindberg rauhoittelee suomalaisia: "Venäjän voimat eivät ole entisellään"
Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg keskittyy hirsitalon entisöintiin, mutta seuraa tarkkaan Venäjän aggressioita ja Ukrainan tilannetta. Hän uskoo Suomen olevan turvassa, mutta tahtoo Suomen liittyvän Natoon.
Julkaistu: 27.4.2022

Alakerran salin kustavilaiskalusteet on hankittu Jyväskylän Kuokkalan kartanon pääsalista. Kylpyhuoneeseen on luotu vanhaa tunnelmaa valkoisella kylpyammeella ja liettualaisen puusepän jyrsimällä kustavilaistyylisellä puupylväällä.

Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, 62, kulkee vanhassa talossa ja kertoo kunnostusprojektistaan. Lindberg on tapetoinut, hionut ja lakannut lattiat, ja parhaillaan hän kunnostaa ikkunoita Museoviraston vaatimusten mukaisesti.

Ollaan sipoolaisen hirsitalossa, jonka kunnostuksessa entisellä komentajalla riittää työsarkaa: suojellun kartanorakennuksen huonepinta-ala on 696 neliötä.

Lindberg siirtyi puolustusvoimista reserviin elokuussa 2019. Sen jälkeen hänellä on ollut aikaa kunnostaa kodikseen tätä vuonna 1914 rakennettua entistä Nikkilän mielisairaalan ylilääkärin asuntoa. Rakennuksessa toimi aikaisemmin päiväkoti, mutta sen toiminta loppui 2014.

Kiireisenä miestä pitävät myös kolme lastenlasta. Nuorimmaisten, kaksosten, syöttötuolit ja lelut ovat vallanneet yhden huoneen. Työhuoneessa kenraalilla on juoksumatto ja yhdessä makuuhuoneista kuntopyörä. Suomen pyöräily -yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Lindbergin pyöräilyinnostus on peruja hävittäjälentäjien tiukoista kuntovaatimuksista, joihin pystyi parhaiten vastaamaan pyöräilemällä.

Hirsitalon kurinalainen entisöinti on kenraalille sydämen asia – niin innostuneesti hän kertoo yksityiskohdista.

– Tässä hommassa pitääkin olla tunnetta pelissä.

Entinen puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kuuli Venäjän aamuöisestä hyökkäyksestä Ukrainaan 24. helmikuuta niin kuin muutkin suomalaiset – aamu-uutisista kello seitsemän jälkeen. Vaikka kenraalit ovat reservissä hautaan asti, ei ole mitään sotilastiedustelun kuumaa linjaa, joka olisi aina valmiudessa entisen komentajan yöpöydällä.

Kenraali Lindberg on yhä hyvin kartalla siitä, mitä Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuu. Hän on seurannut Ukrainan tilannetta tarkkaan ja ollut Venäjän aggressioiden vuoksi kysytty kommentaattori tiedotusvälineissä.

Lindbergillä on Natosta selkeä mielipide, jonka hän toi ensi kertaa julki vasta Venäjän hyökkäyspäivänä antamassaan haastattelussa. ”Olisi hyvä, jos Suomi liittyisi Natoon”, Lindberg totesi tuolloin Aamulehdelle.

– Siinä tilanteessa olisi ollut itsepetosta, jos olisin pitänyt näkemykseni omana tietonani, Lindberg perustelee nyt.

Hän sanoo, ettei kyseessä ollut mikään ”yhden yön ihme”, vaan hän on ollut pitkään sitä mieltä, että Nato-jäsenyys tuottaisi Suomen puolustukselle lisäarvoa.

''En osaa sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin tämä ajatus on itselleni härmistynyt. Virassa ollessani ei olisi ollut korrektia kommentoida asiaa.''

Tänä keväänä kaikki puhuvat Natosta. Natossa nähdään tausta­tukea ja turvatakuita, toisaalta sen koetaan asettavan Suomen hankalaan paikkaan idän ja lännen välissä.

Natoa empivät tai sitä vastustavat suomalaiset vetoavat usein siihen, että sotilasliiton jäsenenä varusmiehemme joutuisivat sotimaan muualle ja että tänne tulisi Naton tukikohtia ja ydinaseita. Samalla asettuisimme Venäjän ydinaseiden maaliksi. Lindbergiä tuntuvat nuo väitteet hieman turhauttavan.

– Nämä kysymykset on keskusteltu ja selvitetty moneen kertaan viime vuosikymmenten aikana, mutta ehkä ne menevät tällä kertaa paremmin muistiin. Naton operaatioihin ei lähetetä varusmiehiä eikä reserviläisiä, vaan sopimus tehdään vapaaehtoisten kanssa, Lindberg tähdentää.

Kenraalilla on rauhoittavia terveisiä niille suomalaisille, jotka pelkäävät Venäjän aggressioita Suomen mahdollisen Nato-hakemusprosessin aikana.

– Venäjä on juuri nyt sitoutunut Ukrainaan, se on kerännyt sinne koko sotavoimansa Kaukoitää myöten. On vaikea nähdä, että he kykenisivät suuntaamaan voimaansa nyt muualle, Lindberg arvioi ja sanoo tilanteen todennäköisesti kestävän ainakin niin pitkään kuin sota jatkuu Ukrainassa, mutta myös sieltä vetäytyminen kestää kauemmin kuin voimien kokoaminen.

''Venäjä on kärsinyt niin suuria tappioita, etteivät sen voimat ole läheskään entisen kaltaiset. Niiden palauttamiseen menee vielä pidempi aika kuin joukkojen siirtämiseen takaisin lähialueellemme.''

Voimatasapaino on muuttunut Lindbergin mukaan Venäjälle epäedullisemmaksi myös siksi, että Nato on koko ajan vahvistanut joukkojaan. Moni Euroopan maa on tehnyt nopean päätöksen puolustusmäärärahojen suuresta kasvattamisesta.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi taannoin Suomen ja Ruotsin mahdollista Nato-jäsenyyttä, että silloin Venäjän pitäisi ”tasapainottaa tilanne”. Peskov viittasi Venäjän Suomen vastaiseen rajaan. Mitä tasapainottaminen käytännössä tarkoittaisi?

Lindberg arvioi tasapainottamisen viittaavan Venäjän asevoimien taistelukyvyn palauttamiseen lähialueellemme itärajan taakse sekä joukkojen ja kaluston uudelleenryhmittelyyn. Lindbergin mukaan Venäjällä on Pietarin ympäristössä isoja joukko-osastoja ja pohjoisessa muun muassa moderneja hävittäjäkoneita, mutta välissä on pitkä alue, jossa ei ole muuta kuin taigaa. Se ryhmittely mahdollisesti muuttuisi, jos Nato muuttaisi Venäjän naapuriin.

– On silti aikamoinen kynnys, että Venäjä lähtisi haastamaan Natoa, Lindberg summaa.

Sotilas korostaa myös, että ei pidä myöskään unohtaa sitä, että vähäväkiseksi maaksi Suomella on poikkeuksellisen runsaslukuinen armeija.

''Meillä on sotilaallisen koulutuksen saaneita henkilöitä noin 900 000. Suomen sodan ajan joukkorakenteen vahvuus pataljoonineen, prikaateineen, hävittäjälentueineen ja merivoimien laivueineen on 280 000 sotilasta. Se on enemmän kuin kaikkien muiden Pohjoismaiden sodanajan vahvuudet yhteensä ja enemmän kuin Saksalla.''

Vapaaehtoisia sotilaita on löytynyt takavuosina, sillä Suomi on ollut rauhanturvaamisen suurvalta. Suomesta on ollut aikaisemmin mukana Nato-operaatioissa kokonaisia pataljoonia. Naton nopean toiminnan joukkojen täydennysjoukoissa on ollut jokin suomalainen joukkoyksikkö jo kymmenen vuoden ajan. Parhaillaan sitä tehtävää suorittaa merivoimien miinantorjunta-alus.

– Natossa jäsenmaat puolustavat omaa vastuualuettaan. Ehkä meidän on silloin syytä miettiä myös vastavuoroisuutta, jos itse toivomme saavamme Natolta merkittävää apua, Lindberg muistuttaa.

Naton tukikohtien ja ydinaseiden sijoittelun Lindberg sanoo olevan jäsenmaan oma poliittinen linjaus kuten Norjassa.

Jarmo Lindberg kunnostaa kodikseen Sipoossa sijaitsevaa Nikkilän mielisairaalan ylilääkärin asuntoa. Se on rakennettu vuonna 1914. Kartanorakennuksessa on 696 neliötä.

Reserviläiseksi siirryttyään Lindberg teki vapaaehtoisen karenssiajan jälkeen konsulttisopimuksen F35-hävittäjiä valmistavan Lockheed Martinin kanssa. Siitä syntyi kohu.

– Se oli kannaltani lyhyt episodi menneestä ajasta. Sopimukseni tehtiin kaikkien määräysten ja pykälien mukaan vapaaehtoisen karenssiajan jälkeen, mutta sitten se purkautui. Motiivini on aina ollut Suomen ilmapuolustuksen edistäminen, Lindberg kommentoi asiaa, joka herätti paljon keskustelua.

Puolustusministeriön jälkeenpäin tekemän selvityksen mukaan Lindberg rikkoi karenssisopimuksensa ilmoitusvelvollisuutta koskevaa ehtoa, sillä hän oli perustanut konsultointiyrityksensä karenssisopimuksen voimassaoloaikana. Ministeriö ei perinyt Lindbergiltä sopimussakkoa, koska hän oli perustanut yrityksensä karenssisopimuksensa voimassaoloajan lopulla ja aloitti liiketoiminnan vasta karenssiajan jälkeen. Oikeuskansleri totesi puolustusministeriön toimineen asiassa oikein.

Lockheed Martinin F35-häivehävittäjä valittiin sittemmin Suomen seuraavaksi hävittäjämalliksi, kun Hornetit poistuvat taivaalta vuoteen 2030 mennessä. Lindbergin mukaan kehitys on johtamassa siihen, että F35:stä on tulossa länsimaiden ja Naton standardihävittäjä.

– Euroopassa on myös muita maita, jotka ovat valinneet saman konetyypin. Viimeksi F35:een päätyi Kanada. Suuruuden ekonomia alkaa näkyä siinä, että huoltojärjestelmät standardisoituvat ja huoltovarmuus paranee, kun varaosia ja palveluita on saatavilla joka puolella Eurooppaa.

Lindberg kertoo lentäneensä F35:tä simulaattorissa. Hornetin puikoissa hän on ollut oikeastikin, ja hänellä on kokemusta myös MiG-21-neuvostohävittäjästä. Yksi muisto MiGeistä liittyy Neuvostoliiton hajoamiseen 1991.

– Olin MiG-esityslentäjänä Moskovassa elokuussa 1991. Muutaman päivän päästä pääsihteeri Mihail Gorbatšov istui syrjäytettynä kotiarestissa Mustanmeren rannalla. Ajattelimme, että olipa hyvä, että ehdimme lentää alta pois, Lindberg muistelee.

Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Lindberg oli Yhdysvaltain merivoimien Hornetissa Tyynen valtameren päällä ja harjoitteli ilmataistelua amerikkalaisten kanssa.

– Kun istuin MiGissä Moskovassa, en olisi ikinä voinut kuvitella, että pian olisin amerikkalaisessa hävittäjässä Tyynen valtameren yllä.

On kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun Suomen ja Naton välinen tiivis yhteys sai sinetin. Naton Walesin huippukokouksessa syyskuussa 2014 Suomi pääsi kultapossukerhoon. Suomi ja neljä muuta maata otettiin Naton kehittyneiksi kumppaneiksi (Enhanced Opportunities Partners).

– Lisäksi Suomessa oli valmisteltu Naton ja Suomen isäntämaasopimus, jonka allekirjoittajaksi Suomen puolesta nimettiin tuore puolustusvoimain komentaja, Lindberg kertoo.

Sopimuksella Suomi otti merkittävän loikan kohti läntistä sotilasliittoa, vaikka virallisesta jäsenyydestä ei tuolloin julkisesti keskusteltukaan. Tuossa ”yhteisymmärryspöytäkirjassa” määritellään ehdot, joilla Suomi isäntämaana voi tarjota Naton joukoille tukea, tietoja ja suojelusta niiden sotilasoperaatioissa.

Saman vuoden elokuussa Lindberg oli noussut puolustusvoimain komentajaksi. Euroopassa puhalsi silloinkin kylmä tuuli. Ukrainassa tapahtui alkuvuodesta vallankumous, ja pian Venäjä miehitti ja liitti laittomasti itseensä Ukrainan Krimin. Tilanne johti Euroopan maiden puolustusvoimissa ja Natossa valmiuden arvioimiseen. Lindbergkin sai laittaa hihat heti heilumaan. Varusmiesten koulutusta nykyaikaistettiin, ja ampumista alettiin harjoitella tietokonesimulaattoreissa.

– Puolustusvoimissa tehtiin johdollani arviot riittävästä valmiudesta ja alettiin kehittää muun muassa maavoimien valmiutta ja koulutusta.

Lindbergin mielestä historia on osoittanut, etteivät asiat mene aina niin kuin olemme ajatelleet. Tulee epäjatkuvuuskohtia, joiden kokoa ei voi etukäteen edes kuvitella. Nyt olemme tilanteessa, jossa naapurimaa käy raakaa sotaa Euroopassa ja Suomi miettii nopeasti Nato-jäsenyyttä.

– Se on muistutus siitä, minkälaisiin asioihin tulisi varautua rauhallisina aikoina, Lindberg sanoo.

– Kun istuin MiGissä Moskovassa, en olisi ikinä voinut kuvitella, että pian olisin amerikkalaisessa hävittäjässä Tyynen valtameren yllä.

Jarmo Lindberg

Syntyi: 10. kesäkuuta 1959.

Asuu: Sipoossa.

Ura: Kenraali ja puolustusvoimain komentaja (2014–2019). 2012–2014 puolustusvoimien sotatalous­päällikkö. Nousi nuorimpana kenraalikuntaan 2005.

Perhe: Vaimo ja kolme aikuista tytärtä.

Harrastaa: Remontointia, metsästystä ja järjestö­toimintaa.

Ajankohtaista: Ukrainan ja puolustusasioiden seuraaminen.

23 kommenttia