Apu

Psykologi: Koronavirusepidemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin pitäisi varautua

Psykologi: Koronavirusepidemian aiheuttamiin mielenterveysongelmiin pitäisi varautua
Mielenterveyden ongelmien kasvu on näkynyt työterveystilastoissa jo vuosikausia. Nyt koronavirusepidemia näyttää pahentavan tilannetta entisestään.
Julkaistu: 2.4.2020

Koronavirusepidemia on pannut suomalaisten jaksamisen tiukalle. Siksi pitäisikin jo nyt varautua auttamaan etenkin haavoittuvassa asemassa olevia kansalaisia, arvioi asiantuntija.

Yksityisiä terveyspalveluita tarjoavan Terveystalon 3,7 miljoonan lääkärikäynnin perusteella laatima Näin Suomi voi -selvitys paljastaa, että mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomat ja lyhytpsykoterapiat ovat nousseet Suomessa edelleen rajusti.

Lääkärikäyntien seurannan perusteella suomalaisten mielenterveyshäiriöt ovat olleet kasvussa jo usean vuoden ajan. Koronaviruksen aiheuttamat paineet maaliskuussa lisäävät ongelmien riskiä.

– Sellaiset ihmiset, joilla on jo valmiiksi mielenterveyden ongelmia tai kuormitusta omassa elämässä, ovat tässä tilanteessa hyvin haavoittuvia. Tilanne voi myös aiheuttaa ongelmia myös sellaisille ihmisille, joilla ei vielä mielenterveyden kanssa sellaisia ole, johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta sanoo.

Mielenterveysoireilu kasvaa koko maailmassa

Terveystalon mukaan esimerkiksi ahdistushäiriöitä diagnosoitiin viime vuonna neljännes enemmän kuin toissa vuonna. Työpaikoilla pisimmät sairauslomat tulevat tuki- ja liikuntaelinsairauksista, mutta mielenterveyshäiriöt aiheuttavat toiseksi pisimmät sairauslomat.

– Mielenterveysdiagnoosien määrä ollut kasvussa useita vuosia. Se on maailmanlaajuinen ilmiö, Turunen sanoo.

Turusen mukaan koronavirusepidemia näkyy Terveystalossa erityisesti siinä, että etäpalveluiden käyttö on lisääntynyt. Esimerkiksi Lääkäri-chat-palvelun asiakasmäärä kymmenkertaistui viikossa.

– Asiakkaat ovat tehneet todella nopean digiloikan ja siirtyneet etäasiointiin. Mielenterveydenasioita voikin aivan hyvin hoitaa etänä ja sitä on meillä tehty jo aiemminkin.

Turvallinen arki auttaa

Turunen muistuttaa, että ihmiset joustavat kriisissä paljon, mutta toisaalta henkinen kuormituskin kasvaa. Rutiinien menetyksen ja sairastumishuolen lisäksi moni joutuu pohtimaan, miten pärjää tulevaisuudessa taloudellisesti.

– Ennaltaehkäisevää tukea pitäisi antaa jo nyt. Ja muistaa myös, että monet vaikutukset tulevat viiveellä. Esimerkiksi 1990-luvun alun laman jäljet näkyivät todella pitkään. Tässä on iso työmaa myös mielen korjaamisessa edessä.

Henkisestä terveydestään voi pitää huolta myös itse. Esimerkiksi hengitys- tai rauhoittumisharjoitukset voivat auttaa, kuten myös ajatusten tietoinen siirtäminen muualle.

– Tärkeintä olisi kuitenkin saada kiinni uudesta arjesta niin, että hallinnan tunnetta on mahdollisimman paljon. Syö, nukkuu ja liikkuu riittävästi ja säännöllisesti. Yrittää olla tekemisissä ihmisten kanssa ja rajata median käyttöä. Kannatta pyrkiä luomaan oma turvallinen arki. Ja jos ongelmia tulee, ei kannata odottaa, että ne kasvavat suureksi. Keskusteluapua on kyllä saatavilla, Turunen sanoo.

Kommentoi »