Apu

Potilasrekisterit eivät sovi yhteen – vaarana hoitovirheet – ”Potilaan hoitopaikan vaihtuessa virheen mahdollisuus ilmeinen”

Potilasrekisterit eivät sovi yhteen – vaarana hoitovirheet – ”Potilaan hoitopaikan vaihtuessa virheen mahdollisuus ilmeinen”
Suomessa on käytössä useita eri potilasjärjestelmiä niin perus- kuin erikoissairaanhoidossa. Sähköisten potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuus voi pahimmillaan aiheuttaa hoitovirheen.
Julkaistu: 18.10.2021

Suomessa on käytössä useita erilaisia potilasjärjestelmiä. Potilasjärjestelmillä tarkoitetaan terveydenhuollon järjestelmiä, joihin potilastiedot merkitään.

Kaikki Suomessa käytettävät terveydenhuollon sähköiset potilas­tietojärjestelmät ovat erilaisia, ja jo saman kunnan alueella voi olla käytössä useita toisistaan poikkeavia järjestelmiä: sai­raalassa omansa, terveyskeskuksessa omansa ja yksityisellä lääkäriasemalla omansa. Varsinkin potilaiden siirtyessä hoitopaikasta toiseen joudutaan usein edelleen turvautumaan papereihin ja faksattuihin lääkelistoihin.

– Vaikka meillä on kansallinen reseptitietovaranto, meillä ei ole kansallista lääkelistaa, johon tallentuisi potilaan viimeksi käyttämä lääkitys. Jokainen laitos ylläpitää omaa käsitystään potilaan käyttämästä lääkityksestä. Potilaan hoitopaikan vaihtuessa virheen mahdollisuus on ilmeinen, lääketieteen tohtori ja työelämäprofessori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta selvittää.

Potilastietojärjestelmän ympärillä on useita muita järjestelmiä etenkin erikoissairaanhoidossa

Yliopistosairaaloissa sipulissa on eniten kerroksia

Reponen kertoo, että ydinjärjestelmiä eli pääjärjestelmiä on Suomessa nykyisin käytössä likimain viisi. Kokonaisuus kasvaa kuitenkin isommaksi, kun potilasjärjestelmän ympärille kootaan lisätoimintoja, kuten röntgenkuvantamisen järjestelmä, laboratoriojärjestelmä, biosignaalien tallennusjärjestelmä, leikkaussalin toiminnanohjaus, ateriapalvelut, hoidonvaraus, anestesian ja tehohoidon järjestelmä, veripankki, syöpähoidon solusalpaajien annostusjärjestelmä ja lääkehoidon hallinta. Kaikki pääjärjestelmät ovat yhteensopivia Kanta-järjestelmän kanssa.

– Yliopistosairaaloissa ”sipulin kerroksia” on eniten, jopa yli sata, ja yksityisvastaanotoilla vain muutama. Kukin yksittäinen käyttäjä näkee kuitenkin vain hänelle tarpeelliset osiot.

Reponen pitää oleellisena, että lisätoiminnot toimisivat saumattomasti yhteen ydinjärjestelmän kanssa, eikä esimerkiksi erillisiä sisäänkirjautumisia eri osioihin tarvittaisi.

Hän puolustaa useiden eri ydinjärjestelmien olemassaoloa.

– Se on tarpeellista sekä kehityksen edistämiseksi että kustannusten pitämiseksi kurissa. Olisi vahingollista, että joku toimittaja saisi monopolin. Sen maksaisivat veronmaksajat.

Reponen painottaa kansallisten säädösten roolia. Niiden tulee huolehtia, että käytettävät ydinjärjestelmät ovat säännösten mukaisia ja että tieto eri järjestelmien kesken vaihtuu.

– Kansallinen Kanta-järjestelmä ja siihen liittyvä lainsäädäntö on tärkeällä tavalla ohjannut tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Nykyisin ei voi olla ydintietojärjestelmää, joka ei olisi Kanta-yhteensopiva. Potilastietojärjestelmän tulee täyttää yhteentoimivuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä toiminnallisuutta koskevat olennaiset vaatimukset jo ennen käyttöönottoa.

Reponen pitää potilastietojärjestelmien yhteensopivuuden suurimpana kompastuskivenä Suomen aiempaa lainsäädäntöä.

– Erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aiempi eriyttäminen toisistaan lainsäädännöllisesti on ollut hoidon jatkuvuuden kannalta vahingollista.

Hänen mukaan sote-uudistus kohentaa tilannetta niillä hyvinvointialueilla, joilla on jatkossa vain yksi toimija. Tällöin alueen sisäiset järjestelmät keskustelevat keskenään ja potilastietorekisterit ovat yhteiset. Yksityinen sektori ja työterveyshuolto jäävät tämän kehityksen ulkopuolelle. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteys jatkuu Kanta-järjestelmän varassa.

”Olemmeko saaneet kaikilla näillä lisensseillä, vuosimaksuilla ja ohjelmilla aikaan vaikuttavaa hoitoa? Ei voi olla niin, että ICT-kuluilla ei ole ylärajaa, mutta meillä ei ole rahaa palkata riittävästi hoitajia.”

Nelli Nurminen, lääkäri

Potilasturvallisuus voi vaarantua hoidon viivästymisen vuoksi

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo muun muassa asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteentoimivuutta.

Ylitarkastaja Essi Haglund kertoo, että potilasturvallisuus voi vaarantua hoidon viivästymisen vuoksi esimerkiksi silloin, jos perusterveydenhuollon lääkärin kirjoittama kuvantamislähete ei etene erikoissairaanhoitoon tai jos radiologin lausunto tutkimuksesta ei välity potilasta hoitavalle lääkärille ydinjärjestelmään.

Terveydenhuollon palveluja järjestävät organisaatiot, kuten kunta, kaupunki, kuntayhtymä ja sairaanhoitopiiri, hankkivat potilastietojärjestelmänsä itsenäisesti. Kanta-palvelut on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan yhteistyönä, ja niihin kuuluvat muun muassa Omakanta ja Reseptikeskus.

Palvelut ovat käytettävissä julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa sekä apteekeissa kautta maan. Terveydenhuollon ammattilaiset tallentavat potilastiedot potilastietojärjestelmiin, joista lain vaatimat tiedot siirtyvät Kanta-palveluun.

Paisuvat kustannukset hankaloittavat päätöksiä

Potilastietojärjestelmähankinnat ovat olleet vastatuulessa erityisesti kustannusten karkaamisen vuoksi. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri aikoi hankkia Aster-järjestelmän, kunnes Jyväskylän kaupunginvaltuusto torppasi hankkeen syyskuun lopussa. Syynä tähän olivat ennen kaikkea lähes kaksinkertaistuneet kustannukset 60 miljoonasta eurosta 128,7 miljoonaan euroon. Lopullisen päätöksen hankinnasta tekee kuitenkin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto. Viime perjantaina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti hylätä Aster-hankkeen.

Myös Vaasan sairaanhoitopiiri on suunnitellut hankkivansa Asterin, joka maksaa sairaanhoitopiirille kokonaisuudessaan noin 106 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulevat käyttökustannukset, jotka ovat kymmenen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Vaasassa asiassa on nyt otettu aikalisä.

Pääasiassa Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla käytettävää Apottia lääkäri Nelli Nurminen pitää monimutkaisena, mutta näkee siinä myös hyvää.

– Se on yhdistänyt useita eri tietojärjestelmiä. Apotissa saan esimerkiksi tehtyä leikkausilmoituksen potilaasta ja näen leikkaussalien tilanteen reaaliajassa avaamatta toista ohjelmaa rinnalle.

Nurminen kritisoi sitä, ettei palautetta Apotin huonoista puolista ole kuultu ja ongelmia korjattu. Hän ei vastusta terveydenhuollon digitalisaatiota, mutta kyseenalaistaa siihen kuluvia varoja.

– Olemmeko saaneet kaikilla näillä lisensseillä, vuosimaksuilla ja ohjelmilla aikaan vaikuttavaa hoitoa? Ei voi olla niin, että ICT-kuluilla ei ole ylärajaa, mutta meillä ei ole rahaa palkata riittävästi hoitajia.

”Jos hoidan Lappeenrannassa potilasta, jota on hoidettu toisella puolella Suomea, en Kanta-järjestelmästä huolimatta välttämättä pääse kunnolla käsiksi hänen toisessa tietojärjestelmässä oleviin tietoihinsa. Se mahdollistaa inhimillisen virheen, kuten väärintulkinnan. ”

Nelli Nurminen, lääkäri

Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021 -tutkimuksen tulokset julkaistiin viime kesäkuussa. Parhaan kouluarvosanan sai Esko-potilastietojärjestelmä ja huonoimman Apotti.

Tutkimukseen vastanneista lääkäreistä vajaa viidennes kokee, että tieto kulkee hyvin eri organisaatioissa toimivien lääkärien välillä. Puolet vastaajista kokee, että tiedonkulku lääkärien ja hoitajien välillä sujuu hyvin. Vain noin neljännes vastaajista kokee, että tieto kulkee hyvin lääkärien ja potilaiden välillä. Nelli Nurmiselle potilastietojärjestelmien yhteensopimattomuus on tuttua.

– Jos hoidan Lappeenrannassa potilasta, jota on hoidettu toisella puolella Suomea, en Kanta-järjestelmästä huolimatta välttämättä pääse kunnolla käsiksi hänen toisessa tietojärjestelmässä oleviin tietoihinsa. Se mahdollistaa inhimillisen virheen, kuten väärintulkinnan.

Nurminen ei kuitenkaan varauksetta kannata yhtä koko Suomen kattavaa järjestelmää, sillä sen haavoittuessa kaikkien suomalaisten potilastiedot olisivat vaarassa. Kilpailu myös kannustaa kehittämään yhä parempia järjestelmiä.

Perussairaanhoidossa käytettävät järjestelmät vuonna 2020

Lähde: Kuntaliitto.

Erikoissairaanhoidossa käytettävät järjestelmät vuonna 2020

Lähde: Kuntaliitto.

Järjestelmät toimivat myös hoitajan oikeusturvana

Sairaanhoitaja Joonas Liukkonen työskentelee vuodeosastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

– Potilastietojärjestelmät ja niihin tehtävät kirjaukset toimivat myös hoitajan oikeusturvana. Kirjaaminen on äärimmäisen tärkeää, sillä se mitä ei ole kirjattu potilasjärjestelmiin, ei ole tehty, Liukkonen toteaa.

Joonas Liukkonen kertoo hänen työtään helpottavan se, että potilaan luona ollessaan hän voi kirjata mobiililaitteella esimerkiksi potilaan peruselintoimintoja sekä lääkkeitä.

– Nämä tiedot siirtyvät automaattisesti myös potilastietojärjestelmään lääkesovellukseen ja hoitopäivän tietoihin.

Liukkosen mukaan järjestelmien yhteensopimattomuus aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti silloin, kun järjestelmiä päivitetään.

Hän toivottaisi tervetulleeksi koko maan kattavan yhtenäisen järjestelmän.

– Se helpottaisi hoidon jatkuvuutta riippumatta siitä, missä päin Suomea ihminen hakeutuu sairaalahoitoon.

Tästä on kyse

  • Sähköisen potilastietojärjestelmän tarkoitus on korvata paperiset potilaskansiot ja koota potilastiedot turvallisesti samaan paikkaan.

  • Kaikki Suomessa käytettävät terveydenhuollon sähköiset potilastietojärjestelmät ovat erilaisia. Tämä voi aiheuttaa tietokatkoksia ja jopa hoitovirheitä.

  • Sähköisen potilastietojärjestelmän hankinta on aina suuri taloudellinen panostus.

Kommentoi »