Apu

Ex-poliisin hurja paljastus: Poliisi käytti väärin näyttäneitä tutkia vuosien ajan – Tuhansia autoilijoita sakotettu väärin?

10

Suomen poliisi on käyttänyt vuosien ajan virheellisiä tuloksia antavia tutkia, selviää uutuuskirjasta.
Kuvat Lehtikuva

Lue 28.2.2019 ilmestyvästä Apu-lehden numerosta 9/2019 eläkkeelle jääneen poliisin paljastukset.

Nopeusvalvontatutkien puutteet havaittiin 2000-luvun taitteessa, mutta niiden käyttöä jatkettiin luottaen siihen, että kenttäolosuhteissa jokainen poliisipartio tulkitsee oikein virheellisiä lukuja ja osaa korjata lukemat.

Poliisi on täten määrännyt virheellisten mittaustulosten perusteella lukuisia ylinopeussakkoja ja ajo-oikeuden menetyksiä, joiden oikeellisuus on vähintäänkin kyseenalaista.

Käyttö jatkui

Kun ongelma havaittiin, poliisi toimitti epäkuntoisen tutkan Valtion teknilliseen tutkimuslaitokseen tutkittavaksi. Siellä tutkien virhenäyttämää ei eläkkeellä olevan ylikomisarion Olavi Lempisen mukaan pystytty todentamaan. Poliisi siis saattoi jatkaa tutkien käyttöä, mutta korjaustoimenpiteitä oli tehtävä.

Poliisi ei poistanut virheellisiä mittaustuloksia antaneita tutkia käytöstä, vaan yksittäinen konstaapeli lähetettiin maakuntakierrokselle varottamaan kollegoja tutkamittauksien ongelmista. Väärin näyttävien tutkien käyttöä jatkettiin, ja mittaustuloksien pohjalta saatujen lukemien perusteella annettiin yhä sakkoja ja ajo-oikeuksien menetyksiä.

Luotettavuus edelleen käyttäjästä kiinni

Poliisi ei raportoinut julkisuuteen havaituista tutkien ongelmista. Tutkien käyttöä jatkettiin kaikessa hiljaisuudessa. Poliisin tapa ratkaista suuri oikeudellinen ongelma oli seuraava: mahdolliset virheet tutkamittaustilanteessa olisi syytä ottaa huomioon ja tehdä sen pohjalta arvionmukaisia korjauksia mittaustuloksiin.

Poliisilla on edelleenkin käytössä tutkia, joiden mittaustulosten luotettavuus perustuu paitsi laitteen toimintaan, myös poliisin eli tutkan käyttäjän koulutukseen ja kokemukseen. Tästä herää lukuisia vakavia oikeudellisia kysymyksiä, monet niistä syvälle kansalaisten perusoikeuksiin asti meneviä.

Kuinka paljon virheellisten tutkien antamia sakkoja on annettu ja kuinka paljon mahdollisesti vääriä tutkalukemia on näillä liikkuvilla tutkilla otettu? Kuinka paljon poliisi otti jo aikanaan tutkamittauksia, joissa käytettiin näitä virheellisiä liikkuvia tutkamalleja? Kuinka paljon sen aikaisten tutkien sakoissa ja ajo-oikeuden menettämissä on sellaisia tapauksia, jotka voivat olla väärin perustein annettuja?

Lue lisää: Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tutkista: Tämä on oikeusturvakysymys

TAUSTA

1980-luvun loppupuolella poliisi otti käyttöön vastaantulevien autojen nopeutta näyttävät tutkat.

Se mullisti koko liikennevalvonnan. Muun liikenteen seassa ajelevat partioautot muuttuivat tutkan ansiosta aktiivisiksi liikennevalvontavälineiksi.

Entisen ylikomisarion Olavi Lempisen pian julkaistava muistelmakirja Poliisin pimeä puoli (Otava) kertoo poliisin huomanneen jo 1990-luvun lopulla, että liikkuvassa poliisiautossa käytetyt tutkat näyttivät väärin.

GSM-puhelin pienensi vastaantulevien nopeuksia mittaavassa HR-12-tutkassa poliisiauton omaa nopeutta. Se ei ollut ongelma, mutta se oli, että tutka lisäsi saman kilometrimäärän vastaantulevan ajoneuvon nopeuteen. Tutka saattoi näyttää, että sallittua nopeutta ajava ajoikin ylinopeutta − tai että nopeusrajoituksen ylittävä osuus nopeudesta oli tuplasti todellista suurempi. Se johtui siitä, että tutka reagoi sään vaihtumiseen sekä ympärillä olleiden matkapuhelinten aiheuttamiin häiriöihin.

Tuloksena oli jatkuvasti virheellisiä tutkamittaustuloksia, joiden perusteella kävi ilmeiseksi, että liikuteltavien tutkien mittaustuloksiin ei voinut aukottomasti luottaa.

Lue 28.2.2019 ilmestyvästä Apu-lehden numerosta 9/2019 eläkkeelle jääneen poliisin paljastukset.

Julkaistu: 27.2.2019