Apu

Pienydinvoimala sinunkin naapuriisi – "Se on käytännössä ydinvoimalla toimiva vedenkeitin"

Pienydinvoimala sinunkin naapuriisi – "Se on käytännössä ydinvoimalla toimiva vedenkeitin"
Pienydinvoimala voisi hoitaa keskisuuren kaupungin kaukolämmön ja leikata lämmityspäästöt. Näin se toimii käytännössä.
Julkaistu: 18.2.2020
Vain noin vuosikymmen sitten ydinvoimaa vastustettiin kautta Euroopan ja monin paikoin Suomessakin. Ilmastokriisi on muuttanut asenteita, jopa aiemmin hyvin kielteisesti asiaan suhtautuneiden vihreiden piirissä.
Kansanedustajat Atte Harjanne (vihr.) ja Heikki Vestman (kok.) tekivät viime syksynä aloitteen, jossa korostetaan pienydinvoiman eli SMR-teknologian sarjatuotannon mahdollisuuksia lämmöntuotannon ja teollisuuden päästöjen leikkaajana. Aloite on nyt talousvaliokunnan käsittelyssä.
Mutta millainen pienydinvoimala on ja mistä SMR-teknologiassa on kyse, Lappeenrannan ja Lahden teknillisen yliopiston ydinvoimatekniikan mallintamisen professori Juhani Hyvärinen?
– Pienydinvoimala on laaja käsite, se voi sisältää hyvin eri kokoisia ja -tehoisia voimalahankkeita. 1 000 megawatin voimalalla olisi valtakunnallista merkitystä, mutta pikkukaupungin tarpeisiin riittäisi 2–4 kappaletta 20 megawatin reaktoreita.
Hyvärinen kollegoineen on kehittänyt teknillisessä yliopistossa teholtaan juuri 20–30 megawatin pienydinvoimalaa, joka tuottaisi pelkästään kaukolämpöä. Noin kahden megawatin MOTEL-testilaitos on rakennettu ja tehty pienydinvoimalamallin mukaan.

Keskisuuren kaupungin kaukolämpö

Ilman sähköntuotantoa laitos voidaan tehdä yksinkertaisemmaksi, ja se pärjää pienemmillä paineilla ja suuremmilla turvallisuusmarginaaleilla kuin sähköntuotantoon käytettävät suuret yksiköt.
– Laitos olisi käytännössä ydinvoimalla toimiva vedenkeitin. Tällä SMR-reaktorilla voitaisiin kattaa suomalaisen keskisuuren kaupungin koko kaukolämmön tarve. Sähköhän Suomessa on jo melko puhdasta, ongelmana ovat lämmitys- ja liikennepäästöt, Hyvärinen muistuttaa.

Rakennetaan valmiiksi tehtaassa

Perinteisesti ydinvoimalat ovat olleet jättihankkeita, joiden mittakaavan on katsottu tuovan tehoja ja säästöjä. Samalla ovat kasvaneet ongelmat rakennusvaiheessa ja kustannuksissa, kuten esimerkiksi Olkiluoto 3:n kohdalla on huomattu.
Pienissä modulaarisissa SMR-voimaloissa ydinvoimalat rakennettaisiin lähes valmiiksi tehtaassa ja tuotaisiin koottavaksi rakennuspaikalle. Mittakaavaetu tulisi sarjatuotannosta eli suuresta määrästä samanlaisia yksiköitä.

Todellisuutta 20 vuoden kuluttua

Yleistä mielipidettä ajatellen ongelmaksi muodostunee sama kuin aina: voimaloiden turvallisuus ja ydinjätteen loppusijoitus. Juhani Hyvärinen uskoo, että näissäkin on edetty riittävästi.
– Totta kai reaktorit pitää suunnitella niin, että ne selviytyvät mahdollisista vahingoista ja reagoivat häiriöihin hitaasti.
"Ydinjäte on luonteeltaan ikävää."
– Ydinjäte on luonteeltaan ikävää, mutta sitä tulee hyvin pieni määrä verrattuna muihin energiamuotoihin. Radioaktiivisuus myös vähenee ajan myötä nopeasti, hän muotoilee.
Pisimmällä pienydinvoimalahankkeet ovat Yhdysvalloissa, mutta Hyvärinen arvioi, että ne ovat todellisuutta Suomessa seuraavan 20 vuoden aikana.
– Olen siitä varma. Ydinvoimaa on vastustettu mahdollisten ja tulevien riskien vuoksi, mutta nyt eletään keskellä konkreettista kriisiä, jolle on tehtävä jotain.
Vihreiden Atte Harjanne puhuu pienydinvoimaloiden puolesta kivihiili-, kaasu- ja turvepäästöjä vastaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman kehuu pienydinvoimaloita kustannustehokkaiksi.

Ydinvoima

Suomessa on neljä toimivaa ydinvoimalaitosta, jotka tuottavat noin neljänneksen maassa käytetystä sähköstä. Viides eli Olkiluoto 3 on testausvaiheessa ja kuudes yksikkö tulossa venäläisvoimin Pyhäjoelle (Hanhikivi 1).
Vierailijoita tutustumassa SMR-reaktorin pienoismalliin Pekingin high-tech -messuilla 2012. Pisimmällä pienvoimalahankkeet ovat Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa tehdään kehitystyötä ja tutkimusta.
3 kommenttia