Vakava sairaus koettelee myös läheisiä – Näin pidät huolta jaksamisestasi – Viisi vinkkiä

1. Hyväksy rajallisuutesi

Läheisen vakava sairastuminen herättää avuttomuutta, pelkoa ja hätää. On luonnollista pohtia, mitä voisi tehdä ja sanoa. Tuskallisinta on, että toisen kärsimystä tai kipua ei voi ottaa pois. Voi vain miettiä, miten olla rinnalla ja läsnä.

Lähipiirille voi olla tunnetasolla todella kuormittavaa, jos läheisen sairaus vaatii paljon aikaa ja henkistä tukea tai hänellä on esimerkiksi vakavia mielenterveyden ongelmia. Tämä sävyttää vahvasti tunneilmastoa. Tunteet tarttuvat herkästi, ja huoli painaa mieltä. Läheiset pohtivat riittämistään ja sitä, mitä voisivat tehdä.

Jos tilanne pitkittyy, jaksaminen on koetuksella. Sairastunut voi olla hyvin tukeutuva ja vaativakin. Jos sairastunut on oma vanhempi, menneisyyden kipeät asiat saattavat nousta taas esiin. On myös tavallista tuntea syyllisyyttä omasta väsymisestään. Jokaisella on kuitenkin omakin elämä murheineen. Siksi itseensä kannattaa suhtautua myötätuntoisesti ja lempeästi.

2. Rajoita yhteydenpitoa tarvittaessa

Joskus läheisen tilanne kuormittaa niin paljon, että yhteydenpitoa on pakko rajoittaa. Jos sairastunut purkaa taukoamatta huoliaan ja pelkojaan tai äksyilee, läheisen tehtävä ei ole toimia terapeuttina. Silloin voi miettiä, mistä sairastunut saisi keskustelutukea.

Aikuiselle läheiselle voi myös hyvin sanoa, että ymmärrän huolesi, mutta juuri tänään en jaksaisi jutella, koska itsellänikin on ollut raskas päivä. Voitaisiinko puhua välillä jostain muustakin? Vaikka voi tuntua, että niin ei saisi sanoa ja pitäisi kestää enemmän, on tärkeää säädellä voimiaan ja asettaa tarvittaessa rajat.

3. Huolehdi omasta jaksamisestasi

Puhuminen ulkopuolisen kanssa auttaa jäsentämään tunteita ja ajatuksia. On tärkeää hakea apua ja huolehtia itsestään, jotta ei luhistu. Silloin jaksaa myös olla sairaan tukena. Jos huolehtii aina ensin muista, voimat ehtyvät auttamatta. Lentokoneessakin ohjeistetaan laittamaan happinaamari ensin omille kasvoille. Sama pätee tässäkin.

Ahdistusta kannattaa käsitellä juttelemalla vaikkapa puolison tai hyvän ystävän kanssa. Jos ahdistus on hyvin voimakasta, tarvitaan ammattiapua. Esimerkiksi työterveyspsykologin luo voi mennä keskustelemaan. Myös seurakuntien kautta voi saada keskusteluapua.

4. Hanki tietoa sairaudesta

Sairaus voi joskus muuttaa ihmisen persoonaa ja käyttäytymistä niin, että tämä ei ole enää entisensä. Tällaisia muutoksia voi liittyä esimerkiksi muistisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöihin tai aivokasvaimiin. Läheinen saattaa muuttua kärttyisäksi ja arvaamattomaksi tai muuten vieraan oloiseksi. Tämä johtuu aivoissa tapahtuvista muutoksista, jotka vaikuttavat toiminnan ja tunteiden säätelyyn.

Voi tuntua oudolta, pelottavalta ja hämmentävältä, kun läheinen tavallaan katoaa eikä enää ole se ihminen, jona hänet on oppinut tuntemaan. Silloin helpottaa jo tieto, että muutos johtuu sairaudesta. Näin pystyy erottamaan, että nyt puhuu sairaus eikä henkilö terveenä toimisi samoin. Joskus syvästi masentunutkin voi sanoa sellaista, mitä hän ei muuten tarkoittaisi.

Huonoa kohtelua tai ilkeitä puheita ei kuitenkaan tarvitse niellä rajattomasti. Vertaistukiryhmissä sekä omais- ja potilasjärjestöissä voi tavata muita, jotka ovat kokeneet saman.

5. Jatka tavallista arkea

Vaikeassa elämäntilanteessa on tärkeää huolehtia perusasioista, kuten nukkumisesta ja syömisestä. Mieluisten asioiden tekeminen auttaa rauhoittumaan. Kävele luonnossa, lue, maalaa tai kuuntele musiikkia – tee sitä, mistä nautit ja mitä muutenkin tekisit. Arjen rutiinit kannattelevat hetki kerrallaan

Asiantuntija: työterveyspsykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Sannamari Ahola, Mehiläinen