Työtön ja rahaton Joonas, 24, oli vaarassa syrjäytyä, kunnes isän heittämä kommentti muutti kaiken
Toimeentulotuella elänyt Joonas Vyhtinen ryhtyi toteuttamaan isänsä keksimää startup-ideaa ja opetteli koodaamaan. Syntyi ”lemmikkien hoidon Airbnb”, jonka pyörittämisestä tuli Joonaksen elämän tarkoitus.
Idea syntyi, kun Joonas Vyhtisen isä tarvitsi Sulo-koiralleen hoitopaikkaa lomareissun ajaksi. Isä heitti, että lemmikeille pitäisi olla oma Airbnb – verkkoalusta, jonka kautta löytää lemmikille hoitaja. Nopeasti ja kätevästi omalla puhelimella tai tietokoneella, aivan kuten suositussa majoituspalvelussa.
Kaksikymppinen Joonas oli hieman aiemmin lopettanut työt paperitehtaassa Nummelassa ja muuttanut Espooseen. Joonas oli työtön ja eli toimeentulotuella. Hän mietti yksiössään, mitä elämällään tekisi. Ei ollut rahaa, ei säästöjä.
– Mutta aikaa mulla oli, ja isä varmaan ajatteli, että olen tarpeeksi hullu toteuttamaan sen idean.
Työelämään kiinnittyminen oli ollut Joonakselle vaikeaa. Tähän vaikutti jo vuosia aiemmin todettu vaikea ADHD. Joonas yritti kolme kertaa hakea kauppakorkeaan siinä onnistumatta. Viimeisin yritys kaatui siihen, että pääsykokeisiin mennessään hän unohti henkilötodistuksensa kotiin.
Ennen paperitehdasta Joonas työskenteli pari vuotta Gigantin asiakaspalvelussa. Asiakkaiden palveleminen sujui hyvin, mutta unohduksia ja tahattomia huolimattomuusvirheitä tuli jatkuvasti.
– Pärjäsin Gigantissa niinkin pitkään asenteen takia. Olen aina halunnut ratkaista ongelmia, Joonas sanoo.
Ongelmien ratkaisemisesta oli kyse myös isän keksimässä liikeideassa. Isän lisäksi moni muukin tarvitsi välillä lemmikilleen hoitopaikkaa. Kysyntää palvelulle oli selvästi olemassa.
Mutta toistaiseksi Joonaksella oli ainoastaan nimi yritykselleen: Pethotel. Seuraavaksi piti luoda platform, eli alusta. Kokemusta tai osaamista sellaisen rakentamiseen Joonaksella ei ollut.
Rahaa oli tilillä nolla. Ensimmäinen ajatus oli, että mukaan täytyi saada sijoittajia.
– Minulla oli vain visio ja domain, mutta niillä sain houkuteltua kaksi enkelisijoittajaa mukaan pienellä, yhteensä 40 000 euron sijoituksella.
Vuosi 2022 oli liikeidealle otollista aikaa. Monilla oli kotonaan koronapandemian aikaan hankittu lemmikki, ja nyt ihmiset palailivat lähitöihin ja matkusteluun. Koirahoitolat olivat täyteen buukattuja.
Palvelun ensimmäisen versio luotiinkin koirahoitoloille eli yrityksille.
– Sivustolla oli alkuun seitsemän ilmoitusta, ja buukkauksia tuli yksi viikossa – sekin käytännössä säälistä.
Alle kuukausi verkkosivujen avaamisesta Joonas huomasi, että kysyntää oli yksityisille lemmikkien hoitajille. Hän päätti muokata alustaa niin, että yksityishenkilöt pystyivät liittymään sinne.
– Mutta sijoittajien rahat oli siinä vaiheessa käytetty. Ei auttanut muu kuin lähteä koodaamaan itse.
Joonas oli aiemmin koodannut vain harrastusmielessä, mutta nyt hänen piti osata rakentaa itse kokonainen verkkoalusta. Adrenaliini virtasi ja Joonas koodasi menemään joskus tuntikausia putkeen.
Hän otti mallia fanittamastaan Airbnb:stä, ja loi sivustonsa samaan tyyliin.
– Ihmiset ovat tottuneet hyviin ohjelmiin, jotka ovat tehneet maailmanluokan tekijät. Airbnb:nkin takana on valtava määrä tekijöitä ja resursseja. Silti ajattelen, että yksi ihminen pystyy tekemään merkityksellisiä palveluja, joita käyttävät miljoonat ihmiset.
Pari kuukautta ensimmäisen uuden version jälkeen sivustolla oli 50 ilmoitusta, joilla yksityishenkilö tarjosi lemmikinhoitoapua. Buukkauksia tuli yhdestä kahteen päivässä. Kesällä 2023 kiinnostus nousi, kun tarve lemmikkien hoitopaikoille kasvoi lomien vuoksi.
Nykyisin alustalla on hoitajaksi ilmoittautuneita noin useita satoja ja buukkauksia tulee parikymmentä päivässä. Joonas näkee etenkin koirien päivähoidon tarpeen nousevana trendinä.
– Meillä on asiakkaita, jotka vievät koiransa työpäivän ajaksi hoitoon. Koirien eroahdistus on lisääntynyt ja ihmiset potevat huonoa omaatuntoa siitä, että jättävät koiran yksin työpäivän ajaksi.
Yrityksen kasvaessa Joonas muutti tilapäisesti takaisin vanhempiensa luokse Nummelaan. Lapsuudenkaupunki on aina ollut lähellä hänen sydäntään – se tuntuu turvapaikalta.
Joonas jatkoi koodaamista koko vuoden 2024. Hän paranteli sivustoa jatkuvasti palautteen perusteella.
– Ajattelin, ettei musta koskaan ainakaan yrittäjää tule. Ukilla oli Lohjalla elektroniikkakauppa ja hän elätti perheensä sillä, mutta mulle se näyttäytyi jatkuvana taisteluna.
Isälläkin oli aiemmin yritys, ja nyt hän toimii päätyönsä ohella poikansa yrityksen hallituksen puheenjohtajana.
Omasta yrityksestä on tullut Joonaksen elämän tarkoitus.
– En ole tuntenut oikein mitään intohimoa mitään kohtaan, mutta nyt koodaamisesta on tullut valtava intohimo – siitä, miten luoda nopeaa, hyvää ja turvallista softaa. Pethotelissa pääsen ratkaisemaan oikeita ongelmia.
Aiemmin ADHD on saanut Joonaksen innostumaan herkästi, mutta jättämään asiat helposti kesken. Omassa startupissa mielenkiinnon ovat pitäneet yllä oikeat asiakkaat, joille hän haluaa tarjota parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.
Myös sijoittajat ovat pakottaneet hänet olemaan tosissaan. Enkelisijoittajilta on tullut yhteensä noin 200 000 euroa ja Business Finlandilta 60 000 euroa. Hallituksessa istuvat enkelisijoittaja Risto Valtakari sekä Duunitorin kasvujohtaja Markus Rautopuro.
– Aiemmin elin monella tapaa aika vastuuttomasti. Korttikin on lähtenyt kaksi kertaa. ADHD-ihmisenä olen jahdannut adrenaliinia. Nyt startupissa, jolla on rahat koko ajan loppu, on tarpeeksi adrenaliinia, eikä ole tarvinnut kaahata.
Joonas kokee, että mielenterveydenkin kannalta on tärkeää, että saa kokemuksen omasta tarkoituksesta. Tekeminen myös pitää kiireisenä.
– Ahdistun herkästi, ja pienempänä pelkäsin sairastuvani milloin mihinkin. Huolikelat alkavat pyöriä, jos on liikaa aikaa miettiä. Kun tekee jotain, minkä kokee itseään suuremmaksi, ei terveellä tavalla välitä itsestään.
Huolta itsestä täytyy kuitenkin pitää – siitä Joonas joutuu itseään muistuttelemaan. Kunnon yöunilla ja säännöllisellä rytmillä hän pystyy toimimaan ”suhteellisen järkevästi”.
– En halua erikoiskohtelua diagnoosin takia. Tuntuu, että ADHD on trendidiagnoosi ja toivon, ettei se leimaisi kaikkia ADHD-ihmisiä. Vaikka olisin huolimaton, yritän aina parhaani enkä anna sen olla este.
Joonas kuitenkin unohtuu helposti koneelle koodaamaan. Usein hän innostuu vasta illalla ja koodaa yöhön, jolloin seuraavan päivän aloitus venähtää pitkälle iltapäivään. Hän joutuu muistuttamaan itseään liikkumaan – sen hän kokee tärkeäksi ihan jo mielenterveyden kannalta.
Joonas ajattelee, että nykynuoren on helppo syrjäytyä ja ajattelee olleensa vaarassa syrjäytyä ennen yrityksen perustamista.
– On helppoa olla laiska, olen sitä itsekin. Tilaan mielelläni Woltista ja kysyn ChatGPT:ltä kaikesta. Se, että soittaa kaverille ja kysyy kuulumisia, voi olla laiskalle iso kynnys.
Jos startuppia ei olisi, Joonas luultavasti kävisi töissä ja pelaisi videopelejä kaiken muun ajan. Hänen mielestään ei kuitenkaan ole syytä potea huonoa omaatuntoa, jos ei hirveästi näe ihmisiä. Videopelaaminenkin on sosiaalista.
– Jokainen tavallaan. Ei tarvitse olla yhtä sosiaalinen kuin muut tai käydä baareissa. Myös lemmikki voi olla hyvää seuraa ja iso merkitys mielenterveydelle. Koira ei tuomitse ja on aina iloinen ihmisen näkemisestä.
