Camilla käänsi hiustenlähdön voitoksi ja alkoi käyttää peruukkia: ”Minulla on kerrankin sellaiset hiukset, joita olen aina halunnut”

Camilla Hynynen seisoi kesäloman jälkeen työpaikkansa alaovella ja veti muutaman kerran syvään henkeä. Hänen hiuksensa olivat alkaneet loman aikana lähteä tukoittain irti.

54-vuotiaan Hynysen hiukset olivat aina olleet ohuet niin kuin joillain muillakin suvun naisilla. Varsinainen sulkasato alkoi kesällä 2022 erityisen rankan ajanjakson jälkeen, jolloin hänen molemmat vanhempansa kuolivat lyhyen ajan sisällä. Hynynen sairasteli itsekin. Taustalla olivat myös vaihdevuodet, jotka usein ohentavat hiuksia.

Työterveyslääkärillä testattiin kilpirauhasarvot ja määrättiin D-vitamiinia. Hynynen kävi myös hiuspohjan ongelmiin erikoistuneella yksityisellä klinikalla.

Siellä selvisi, että hänellä on perinnöllinen pistemäinen pälvikaljutaipumus eli androgeettinen alopecia, josta käytetään myös nimeä naistyyppinen hiustenlähtö. Lisäksi suru ja stressi olivat aiheuttaneet hiuspohjassa muutoksia.

Myyntialan työhön kesäloman jälkeen oli palaamassa Hynynen, jonka päässä oli enää vain vähän omia hiuksia.

Mutta hänellä oli peruukki.

”En halunnut tuntea itseäni rumaksi”

Kun Hynysen tukasta alkoi jäädä käsiin tuppoja, oli ensimmäinen tunne pelko. Tulisivatko hiukset enää koskaan takaisin?

Siitä Hynynen oli huojentunut, että muutos tapahtui loman aikana: oli aikaa miettiä, miten toimia. Hän ei varsinaisesti halunnut piilotella hiuksettomuuttaan muttei myöskään tuntea itseään rumaksi.

– Hiustenlähtö on kova paikka varsinkin naiselle. Joillakin hiukset lähtevät läikkinä, jolloin kaljuja kohtia voi peitellä pinnien avulla, mutta itselläni hiukset harvenivat kauttaaltaan ohimoilta ja sivuilta. Kutsuin itseäni kapiketuksi, Hynynen sanoo.

Ensin hän kokeili peruukkiliikkeestä ja verkkokaupoista ostamiaan hiuslisäkkeitä, mutta ne piti kiinnittää klipseillä, jotka vahingoittivat olemassa olevia hiuksia entisestään. Tuli aika ottaa seuraava askel. Hynynen leikkasi vähät hiuksensa lähes kokonaan pois ja päätti alkaa käyttää peruukkia.

– On niitäkin, jotka kulkevat ylpeästi kaljuna, mutta itse halusin hiukset. Jokainen tekee omalla tavallaan.

”Hiuskypärälle” ei kiitos

Ensimmäiset käynnit peruukkiliikkeissä eivät olleet kovin rohkaisevia. Hynynen oli liikkeellä iloisella kokeilumielellä, mutta hänestä myyjät vaikuttivat vaisuilta ja tuntuivat olettavan, että asia oli Hynyselle arka. Sekin ärsytti, että jotkut peruukkiliikkeet mainostivat huomaamatonta sisäänkäyntiä.

– Aivan kuin peruukin ostossa olisi ollut jotakin salattavaa, hän sanoo.

Myös tarjonta tuntui trendeistä kiinnostuneen Hynysen mielestä jämähtäneeltä ja sovitettavat peruukit kypärämäisiltä.

– Ymmärrän tietysti, että myyntikappaleita piti sovittaa varovasti, mutta tuntui hankalalta, kun peruukkia ei voinut yhtään muotoilla itselle sopivaksi. Olin siinä vaiheessa jo nähnyt YouTubesta peruukkivideoita ja tiesin, mitä kaikkea on olemassa.

Toisaalta peruukkien erilaiset ominaisuudet tuntuivat aloittelijasta hämmentävältä. Oli synteettisiä, aidosta hiuksesta tehtyjä, eri kokoisia ja erilaisia laatuja olevia peruukkeja. Jotkut mallit kestivät toisia paremmin kuumuutta eli stailausta, toiset olivat työläämpiä hoitaa.

– Tein alussa virheostoksia. Yhden peruukin juuressa oli paljon tukihiusta, joka antaa volyymia. Kun oma hiuslaatu on aina ollut ohut, tuntui sellainen peruukki pöyheältä pallerolta. Hiukset olivat kuin Dolly Partonilla!

Camilla Hynynen on käyttänyt peruukkeihin ja hiuslisäkkeisiin yhteensä noin 2 000 euroa rahaa.

Hyvästit häpeälle

Hynynen löysi tietoa peruukeista suomeksi vain rajoitetusti, mutta englanninkielisen sosiaalisen median ja ulkomaisten nettikauppojen kautta hänelle aukeni aivan uusi todellisuus.

– Maailmalla hiuslisäkkeet ovat yleisessä käytössä, ja esimerkiksi Amerikassa yhä harvempi kulkee kokonaan omilla hiuksillaan. Terminologiakin on siellä erilaista. Esimerkiksi helperhair tai hairtopper kuulostavat minusta kivemmilta kuin peruukki tai tupee.

Miksi Suomessa peruukkeja ja hiuslisäkkeitä sitten edelleen piilotellaan, vaikka ongelma on yleinen? Androgeneettistä alopeciaa esiintyy Terveyskirjaston mukaan 40 prosentilla naisista, ja siihen päälle tulevat muut hiustenlähdön tyypit. Esimerkiksi imetys ja lääkityksetkin aiheuttavat usein hiustenlähtöä.

– Meillä on tämä mielikuva mummosta tuulessa, jonka peruukki lähtee lentoon. Ihan kuin peruukin käyttämisessä olisi jotain hävettävää.

Moni kehui Hynystä rohkeudesta hänen kerrottuaan hiustenlähdöstä sosiaalisessa mediassa, mikä hänen mielestään vain vahvistaa, että asia on edelleen tabu.

– Hiustenpidennykset, kehonmuokkaukset, tekoripset ja huulifillerit ovat jo monelle arkea, joten mikseivät peruukit? Luulen kuitenkin, että trendi on kääntymässä, sillä nuoret ovat todella kokeilunhaluisia ja avoimia.

Tätä nykyä Hynysellä on viisi peruukkia, joista varsinkin edullisimpia hän on muokannut edelleen itselle sopiviksi. Halvimmat synteettiset peruukit maksavat 150 euroa, kun taas laadukkaimpien, aidoista hiuksista tehtyjen peruukkien hinnat pyörivät parissa tuhannessa eurossa.

– En ole hävennyt sitä, että olen laittanut peruukkeihin ja hiuslisäkkeisiin rahaa yhteensä lähes 2 000 euroa. Se on ollut satsaus omaan hyvinvointiini ja nostanut mielialaa paljon.

Puolison kannustus tärkeää

Aluksi Hynynen käytti kuntosalilla peruukin sijaan trikoopipoa, mutta nyt peruukki kulkee mukana lähes tilanteessa kuin tilanteessa – jopa mökillä.

– En halua miehenikään edessä näyttää sellaiselta, etten tykkää itsestäni. Jos ei ole tyytyväinen omaan ulkonäköönsä, se heijastuu toiseenkin.

Toisaalta mies on kannustanut Hynystä kaikissa matkan vaiheissa ja todennut, ettei hänelle ole merkitystä, onko vaimolla omia hiuksia vai ei.

Myös tuttavapiiri on suhtautunut Hynysen hiusmuutoksiin pääosin luontevasti.

– Jotkut ovat väittäneet, että eivät nuo sinun omat hiuksesi niin pahat ole. He ovat varmaan vain yrittäneet lohduttaa, mutta kun oma maailma on romahtanut, vääränlainen kannustus on tuntunut vähättelyltä.

Hynynen ei myöskään mielellään kuuntele muiden, yleensä asiaa tuntemattomien, vinkkejä siitä, miten hiukset saisi kasvamaan paremmin.

– Jos ei itse ole kokenut hiustenlähtöä, ei voi tietää, miltä se tuntuu. Silloin on turha neuvoa, mitä öljyjä pitäisi laittaa hiuspohjaan tai mitä sampoota käyttää.

Enää peruukin käyttö ei jännitä Hynystä kuin ehkä bussissa, jossa takana istuva saattaa nähdä suoraan toisen takaraivoon. Jos olo silloin käy epämukavaksi, vetää Hynynen hupun päähänsä ja ajattelee, että on maailmassa pahempiakin asioita. Jos joku huomaa peruukin niin sitten huomaa.

Avoin puhe säästää selittelyiltä

Eniten asiaan totuttelussa on auttanut avoin puhe. Hynysellä on Instagramissa tili, jolla hän kertoo omasta peruukkimatkastaan. Siten hän on voinut olla avuksi niille, jotka vasta aloittelevat peruukkien käyttöä.

Ennen kaikkea avoimuudesta on ollut hyötyä itselle. Mitä enemmän muut tietävät asiasta, sitä vähemmän Hynysen tarvitsee selitellä.

– Nautin siitä, että voin olla tänään blondi ja huomenna vaikka punatukka. Mutta se vaatii sen, että uskaltaa kertoa käyttävänsä peruukkia.

Hynysen hiustenlähtö on sitä tyyppiä, että omat hiukset saattavat vielä kasvaa takaisin. Vaikka niin kävisi, arvelee hän silti käyttävänsä jatkossakin peruukkia ainakin satunnaisesti. Ennen elämä oli jatkuvaa tuskailua ohuiden hiusten kanssa, jotka entisestään kuluivat monenlaisten tuotteiden käytöstä. Nyt hiukset voi napata nopeasti päähän kotoa lähtiessä – ja aina on hyvä hiuspäivä.

– Olen tarkoituksella halunnut kääntää tämän kivaksi asiaksi. Olen koko elämäni itkenyt haituviani, mutta nyt minulla on kerrankin sellaiset hiukset, jotka haluan.