Palautuspullojen arvo on romahtanut – Miksi pantteja ei ole nostettu yli 20 vuoteen?

Kaikki kallistuu. Hinnat nousevat. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Pullojen ja tölkkien panttimaksut ovat pysyneet samoina vuoden 2002 alusta.

Lasipullosta saa 10 senttiä, tölkistä 15 senttiä, puolen litran muovipullosta 20 senttiä ja puolentoista litran muovipullosta 40 senttiä.

Koska palautusmaksut eivät ole muuttuneet, mutta elinkustannukset ovat nousseet, pantit ovat nyt todelliselta arvoltaan selvästi pienempiä kuin parikymmentä vuotta sitten.

Miksei panttien arvoa ole nostettu?

Pantti nousi 15 pennistä 50 penniin 15 vuodessa

Pantillisten juomapullojen käyttö alkoi Suomessa vuonna 1950. Tuolloin juoman ostaja alkoi saada hyvityksen, kun palautti pullon käyttökelpoisena takaisin.

Tarkoituksena oli saada pullot kierrosta täytettäviksi uudelleen. Lisäksi vähemmän pulloja päätyi lähiluontoon sirpaleiksi särjettynä.

Ehkä suurin pantin kertakorotus tuli vuonna 1970, kun Alko ryhtyi maksamaan viina- ja viinipulloista 15 pennin panttia. Tuohon saakka niistä oli saanut vain viisi penniä.

Korotuksesta oli ilmoitettu hyvissä ajoin etukäteen, joten ihmiset alkoivat jemmata tyhjiä pulloja kotiinsa jo vuoden 1969 puolella. Vuodenvaihteen jälkeen pulloja tulikin Alkoon niin paljon, että viinakaupat joutuivat niiden kanssa vaikeuksiin.

Pienestä olutpullosta maksettiin tuolloin niin ikään 15 sentin pantti. Tilastokeskuksen rahanarvomuuntimen avulla voi selvittää, että nykyrahassa (vuoden 2022 kurssiin) se oli 24 senttiä. Siis selvästi enemmän kuin nykyään.

Vuosikymmenen sisään pikkupullon panttia korotettiin peräti neljä kertaa. Viimeinen markka-ajan korotus tuli vuoden 1984 joulukuun alussa. Silloin pienen lasipullon pantti nousi 50 penniin. Pantin arvo nykyrahassa oli 20 senttiä.

Sen jälkeen pikkupullon pantti pysyikin 50 pennissä euroon siirtymiseen saakka. Noin 18 vuotta.

Muita muutoksia panttisysteemiin kyllä tuli. Pantilliset muovipullot tulivat Suomessa käyttöön 1990-luvun alkupuolella ja panttitölkit vuonna 1996. Puolentoista litran muovipullon panttia nostettiin 1990-luvulla pariinkin otteeseen.

Europantit tulivat käyttöön vuoden 2002 alusta. Panttien taso pysyi melko samana markkahintoihin verrattuna.

Tölkistä pitäisi saada 21 senttiä, jos taso olisi sama kuin 2002

Miten paljon panttien todellinen arvo on pudonnut niiden parinkymmenen vuoden aikana, kun europantit ovat olleet voimassa?

Vuoden 2022 ison pullon pantti, siis 40 senttiä nykyistä rahaa, olisi vuoden 2002 rahassa vain 29 senttiä. Vuodesta 2002 vuoteen 2022 euron ostovoima on pudonnut vajaat 30 prosenttia. Ja saman verran on sulanut pullopanteista, kun korjauksia panttiin ei ole tehty.

Jos ison limsapullon pantin arvo haluttaisiin nostaa samaksi kuin vuonna 2002, sen pitäisi olla noin 55 senttiä. Ja tölkistä pitäisi saada 21 senttiä. Tai luultavasti vähän enemmän, kun vertailuvuotena on 2022, inflaatiohan on ravannut ripeästi myös tämän vuoden alussa.

Pienempikin pantti toimii hyvin

Miksei pantteja ole nostettu?

Yksinkertainen selitys on se, ettei panttien säätämiseen ole ollut tarvetta. Suomessa juoma-astiat kiertävät todella hyvin nykyisilläkin panteilla.

Valtaosa pulloista ja tölkeistä kiertää nykyään Alkon, kauppojen ja panimoiden omistaman Palpa oy:n kautta. Sen toimitusjohtaja Pasi Nurminen kertoo, että huolimatta panttien arvon putoamisesta pullojen ja tölkkien kierrätysaste ei ole laskenut.

– Päinvastoin. Korkeaan palautusasteeseen vaikuttaa panttien lisäksi myös kuluttajien tottumus juomapakkausten palauttamiseen. Suomalaiset tottuvat jo lapsena siihen, että tyhjät juomapakkaukset palautetaan.

Viime vuosina tölkeistä ja lasipulloista on palautettu 97–99 prosenttia ja muovipulloista noin 90 prosenttia.

Nurminen kertoo, että Palpan selvityksen mukaan pantti on tärkeä syy palauttaa tölkki tai pullo, mutta yli kaksi kolmannesta kuluttajista arvioi palauttavansa juomapakkaukset vaikka pantitta.

Nurminen arvioi, että pullojen ja tölkkien kierrossa auttaa se, että homma on nykyään perin helppoa. Lähikaupan automaattiin voi työnnellä sen kummemmin miettimättä melkein kaikki pullot ja tölkit, eikä tarvitse miettiä mistä ne on ostettu. Poikkeuksena tässä Lidlin muovipullot, jotka pitää palauttaa saman ketjun automaattiin.

Aiemmin palautuspullot täytettiin uudestaan. Sama pullo palasi siis kiertoon. Niinpä esimerkiksi Alko perusteli vielä vuonna 1990 pantin suuruutta uuden pullon valmistamisen kustannuksilla. Pantti oli siis suurin piirtein sama kuin uuden pullon hinta.

Tämä kytky on nykyään katkennut, sillä tölkit ja muovi- ja lasipullot rutataan ja murskataan nykyään järkiään uusien pakkausten ja ties minkä muiden tuotteiden raaka-aineiksi.

– Uudelleen täyttöä on hyvin vähän, Nurminen sanoo.

Vero tulee vastaan

Panttien nykyiset arvot ovat minimimääriä, niistä on säädetty valtioneuvoston asetuksella vuonna 2013. Pantteja voisi siis korottaa. Kovin suurta korotusta tosin ei ole tulossa.

Palautuspullosysteemi on myös valmistajalle fiksu, sillä sen avulla voi välttää veroja. Jos juomaa myydään astiassa, jota ei voi palauttaa, siitä menee juomapakkausveroa 51 senttiä litralta. Jos juoman valmistaja tai maahantuoja on mukana palautusjärjestelmässä, veroa ei tarvitse maksaa.

Veron määrä toimii myös tavallaan kattona pantin suuruudelle. Jos vaikkapa tölkkien pantti nousisi 20 senttiin, litran pantit pienissä tölkeissä olisivat 60 senttiä, ja tämä tulisi tietenkin juoman hintaan kaupassa. Juomapakkausvero jäisi silloin pantteja alemmas.

– Tämä voisi houkutella jäämään pois järjestelmästä ja maksaa vero sen sijaan, koska hyllyhinta jäisi alemmaksi, Palpan Nurminen sanoo.

Pienempi pantin arvo merkitsee tietenkin kuluttajalle myös sitä, että pullosta lempijuomaa pitää maksaa kaupassa hieman vähemmän.

Jutun lähteitä mm. Alko ja Helsingin Sanomien arkisto.

Korjattu 25.7. jutussa ollut virhe 2. väliotsikon jälkeen: Rahanarvomuuntimen antaman tuloksen mukaan euron ostovoima olisi pudonnut 38 prosenttina vuosina 2002 – 2022. Tilastokeskuksen mukaan muunnin ei toimi oikein tältä osin. Oikea luku on noin 28 prosenttia.