Apu

Päivän Apu 24.4.2019: Hyönteiskadosta varoitettiin jo vuosia sitten – pelkona satokato


Kansainvälinen Luontopaneeli varoitti jo vuonna 2016 pölyttäjäkantojen heikkenevän. Tämä uhkaa maailmanlaajuisesti sekä luonnon- että viljelykasvien pölytystä, joka puolestaan voi heikentää kasvien siementuotantoa ja satotasoja. Suomen Ympäristökeskus SYKE on juuri aloittanut kattavan tutkimuksen siitä, miksi pölyttäjät katoavat, ja mitä se merkitsee luonnolle.
Kuvat Timo Nieminen

Lue Päivän Apu -jutut:

Agroekologi Marjaana Toivonen tutkii maiseman ja viljelymenetelmien vaikutuksia viljelykasvien hyönteispölytykseen. Hän sanoo, että maailma olisi aivan erilainen paikka ilman pölyttäjiä.

”Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mesipistiäiset eli tarhamehiläiset, kimalaiset ja erakkomehiläiset, mutta kasveja pölyttävät myös esimerkiksi kärpäset, erityisesti kukkakärpäset, perhoset, ampiaiset ja kovakuoriaiset”, Toivonen kertoo.

Luonto tarvitsee tarhamehiläisiä ja kimalaisia pölyttämiseen

Ihmisestä riippuen hyönteiset joko ilahduttavat tai inhottavat, mutta yksi asia on selvä: ilman niitä Maassa ei olisi juurikaan elämää. Siksi hyönteisten joukkotuhosta kiirivät uutiset ovatkin niin huolestuttavia. Professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä rauhoittelee pahimpia kauhukuvia ja kertoo, miten jokainen voi tehdä osansa hyönteisten pelastamiseksi.

Hyönteiskato on vakava asia, mutta sitä voi torjua perheenkin voimin

Hyönteisten koko potentiaalia ei ole vielä edes ymmärretty. Esimerkiksi nyt vasta on huomattu, että hyönteisistä voisi olla ekologiseksi ja eettiseksi lihankorvikkeeksi, sillä niissä on paljon proteiinia ja niiden kasvatus on ympäristöystävällistä. Kansainvälisellä tasolla niiden toivotaan auttavan aliravitsemuksen ja proteiininpuutteen hoitoon.

Sikatila vaihtoi sirkkoihin: Etelä-Pohjanmaan Kurikassa sirittää noin 200 000 syötävää kotisirkkaa

Hyönteisten sitkeydestä kertoo jotain se, että niitä voi Suomen pakkasissakin bongata myös talvisin.

Talvihyönteisten vipinää tammikuun hämärässä

Hyvä tapa päästä paremmin sisään hyönteisten sielunelämään on aloittaa puutarhaharrastus. Silloin on syytä opetella, mitkä hyönteisistä ovat hyödyllisiä apureita ja miltä kasvit on syytä suojata. Kotipuutarhassa on syytä kuitenkin aina välttää myrkkyjä. Joidenkin tuhohyönteisten torjuntaan riittää vaikka niiden poimiminen kasveista käsin. Monella tuholaisella on myös oma paikkansa ekosysteemissä.

Tunnista tuholaiset ja hyötyeliöt

Hyönteisiä pidetään simppeleinä eläiminä, vaikka esimerkiksi mehiläisten suunnistus- ja kommunikointitaidot ovatkin jo tiedossa. Harva silti tietää esimerkiksi sitä, että hyönteisilläkin on monimutkaisia kosiomenoja!

Eläinten kosiomenot

Päivän Apu on juttupaketti, joka pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen ja sen taustoihin päivittäin.

Julkaistu: 24.4.2019