Apu

Päänsärky - Miksi päätä pakottaa?

Päänsärky - Miksi päätä pakottaa?

Tavallisesti päänsärky johtuu lihasjännityksestä tai migreenistä. Jännityspäänsärky ei estä työntekoa, mutta migreeni vaikuttaa toimintakykyyn.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Fotolia
Mainos

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on päänsäryn yleisin muoto, mutta nykyään pohditaan, onko kyseessä oma tautinsa vai migreenin lievä muoto. Selkeä lihasjännityssärky johtuu kalloon kiinnittyvien lihasten kiinnityskohtien kivusta. Kallon aristus puolestaan johtuu perimästä sekä huonoista työasennoista ja toiminnan yksipuolisuudesta. Myös niska-hartiaseutu on tavallista kireämpi, mutta se on sitä päänsäryssä ja migreenissäkin.

Jännityspäänsärky voi olla myös purentaperäistä. Purentaongelmista viestivät aamulla rasittuneet leukaperät, mikä on seurausta hampaiden kiristelystä.

Oireet: Jännityspäänsärky tuntuu yleensä molemmilla puolilla päätä, useimmiten ohimoilla tai pään etualueella. Särky on puristavaa ja tasaista. Oireet kestävät parista tunnista pariin päivään. Toimintakykyyn särky ei vaikuta.

Hoida ja ehkäise: Tärkein hoitomuoto on liikunta. Särky voi laantua esimerkiksi reippailemalla raittiissa ulkoilmassa. Menoa voi tehostaa sauvoilla, jolloin niska-hartiaseudun lihakset saavat kyytiä. Tehokkaimmin päänsärkyä hoitaa  ohjattu kuntosaliharjoittelu. Hyväkuntoiset lihakset toipuvat levossa, ja päänsärkyä syntyy harvemmin. Myös kallonpohja- ja purentalihasten sekä niskan hieronnasta ja venyttelystä voi olla hyötyä.

Lisäksi kannattaa tarkistaa työasento. Jos nojaat istuessa liiaksi eteenpäin, niska-hartiaseudun lihakset kiristyvät. Kokeile työskennellä välillä seisten. Tällöin pää ja hartiat ovat paremmassa asennossa. Tauota työntekoa myös jumppaamalla ja venyttelemällä. Kävele aina tilaisuuden tullen.

Jos tarvitset hoidoksi särkylääkkeitä, käytä niitä ohjeiden mukaan.

Milloin lääkäriin? Jospään särky ei mene ohi kotikonsteilla. Tällöin kyse on luultavasti migreenistä. Jos leukaperäsi tuntuvat aroilta, käänny hammaslääkärin puoleen. Purentaongelmia voidaan hoitaa purentakiskolla.

Migreeni

Suomessa migreeniä sairastavia on noin 500 000. Heistä noin 150 000 tarvitsee erikoislääkärin apua. Naisilla migreeni on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.

Sairastuakseen migreeniin pitää olla sille altistavia geenejä. Näyttäisi siltä, että migreeni periytyisi isältä useammalle lapselle kuin äidiltä.

Migreenikohtauksen voivat laukaista esimerkiksi stressi – niin sen lisääntyminen kuin väheneminenkin –, epäsäännöllinen uni- tai ruokailurytmi, valoärsyke sekä tietyt ruoka-aineet ja pienikin määrä alkoholia. Kohtauksen syntymiseen tarvitaan yleensä useita altisteita.

Migreeniin voi sairastua jo vauvana, mutta tavallisinta se on 20–50-vuotiailla. Ikääntyessä migreeni voi lievittyä.

Oireet: Päänsäryn osalta diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi neljästä kriteeristä: särky tuntuu toispuoleisena, se on sykkivää, kohtalaista tai kovaa ja voimistuu ponnistuksessa. Lisäksi kohtauksen aikana esiintyy joko valo- ja ääniherkkyyttä tai pahoinvointia ja oksentelua. Migreenin tunnetuimmasta oireesta, näkökenttään ilmestyvästä aurasta, kärsii vain yksi kymmenestä potilaasta. Sairastettuja kohtauksia tulee olla vähintään viisi ja säryn keston neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen.

Selkeistä tunnusmerkeistä huolimatta migreeni on alidiagnosoitu sairaus. Alle puolet saa diagnoosin kuuden lääkärikäynnin jälkeen. Migreeni sotketaan helposti lihasjännityssärkyyn, koska migreenipotilaalla niska-hartiaseudun lihakset ovat usein jumissa. Myös pienestä alkoholialtistuksesta johtuva kova krapula voi joskus olla migreeniä.

Hoida: Kohtauksen aikana parasta hoitoa on lepo viileässä, hämärässä ja hiljaisessa paikassa. Otsalle laitettavasta kylmästä kääreestä voi olla apua. Vältä liikkumista, sillä rasitus pahentaa migreenisärkyä. Lievässä migreenissä toimivat reseptivapaat särkylääkkeet, etenkin parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmä.

Ehkäise: Vältä migreenille altistavia tekijöitä. Elä mahdollisimman säännöllistä elämää. Syö vähintään neljän tunnin välein, käytä alkoholia maltillisesti ja nuku riittävästi. Pidä huolta fyysisestä kunnostasi. Nouse ja mene nukkumaan joka päivä suurin piirtein samaan aikaan.

Migreeni ei kuitenkaan aina reagoi tekemisiin ja tekemättä jättämisiin, joten kohtauksia voi tulla säännöllisistä elintavoista huolimatta.

Milloin lääkäriin? Jos särkyä on enemmän kuin 2–3 päivänä kuukaudessa ja jos toimintakyky ei palaudu välittömästi säryn jälkeen. Tällöin tarvitaan täsmälääkitystä. Jos särkyä on 4–6 päivänä kuussa, tarvitaan myös estolääkettä. Kroonistuneen migreenin paras hoitokeino on botuliini, jolla lamataan kipua tuottavia hermopäätteitä. Parin vuoden kuluttua markkinoille saataneen myös biologisia estolääkkeitä. Ne ovat elävien solujen tuottamia vasta-aineita.

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on kolmanneksi yleisin päänsäryn muoto. Sitä sairastaa 4 000–5 000 suomalaista. Valtaosa potilaista on miehiä. Sarjoittainen päänsärky johtuu perintötekijöistä, ja lähisuvussa on myös migreeniä. Migreeni voi joskus muuttua sarjoittaiseksi päänsäryksi. Ikääntyessä sarjoittainen särky voi rauhoittua.

Oireet: Kipu on äärimmäisen kovaa, ja sitä esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudulla. Kohtaus kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin, ja kohtauksia voi tulla vuorokaudessa jopa kahdeksan.

Kipu on aina toispuoleista. Siihen liittyy silmän punoitusta ja vetistystä sekä samanpuoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä. Otsa voi hiota, ja potilas voi olla ärtyisä ja motorisesti levoton.

Kohtauksia esiintyy eniten keväällä ja syksyllä, sillä valon määrän muuttuminen altistaa särylle.

Milloin lääkäriin? Kotikonstit eivät tepsi sarjoittaiseen päänsärkyyn, vaan se vaatii aina lääkärin hoitoa. Hoitona käytetään migreenin täsmä- ja estolääkkeitä sekä happihoitoa, jossa hengitetään happea maskin kautta kohtauksen aikana. Happipullon voi vuokrata kotiinsa.

Vältä: Saunominen tai alkoholinkäyttö voi laukaista uuden kohtauksen. Myös tupakoinnin lopettamisesta voi olla hyötyä.

Särkylääkepäänsärky

Päänsärky voi johtua myös särkylääkkeistä. Kaikki särkylääkkeet, myös reseptivapaat, voivat aiheuttaa lääkepäänsäryn, jos niitä käytetään joka toinen päivä tai useammin. Reseptilääkkeissä voi riittää jo 10 käyttöpäivää kuussa. Usein krooninen päänsärky johtuu juuri lääkkeiden liikakäytöstä, joskin särky voi kroonistua myös liian vähäisen käytön takia.

Oireet: Jatkuva särky, joka ei helpotu, vaikka syö särkylääkkeitä. Särky on pehmeämpää kuin migreenisärky, ja se pahenee vain jonkin verran ponnistellessa. Liitännäisoireita, kuten valo- ja ääniherkkyyttä, voi olla, mutta ne ovat lievempiä kuin migreenissä.

Hoida: Kierre katkaistaan lopettamalla särkyä ylläpitävän lääkkeen käyttö. Kyseistä lääkettä ei saa ottaa lainkaan pariin viikkoon. Tämä pahentaa särkyä hetkeksi, mutta lääkesärky paranee. Hoitoa voidaan tarvittaessa tukea esto- ja pahoinvointilääkkeillä.

Ehkäise: Käytä särkylääkkeitä annostusohjeiden mukaan. Älä syö niitä vain varmuuden vuoksi.

Milloin lääkäriin? Jos särky on jatkuvaa ja tiedät käyttäväsi särkylääkkeitä runsaasti. Joka neljäs päänsäryn takia erikoislääkärin vastaanotolle tuleva kärsii lääkekierteestä.

Teksti: Maarit Vuoristo

Asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä, Terveystalo

Julkaistu: 7.9.2016