Apu

Jännityspäänsärky pois - näin hoidan päänsärkyä oikein

Jännityspäänsärky pois - näin hoidan päänsärkyä oikein

Paras tapa päästä eroon jännityspäänsärystä on kuntosaliharjoittelu. Migreenin itsehoidossa avainsanoja ovat ärsykkeiden välttäminen, säännölliset elintavat ja lepo.
Teksti Apu-toimitus
Kuvat Jupiterimages / Kuvapörssi Oy
Mainos

Päänsäryn yleisin muoto on jännityspäänsärky, josta kärsii elämänsä aikana noin 80 prosenttia väestöstä. Päänsärky ei johdu psyykkisestä jännityksestä, vaan kalloon kiinnittyvien lihasten kiinnityskohtien kivusta.

Kallon aristus johtuu perimästä sekä huonoista työasennoista ja toiminnan yksipuolisuudesta. Myös niska-hartiaseutu on jännityspäänsäryssä tavallista kireämpi, mutta niska-hartiaseudun vaivat pelkästään eivät ole selitys jännityssärylle.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky tuntuu puristavana tunteena ympäri päätä. Kipu on lievää tai kohtalaista. Lääkärin vastaanotolle jännityssäryn takia hakeudutaan harvoin, sillä yleensä se laantuu kotikonsteilla.

Sen sijaan migreenin takia lääkärin vastaanotolla käydään usein, koska migreeni vaikuttaa toimintakykyyn. Noin 33 prosenttia naisista ja 13 prosenttia miehistä sairastaa migreeniä elämänsä aikana.

Migreenisärky 

Migreenisärky on yleensä, muttei aina, toispuoleista päänsärkyä. Särky on sykkivää ja kohtalaista tai kovaa. Se pahenee ponnistuksen yhteydessä. Lisäksi migreeniin kuuluu liitännäisoireita, kuten valo-, ääni- ja hajuherkkyyttä sekä pahoinvointia ja oksentelua. Niska-hartiaseutu on tavallista kireämpi, kuten jännityspäänsäryssäkin.

Auraoireita, kuten silmässä näkyviä sahalaitakuvioita, välkehdintää tai näkökenttäpuutoksia, esiintyy vain 10 prosentilla migreeniä sairastavista. Heilläkään migreeni ei ole aina aurallista, vaan auratonta ja aurallista migreeniä voi esiintyä vuorotellen. Myös pelkät auraoireet ilman päänsärkyä ovat mahdollisia.

Sarjoittainen päänsärky

Aina voimakas päänsärky ei ole migreeniä, vaan kyse voi olla myös sarjoittaisesta päänsärystä. Se on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudulla. Kipu on aina toispuoleista, ja siihen liittyy silmän punoitusta ja vetistystä sekä samanpuoleisen sieraimen tukkoisuutta ja eritystä.

Ruotsissa sarjoittaisesta päänsärystä kärsii yksi ihminen tuhannesta jossain vaiheessa elämäänsä. Voidaan olettaa, että Suomessa määrä on sama. Enemmistö potilaista on miehiä. Sarjoittainen päänsärky johtuu perintötekijöistä, ja potilaiden lähisuvussa on myös migreeniä. Kohtauksia esiintyy eniten keväällä ja syksyllä, sillä valon määrän muuttuminen altistaa särylle.

Päänsärky voi johtua myös särkylääkkeistä.

Päänsärky voi johtua myös särkylääkkeistä. Mitkä tahansa särkylääkkeet, miedotkin, voivat aiheuttaa lääkepäänsäryn, jos niitä käytetään päänsäryn hoitoon usean päivän ajan. Usein krooninen päänsärky johtuu juuri lääkkeiden liikakäytöstä, joskin särky voi kroonistua myös liian vähäisen lääkkeiden käytön takia.

Kierre katkaistaan lopettamalla särkyä ylläpitävän lääkkeen käyttö. Tällöin kyseistä lääkettä ei oteta lainkaan pariin viikkoon. Tämä pahentaa päänsärkyä hetkeksi, mutta lääkesärky paranee. Hoitoa voidaan tarvittaessa tukea esto- ja pahoinvointilääkkeillä.

Asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä, Terveystalo Turku.

Hoida ja ehkäise kotikonstein

1. Syö särkylääkkeitä tarpeen mukaan.

Yleensä jännityspäänsäryn – ja joskus migreeninkin – hoidoksi riittävät reseptittä myytävät särkylääkkeet. Käytä niitä ohjeen mukaan. Usein parhaiten toimii parasetamolin ja tulehduskipulääkkeen yhdistelmä. Älä kuitenkaan syö lääkkeitä varmuuden varalta, vaan vasta tarpeen tullen.

Jos kotikonsteista ei ole migreenisäryssä apua, lääkäri kirjoittaa reseptin täsmä- ja/tai estolääkkeelle. Estolääkettä tarvitaan, jos migreenikohtauksia on kuukaudessa neljä tai enemmän. Viiden vuoden kuluttua käyttöön saadaan myös suoraan kivunvälittäjäaineisiin vaikuttavia vasta-aineita, joiden hyödystä on lupaavaa näyttöä. Kroonisen migreenin hoidossa voidaan lisäksi käyttää botuliinia, jolla kipua tuottavia hermopäätteitä lamataan. Migreenin täsmälääkkeillä hoidetaan myös sarjoittaista päänsärkyä.

2. Käy kuntosalilla.

Jännityspäänsärky laantuu usein liikkumalla, esimerkiksi kävelemällä raittiissa ulkoilmassa. Voit halutessasi tehostaa menoa sauvoilla. Näin niska-hartiaseudun kireät lihakset saavat kyytiä.

Jännityspäänsäryn parasta hoitoa on kuitenkin ohjattu kuntosaliharjoittelu. Myös kuminauhatreenit ovat suositeltavia. Hyvä fyysinen kunto takaa, että päänsärkykohtauksia on vähemmän. Niin ikään kallonpohjalihasten ja niskan hieronnasta voi olla apua. Hyvä fyysinen kunto on eduksi myös migreeniä sairastaville.

3. Tarkista työasento.

Tarkista työasentosi fysioterapeutin kanssa. Näin saat ammattilaisen ohjeet asennon korjaamiseen. Jos nojaat istuessa liiaksi eteenpäin, niska-hartiaseudun lihakset kiristyvät. Seisten työskennellessä pää ja hartiat ovat paremmassa asennossa, joten työskentele mahdollisuuksien mukaan osa päivästä seisaaltaan. Tauota istumista jumppaamalla ja venyttelemällä ja kävele aina tilaisuuden tullen, esimerkiksi lounasaikana ruokapaikkaan.

4. Elä säännöllisesti.

Tavallisimmat migreenille altistavat syyt ovat kirkas ja liikkuva valo, stressi, kuukautiset, jotkin ruoka-aineet, suuret lämpötilan ja vuorokausirytmin vaihtelut, verensokerin lasku sekä alkoholi. Näiden tekijöiden välttäminen on osa hoitoa.

Migreeniä sairastavan kannattaisi myös elää mahdollisimman säännöllistä elämää. Ruokailuvälit eivät saisi ylittää neljää tuntia, alkoholinkäytön tulisi olla maltillista, ja yöllä pitäisi nukkua riittävästi. Viikonloppuna kannattaisi nousta samaan aikaan kuin arkena eikä silloinkaan saisi valvoa normaalia pitempään. Migreeni ei kuitenkaan välttämättä reagoi tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, vaan kohtauksia voi tulla säännöllisistä elintavoista huolimatta.

Jos sairastat sarjoittaista päänsärkyä, vältä kohtauksen aikana saunomista ja alkoholia. Ne voivat laukaista uuden kohtauksen. Myös tupakoinnin lopettamisesta voi olla hyötyä.

5. Lepää hämärässä.

Migreenikohtauksen aikana parasta lääkettä on lepo viileässä, hämärässä ja hiljaisessa paikassa. Kokeile, onko otsalle tai niskaan laitettavasta kylmästä kääreestä tai kylmäpakkauksesta apua. Vältä liikkumista, sillä rasitus pahentaa migreeni särkyä.

6. Käy hammaslääkärissä.

Säännöllinen hammaslääkärissä käyminen on tärkeää myös päänsäryn ehkäisyn takia. Hyvin usein päänsärkyä ylläpitävät purentaongelmat. Purentaongelmista viestivät rasittuneet leukaperät aamuisin ja kielen reunassa näkyvä hampaiden muoto. Purentaongelmia voidaan hoitaa yksilöllisen purentakiskon avulla.

7. Hoida muut sairaudet.

Hoida myös muut sairaudet hyvin. Päänsäryn taustalta voi löytyä korkea verenpaine, anemia, kilpirauhasen liikatoiminta, verensokerin heittelehtiminen tai allergia. Myös poskiontelotulehduksesta johtuva päänsärky on tavallista.

◉ Päänsärky alkaa aamuyöllä, ja olo on herätessä pöpperöinen.

◉ Päänsärkyyn liittyy raajojen puutumista.

◉ Päänsärkyyn liittyy voimakasta oksentamista.

◉ Päänsärky pahenee koko ajan.

◉ Jos sinulla ilmaantuu tällaisia oireita, hakeudu välittömästi lääkäriin, jotta päänsäryn syy voidaan selvittää ja saat siihen asianmukaista hoitoa.

Teksti Maarit Vuoristo

Julkaistu: 4.3.2016