Nuoret naiset ja miehet ovat poliittisesti jakautuneempia kuin koskaan ennen – Vai ovatko sittenkään?
Paljon puhuttu poliittinen kuilu ei vielä näy äänestyskäyttäytymisessä. Olemmeko ymmärtäneet jotain väärin?
Alkuperäisen englanninkielisen The Atlanticin jutun voit lukea tästä linkistä.
Viimeaikaisten uutisotsikoiden perusteella nuoret miehet ja naiset ovat poliittisesti jakautuneempia kuin koskaan ennen. ”Sukupuolten erkaantuminen on uusi, globaali ilmiö”, kirjoitti Financial Timesin datatoimittaja John Burn-Murdoch laajalti siteeratussa artikkelissaan tammikuussa.
Burn-Murdochin analyysi sisälsi useita hätkähdyttäviä kaavioita, joista ilmenee, millainen valtava ideologinen railo nuorten miesten ja nuorten naisten välille on repeytynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilmiön seuraukset ovat huolestuttavat, eivätkä pelkästään poliittisesta näkökulmasta, vaan myös miesten ja naisten välisten suhteiden ja sitä kautta ihmislajin tulevaisuuden kannalta. New York Timesin mielipiteitä käsittelevässä podcastissa keskusteltiin aiheesta jaksossa nimeltä ”Sukupuolijako ja kehittynyttä maailmaa uhkaava maailmanloppu”. Washington Post puolestaan esitti varoituksen: ”Jos asenteet eivät muutu, poliittiset näkemyserot treffimarkkinoilla uhkaavat jo avioliittoa.”
Teoria herätti välittömästi huomiota, mutta se joutui lähes yhtä nopeasti myös kriittisen tarkastelun kohteeksi.
”Vaikka tietyn tutkimuskysymyksen kohdalla voidaan havaita yksittäinen ero sukupuolten välillä nuorimmassa ikäryhmässä, on silti olemassa lukuisia muita kysymyksiä, joissa kyseistä eroa ei ole”, toteaa Vanderbiltin yliopiston valtiotieteen professori John Sides.
”Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, että käynnissä on suuri ilmiö, ja se koskee koko maailmaa. Mutta jos ilmiötä tarkastelee hiukan pidempään, käy ilmi, ettei asia olekaan niin mustavalkoinen.”
Skeptikot huomauttavat, että ainakin Yhdysvaltojen osalta väitteet uudesta sukupuolierosta perustuvat epäselvien todisteiden valikoivaan tulkintaan. Vaikka useat tutkimukset osoittavat, että nuoret miehet ja naiset ajautuvat yhä kauemmas toisistaan, vähintään yhtä monet tutkimukset viittaavat siihen, että sukupuolten välinen kuilu ei ole muuttumassa miksikään. Äänestysuurnilta on vaikea löytää näyttöä kuilun kasvamisesta. Toisin sanoen Z-sukupolven sukupuolten sota ei todennäköisesti ennakoi maailmanloppua. Sitä ei välttämättä ole edes olemassa.
Sukupuolten välinen jako äänestyskäyttäytymisessä (naiset ovat poliittisesti enemmän vasemmalla ja miehet oikealla) on ollut kiinteä osa Yhdysvaltain politiikkaa ainakin vuoden 1980 presidentinvaaleista lähtien, jolloin Ronald Reagan sai ovensuukyselyiden mukaan puolelleen 55 prosenttia miesäänestäjistä, mutta vain 47 prosenttia naisista.
Osa todisteista viittaa siihen, että poliittiset erot sukupuolten välillä ovat viime aikoina kasvaneet. Gallup-tutkimusyrityksen tietojen mukaan 18–29-vuotiaat naiset tunnistautuivat 15 prosenttiyksikköä samanikäisiä miehiä todennäköisemmin liberaaleiksi vuonna 2023, kun kymmenen vuotta sitten ero oli vain seitsemän prosenttiyksikköä. Nuorten miesten ideologia on pysynyt vakaampana, mutta joidenkin tutkimusten mukaan erityisesti nuoret valkoiset miehet ovat siirtyneet enemmän oikealle.
Nuorille aikuisille suunnatun Harvard Youth Poll -kyselytutkimuksen mukaan 18–24-vuotiaista valkoisista miehistä 33 prosenttia ilmoitti olevansa republikaani vuonna 2016, kun taas vuonna 2023 luku oli kivunnut 41 prosenttiin. Sama suuntaus on alkanut näkyä myös uusien äänestäjien rekisteröintitiedoissa, kertoo Tom Bonier, demokraattinen poliittinen strategi.
”Usko pois, demokraattisen puolueen kannattajana toivoisin, että näin ei olisi, mutta siltä se vain näyttää”, hän sanoo. ”Kiistelemme yhä siitä, tapahtuuko näin todella, mikä on minusta typerää. Emme ole päässeet vielä pohtimaan sitä, miksi näin tapahtuu.”
Miksi tosiaan? Taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Yksi niistä on sosiaalisen median lietsoma sukupuolten välinen polarisaatio. (Esimerkkinä ”manosfäärin” naisvihaiset vaikuttajat tai naiset, joiden mielestä ”kaikki miehet ovat sikoja”.)
Toinen taustatekijä on, kuten tavallista, Donald Trump. Trumpin valtaannousu vuonna 2016 herätti inhoa erityisesti parikymppisten naisten keskuudessa, toteaa John Della Volpe, joka vastaa Harvard Youth Poll -kyselystä. Tämän ikäryhmän naiset äänestivät huomattavasti todennäköisemmin Hillary Clintonia.
Sitten on vielä MeToo-liike, joka käynnistyi vuonna 2017, pian Trumpin virkaanastumisen jälkeen. Daniel Cox, joka toimii vanhempana tutkijana vapaita markkinoita edistävässä konservatiivisessa American Enterprise Institute -ajatushautomossa, väittää, että liike muutti pysyvästi nuorten naisten poliittista tietoisuutta.
Vuonna 2022 tehdyssä kyselyssä lähes kolme neljäsosaa alle 30-vuotiaista naisista ilmoitti kannattavansa MeToo-liikettä, mikä on suurin osuus kaikista ikäryhmistä. Korkeimman oikeuden päätös kumota aborttioikeuden takaava Roe vastaan Wade -päätös oli myös eräänlainen käännekohta.
Vuoden 2022 välivaalien aikoihin 61 prosenttia nuorista naisista uskoi, että abortti oli ”kriittinen” kysymys, kertoo AEI-ajatushautomon tutkimus.
”Yhä useampi nuori nainen ajatteli, että se, mitä tapahtuu muille naisille Yhdysvalloissa, vaikuttaa myös heidän elämäänsä ja kokemuksiinsa”, Cox selittää.
”Tämä kävi erityisen selväksi sen jälkeen, kun aborttioikeutta koskeva päätös kumottiin.”
Kokemukset sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ovat yleisempiä Z-sukupolven naisten keskuudessa kuin X-sukupolven tai suurten ikäluokkien naisten parissa – vaikkakin hieman harvinaisempia kuin millenniaalinaisilla.
Hetkinen, sanovat nuoret miehet. Myös Z-sukupolven miehet ovat kertomansa mukaan kokeneet enemmän sukupuolisyrjintää kuin vanhemmat sukupolvet. ”Z-sukupolven miesten ja naisten välillä on meneillään omituinen pingisottelu, jossa pelataan siitä, kummalla on oikeasti vaikeaa ja kuka on oikeasti uhri”, sanoo vanhempi tutkija Richard Reeves Brookings Institution -tutkimusjärjestöstä.
Reeves, joka on perustanut American Institute for Boys and Men -tutkimuslaitoksen, väittää, että vaikka miehet hallitsevat yhä yhteiskunnan ylimpiä kerroksia Yhdysvalloissa, alemmilla portailla olevilla miehillä menee huonommin kuin koskaan ennen. Naisiin verrattuna huomattavasti harvempi näistä miehistä menee yliopistoon tai löytää hyvän työpaikan, ja he päätyvät paljon todennäköisemmin vankilaan tai kuolevat. Nämä nuoret miehet kokevat, Reevesin mielestä oikeutetusti, että valtavirran instituutiot ja demokraattinen puolue eivät ole puuttuneet heidän ongelmiinsa.
MeToo-liikkeen jälkimainingeissa osa heistä on myös sitä mieltä, että yhteiskunta on kääntynyt miehiä vastaan. Tutkimusten mukaan feministiksi tunnistautuminen on Z-sukupolven miesten keskuudessa huomattavasti harvinaisempaa kuin millenniaalimiesten parissa ja suunnilleen yhtä yleistä kuin keski-ikäisillä miehillä.
”Olen aidosti huolissani siitä, että meillä saattaa pian olla eräänlainen naisten puolue ja miesten puolue politiikassa”, Reeves toteaa.
Mutta jos nuoret miehet ja naiset todella erkaantuvat poliittisesti toisistaan, sen luulisi näkyvän vaalipäivän tuloksissa. Tässä kohtaa teoriaan ilmestyy säröjä. Cooperative Election Study, tutkimusyritys YouGovin järjestämä kansallinen kysely, paljasti, että lähes 68 prosenttia 18–29-vuotiaista miehistä äänesti Joe Bidenia vuoden 2020 presidentinvaaleissa, kun taas saman ikäryhmän naisista häntä äänesti noin 70 prosenttia. Ero prosenttiyksiköissä on sama kuin vuonna 2008. (Ero oli suurempi, lähes seitsemän prosenttiyksikköä, vuonna 2016, jolloin Trumpin käytös naisia kohtaan herätti runsaasti huomiota.)
Catalist, edistyksellinen yritys, joka mallintaa vaalituloksia äänestäjätietojen perusteella, sai selville, että sukupuolten välinen ero on viime vaaleissa pysynyt suunnilleen samana kaikissa ikäryhmissä. Pew-tutkimuslaitoksen hyväksyttyjä äänestäjiä koskevassa analyysissa, jota pidetään laadukkaimpana vaalien jälkeisenä mielipidetutkimuksena, sukupuolten välinen ero vuoden 2022 välivaaleissa oli pienin nimenomaan nuorimpien äänestäjien ryhmässä, ja ylivoimainen enemmistö heistä kannatti demokraatteja.
Monissa mielipidekyselyissä, joiden perusteella sukupuolten välinen kuilu on kasvamaan päin, kysytään ideologiasta. Tutkimuksista kuitenkin ilmenee, että monilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä tietyt ideologiset käsitteet tarkoittavat.
Gallup-tutkimusyritys, jonka data osaltaan aiheutti sukupuolijakoa koskevan kohun, huomauttaa, että vain noin puolet demokraateista kertoo olevansa liberaali. Kymmenen prosenttia kuvailee itseään konservatiiviksi, ja loput kertovat arvojensa olevan maltillisia. Ideologiset rajat eivät ole juurikaan selvemmät itseään republikaaneiksi kutsuvien keskuudessa.
”Kaikki riippuu siitä, millaisia ominaisuuksia tai kysymyksiä yritämme mitata”, Sides huomauttaa. ”Kun ihmisiltä kysytään, ovatko he liberaaleja tai feministejä, vastaukset kertovat sen, kuvastaako kyseinen käsite heidän mielestään heitä. Mutta sitä ei kysytty, miten he itse määrittelevät tuon käsitteen.”
Ihmiset eivät välttämättä pidä termistä ’liberaali’, mutta saattavat silti kannattaa esimerkiksi aborttioikeuksia ja julkisten menojen lisäämistä. Vuonna 2020 Nationscape-mielipidetutkimuksen tulokset osoittivat, että nuorten miesten ja naisten poliittiset erot eivät ole sen suurempia kuin vanhemmilla sukupolvilla. Esimerkiksi kaikissa ikäryhmissä naiset kannattavat miehiä useammin rynnäkkökiväärien kieltoa ja yleisesti saatavilla olevaa terveydenhuoltoa, ja erot sukupuolten välillä eri ikäryhmissä ovat samansuuntaiset.
Voi myös olla, että Z-sukupolvelle ominainen sukupuolijako ei vain ole vielä näkynyt vaaleissa. Useimmissa vuoden 2024 vaalikyselyissä ei jaotella ikäryhmiä sukupuolen mukaan, ja vaikka näin tehtäisiinkin, lopullisten johtopäätösten tekeminen ei olisi järkevää.
Alle kolmekymppisiä ihmisiä on vain vaikea tutkia. Nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta, ja riippumattomien ja sitoutumattomien äänestäjien osuus on korkea. Nuorten maailmankuva on vasta muotoutumassa. Monet heistä ovat haluttomia vastaamaan kysymyksiin, etenkin puhelimitse. Näissä olosuhteissa jopa korkealaatuiset gallupit saavat tulokseksi huomattavan, suorastaan epäuskottavan erilaisia vastauksia nuorten äänestyskäyttäytymiseen liittyen.
USA Today -lehden ja Suffolkin yliopiston tuore mielipidekysely osoitti, että hypoteettisessa uusintaottelussa vuonna 2024 Trump voittaisi Bidenin alle 35-vuotiaiden rekisteröityneiden äänestäjien keskuudessa, mikä viittaisi lähes ennenkuulumattomaan muutokseen viimeisen neljän vuoden aikana.
New York Timesin ja Siena Collegen mielipidekyselyssä lokakuussa Trumpin ja Bidenin kannatus oli tasaista nuorimman sukupolven keskuudessa, kun taas viime kuun Timesin kyselyssä Biden päihitti vastustajansa nuorten äänestäjien keskuudessa kaksinumeroisin luvuin, vaikka hänen kokonaiskannatuksensa heikkenikin.
Mitä nuorten mielissä sitten liikkuukin, sitä heitä tutkivat vanhat ihmiset eivät ole vielä saaneet selville. Suurin kuilu ei ehkä olekaan nuorten miesten ja nuorten naisten välillä, vaan nuorten ja kaikkien muiden välillä.
©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.
Käännös: Apropos lingua.