Apu

Osasto H:n salainen tehtävä – Estäkää saksalaisten miehitys Helsingissä!


Jatkosodan vuonna 1944 Helsinkiin perustettiin Erikoisosasto H. Miehistö luuli torjuvansa venäläisten maihinnousun. Lue, miten heikot eväät Etelä-Suomen sotilailla oli.
Kuvat SA-kuva-arkisto

Mannerheim määräsi maaliskuussa 1944, että pääkaupunkia puolustamaan piti perustaa oma erikoisosasto, Osasto H. Sen miehistö valmistautui torjumaan Neuvostoliiton maihinnousu etelärannikolle. Upseerit laskivat todennäköisiä rantautumiskohteita, kalustoa ja laskuvarjohyppääjien määrää. Oli tarkat näkemykset siitä, kuinka monta tuntia venäläisiltä kuluisi Suomen miinojen raivaamiseen merellä.

Atso Haapasen kirja Osasto H – Pääkaupungin salainen joukko-osasto valottaa H:n monimutkaista kokoamista ja tehtävää. Tarina ei ole tuttu edes useimmille sotahistorian harrastajille.

Haapasen mukaan H:n ainoa virallinen ja ääneen lausuttu vihollinen oli Neuvostoliitto. Tosiasiassa Mannerheim perusti osaston torjumaan kostonhimoisen Saksan hyökkäystä.

Kun miehiä ei juuri ollut, Helsingin ilmatorjunnassa käytettiin myös koululaisia ja sotilaspoikia. Poikia Taivaskallion it-asemalla 1944. Kuva: SA-kuva.

Miehistöä H:lle ei Helsingissä varsinaisesti ollut. Sitä koostettiin lomalla olleista sotilaista. Lomalaisia oli näennäisesti riittävästi, mutta osa oli sairaita ja moni lähtenyt maataloustöihin. Tykkejäkin oli liian vähän.

Kesäkuussa nuoret miehet hupenivat rintamalle, ja H suunnitteli lähes 50-vuotiaiden nostomiesten käyttöä.

Hitler aikoo ottaa Ahvenanmaan

Jo helmikuussa 1944 Mannerheim esitti pessimistisen arvion Suomen mahdollisuuksista sodassa, ja hänestä Saksa oli jo hävinnyt pelin.

Saksa vainusi Suomen pohtivan erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Jos niin tapahtuisi, Hitler sanoi miehittävänsä Ahvenanmaan. Mannerheim puolestaan alkoi pelätä saksalaisten laskuvarjojoukkojen hyökkäävän Viron kautta.

Kun Saksa veti Suomesta 122. divisioonansa pois heinäkuun lopulla, Mannerheim ei antanut lastata miehiä laivaan Helsingissä. Haapanen kirjoittaa marsalkan miettineen, että Saksa olisi voinut miehittää Helsingin ja hätäännyttävän helsinkiläiset.

Hitler halusi Ahvenanmaan. Rannikkoprikaatin komentaja eversti Heiro tarkastaa pataljoonan toukokuussa 1944 Maarianhaminassa. Kuvassa myös JP 6:n komentaja everstiluutnantti Peitsara, esik.pääl.komentaja Göransson ja kapteeni Ristiluoma Kuva: SA-kuva.

H pakko-ottaa autot kansalta

Osasto H hälytettiin ensimmäisten kertaa tositoimiin 3. elokuuta 1944 kello 12. Haapanen kertoo kirjassaan, kuinka omituinen tilanne oli.

Kalusto oli puutteellista ja kuljetusvälineitä niukasti. Helsingin päätiet suljettiin kello 13.45 ja partiot ottivat kaikki kohtaamansa autot käyttöönsä. Linja-autojen tuulilaseihin liimattiin H:n tunnus. Autokorjaamot oli määrätty avaamaan polttoainevarastonsa.

Suunnitelman mukaisesti autoja alettaisiin pakko-ottaa laajasti Etelä-Suomesta pitkälti Lahden kaupungin takuisilta alueilta. Moni auto oli kuitenkin ajossa maaseudulla. Kalusto oli kehnoa.

Kuorma-autojakin alettiin haalia. Huomattiin, että pakko-otot halvaannuttaisivat teollisuuslaitosten toiminnan ja keskeyttäisivät meijereiden maitokuljetukset.

Äkkiä hälytys kuitenkin päättyi kello 15.15. Hälytys oli kestänyt kolme tuntia, 15 minuuttia. Kirja ei kerro, miksi näin.

Helsingin Ratakatu Neuvostoliiton pommitusten jäljiltä helmikuussa 1944.

Hälytys päälle, Mannerheim presidentiksi

Seuraavana päivänä presidentti Risto Ryti väistyi tehtävistään ja Mannerheimista tuli tasavallan presidentti. Heti aamulla Mannerheim määräsi Osasto H:n hälytysvalmiuteen kello 9, mutta peruutti sen 14.30.

Miksi näin tapahtui? Haapanen mainitsee, että Mannerheim ei hiiskunut muistelmissaan tapahtumasta ja saksalaisten miehityksen pelosta mitään.

Atso Haapasen kirjassa on tiukkaa arkistofaktaa.

Rikkinäisillä jalkineilla Ahvenanmaalle

Keravalla ollut Täydennyspataljoona oli määrätty hälytysvalmiuteen 3. elokuuta. Keravallakin miehistön aseistus ja muonitus oli vaillinnaista. Monella sotilaalla oli rikkinäiset housut ja kengät.

Lopulta 17. elokuuta pataljoona lähti ehjissä housuissa, mutta rikkinäisissä jalkineissa pataljoona lähti kohti Turkua ja Ahvenanmaata estämään saksalaisten maihinnousua.

Lähteenä Atso Haapanen: Osasto H – Pääkaupungin salainen joukko-osasto (Docendo, 2019).

Julkaistu: 3.11.2019