Onko negatiivinen ajattelu onnellisuuden este? ”Negatiivisuus tarttuu ihmisestä toiseen salamannopeasti”

”Pessimisti ei pety.”

”Ei kannata, ei siitä kuitenkaan mitään tule.”

”Kyllähän sitä hyviä uutisia hehkutetaan, mutta entäs tämä, tämä ja tämä ongelma?”

Arvoisa lukijani ja kanssaetsijäni,

Negatiivisessa ajattelussa on paljon houkuttelevaa. Se on helppo sekoittaa terveeseen kriittisyyteen, varovaisuuteen ja turvallisuuden etsimiseen. Etenkin viime vuosien toinen toistaan seuraavien kriisien aikana negatiivisuutta on ollut alituisesti tarjolla kaikilla kanavilla.

Mustavalkoisuus ja kaksijakoisuus näyttävät olevan ajallemme ominainen mielenmaisema. Asiat ovat joko tai, eivät sekä että.

Digitaaliset keskustelualustat kärjistävät vastakkainasetteluita. Negatiivisuus herättää enemmän huomiota kuin positiivisuus: tavanomaisesta poikkeava nousee otsikoihin, tavanomainen jää katveeseen. Ja poikkeamat ovat usein negatiivisia.

Joko tai -maailmassa positiivisuus näyttää helposti parempiosaisten ihmisten tekopirtsakalta unelmahötöltä, joka vähättelee yhteiskunnan ongelmia ja ohittaa huonompiosaisten arkitodellisuuden. ”Hymyile, niin elämä hymyilee sinulle!” ”Don’t worry, be happy!”

Onko ihmisen ylipäätään mahdollista ajatella positiivisesti sulkematta silmiä maailman raadollisilta ongelmilta ja epäkohdilta?

Lähdin etsimään vastauksia positiiviseksi psykologiaksi kutsutun psykologian koulukunnan piiristä. Haastattelin itseäni huomattavasti viisaampaa Marja-Liisa Mankaa, joka on työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Tampereen yliopistossa ja positiivisen psykologian tutkija ja tuntija.

Alkajaisiksi pitää kysyä, mitä oikein on positiivinen psykologia? Mikä erottaa sen muista psykologian suuntauksista, ja mikä sen tarkoitus on?

Marja-Liisa Mankan mukaan psykologiassa on perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota ihmisen ja ihmissuhteiden kielteisiin tunteisiin, häiriöihin ja erilaisiin ongelmiin. Vähemmän on tutkittu sitä, mikä tuottaa onnellisuutta ja hyvinvointia.

– Positiivinen psykologia tutkii ihmisen vahvuuksia ja kykyä selviytyä ongelmista. Teemoja ovat esimerkiksi hyvä elämä, miten traumoista voi toipua, voiko ihminen oppia myönteisyyttä ja millaista on hyvä vuorovaikutus. Näkökulma on ratkaisukeskeisyydessä: kun huomaa hyvän, jaksaa paremmin pimeyttäkin, Manka sanoo.

Hänen mukaansa positiiviseen psykologiaan liittyy kyllä myönteinen ajattelu, mutta se ei tarkoita, että pitäisi riehaantua uskomaan kaikkea mahdolliseksi.

– Se pikemminkin kannustaa itsekuriin, menneisyyden analysointiin ja tulevaisuuden ennakointiin.

Onko negatiivinen ajattelu yleistä? Mankan mukaan on. Selitykseksi on esitetty, että evoluution saatossa ihminen on tottunut havaitsemaan negatiiviset asiat selviytyäkseen hengissä. Näin olemme tiedostamattamme herkistyneet negatiivisten asioiden huomaamiseen.

– Mutta negatiivinen tai positiivinen ajattelutapa ei ole luonteenpiirre, vaan asenne, eräänlainen suodatin, joka on syntynyt elämän varrella tiedostamattamme omista kokemuksistamme ja koulutuksesta, Manka sanoo ja jatkaa:

– Negatiivisuuden ääri-ilmentymä, pessimistinen ajattelutapa, johtaa helposti opittuun avuttomuuteen. Mutta se voi olla myös tulosta siitä, että emme ole saaneet mahdollisuuksia vaikuttaa asioihimme. Jos meillä on aina joku muu, kuten pomo tai valtionjohtaja, joka päättää puolestamme, opimme avuttomiksi. Siihen kuuluu passiivisuus, laumakäyttäytyminen ja myös suurempi sairastumisen riski.

Mitä vaikutuksia negatiivisella ajattelulla on ihmisten käytännön elämään? Paljonkin, sanoo Marja-Liisa Manka.

– Negatiivisuus tarttuu ihmisestä toiseen salamannopeasti ja automaattisesti kiitos peilineuronien, jotka skannaavat toisen tunnetiloja. Negatiiviset tunteet ovat vahvempia kuin positiiviset. Siksi tarvitsemme paljon enemmän myönteisiä kokemuksia kumotaksemme yhden negatiivisen tapahtuman vaikutuksen.

Ajattele positiivisesti -kehotukset leimataan usein hyväosaisten höpötykseksi, jolla ei ole mitään kosketusta elämän raakoihin realiteetteihin. Myös positiivista psykologiaa on kritisoitu samalla perusteella.

Mankan mukaan positiivinen psykologia ymmärretään usein väärin. Kaikissa yhteiskuntaluokissa ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, mutta se ei käy käskemällä tai käden käänteessä, eikä se siis ole välttämättä helppoa.

– Tulotaso, aviollinen status, koulutus ja sukupuoli (nainen on miestä tyytyväisempi) vaikuttavat erityisesti läntisissä kulttuureissa elämäntyytyväisyyteen ja sen myötä myönteisten tunteiden määrään. Nälkäisenä on vaikea olla positiivinen. Kuitenkin varsin erilaisissa tilanteissa pienten ilonaiheiden löytäminen arjesta helpottaa elämää ja selviytymistä, Manka sanoo.

En epäile. Mutta miten yhdistetään myönteinen asenne elämään ja kriittisyys yhteiskunnan ja maailman epäkohtia kohtaan?

– Positiivisessa psykologiassa arvostetaan oikeudenmukaisuutta, viisautta ja rohkeutta. Hyvän ja tasa-arvoisuuden eteen on ponnisteltava. Vastakkainasettelulla siihen ei päästä, vaan myönteisyydellä, Manka sanoo.

Marja-Liisa Manka perehtyi kirjassaan Elämänilon jäljillä (Basam Books 2022) uusimpaan tutkimukseen siitä, voiko ihminen vaikuttaa elämäänsä vai onko hän kohtalon ja perimänsä armoilla. Manka kertoo, että pitkään uskottiin ”onnellisuuspiirakkaan”, jonka mukaan 50 prosenttia vaikutusmahdollisuuksista tuli perimästä, 40 prosenttia oli omissa käsissä ja 10 prosenttia tuli olosuhteista.

– Uusin tutkimus on teilannut nämä tulokset, koska eri tekijät riippuvat toisistaan, Manka sanoo.

– Geenit ovat kuin silmuja, jotka voivat puhjeta tai olla puhkeamatta elämäntavoista ja olosuhteista riippuen. Sattumallakin voi olla osuutensa. Jokainen voi siis oppia optimistisuutta ja siten helpottaa elämäänsä.

Geenit eivät siis sanele elämänasennettamme. Tämä on huojentavaa kuulla. Miten sitten voi oppia positiivista elämänasennetta? Mitä käytännön keinoja on vahvistaa myönteistä ajattelua?

Manka antaa esimerkkejä.

– Voit kirjoittaa ylös myönteisiä tunteita päivän mittaan – se mihin huomio kiinnittyy, alkaa kasvaa. Myönteisiä tunteita voi säilöä varastoon. Työpaikoilla intranetit ja muut viestintäkanavat voisivat toimia myönteisten tapahtumien ja kehujen ”säästöpossuna”.

– Voit etsiä asioita, joista voit olla kiitollinen, tai miettiä, mikä elämässäsi on hyvin. Samoin työelämästä voi etsiä tähtihetkiä ja palauttaa mieleen kivoja tilanteita.

– Myös vaikkapa luontokuvat, lapsien katselu ja lemmikkieläimet laukaisevat ihmisessä piileviä myönteisiä voimia ja luovuutta, ja niillä voi olla tervehdyttäväkin vaikutus. Ylipäätään rauhoittuminen ja rentoutuminen edistävät positiivista ajattelua.

Marja-Liisa Mankan mukaan positiivisuus toimii puskurina vastoinkäymisissä, joita jokaiselle ihmiselle tulee elämän varrella.

– Myönteiset tunteet avaavat portin uusiin ajatuksiin ja tekoihin. Ne rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja, jolloin ihminen pystyy tukemaan muita, olemaan sitkeä ja kehittämään taitojaan. Tämä ketju johtaa parempaan terveyteen, hyvinvointiin ja positiivisesti poikkeavaan käyttäytymiseen, Manka kiteyttää.

Jään miettimään: on tärkeää tehdä ero negatiivisen ajattelutavan ja masennuksen välillä. Liian moni masentunut on saanut kuulla, että pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni. Masennuksen ydin on nimenomaan siinä, ettei ihminen nimenomaan kykene niin tekemään.

Joka tapauksessa positiivisen psykologian ydin on kiteytetysti siinä, että yksinkertaisilla arkisilla keinoilla on mahdollista vaikuttaa omaan ajattelutapaan ja asenteisiin. Kysymys ei ole mistään pinnallisesta kivat sulle -lässytyksestä, vaan tutkitusta tiedosta. Positiivisuutta voi jokainen harjoitella.

Marja-Liisa Manka lopettaa: Älä siis valita, vaan ala valita.

Tämä teksti on osa 12 kirjeen sarjaa, jossa filosofian tohtori Pekka Sauri pohtii, miten ihminen voi olla onnellinen. Voit myös kuunnella kirjeen.