Netti tietää sinusta yllättävän paljon, ja se voi olla jopa riski – Näin tarkistat omat tietosi ja hallitset niitä

Kuvitteletko, että olet ollut netissä tarkkana eikä sinusta liiku siellä juuri mitään tietoa? Luulit väärin. Apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautalan mukaan voi jopa sanoa, että monen henkilön lähes koko elämä on löydettävissä verkossa olevien tietojen kautta. Tietoja pystytään myös yhdistelemään tehokkaasti, ja yhdistelemällä henkilötietoja eri lähteistä pystytään muodostamaan henkilöstä entistä kattavampi kuva.

Julkiset rekisterit ovat vain yksi henkilötietojen lähde.

– Siihen, mitä tietoja meistä on saatavilla verkossa ja eri palveluissa, vaikuttaa vahvasti myös se, miten me itse ja lähellämme olevat ihmiset toimivat verkossa, Hautala kertoo.

Esimerkiksi valokuvia ja muita henkilötietoja jaetaan somealustoilla, tai esimerkiksi urheiluseura voi julkaista kilpailun osallistujatietoja.

Henkilötiedot ovat haluttua kauppatavaraa

Kun teet haun hakukoneilla, surffailet nettisivuilla, teet verkkokauppaostoksen tai varaat lääkäriajan sähköisesti, jää toiminnastasi jälki sähköiseen maailmaan. Hautala lisää, että jo se, mitä henkilö tekee internetissä, on henkilötietoa, kun se on yhdistettävissä tunnistettavissa olevaan henkilöön. Tämä tunnistaminen voi tapahtua jo pelkän ip-osoitteen avulla. Useat palvelut keräävät sijaintitietoja eli tietoa siitä, missä kulloinkin olet.

Saatat hyötyä henkilötietojesi käsittelystä esimerkiksi saamalla kohdennetumpia palveluja, mutta henkilötiedot ovat nykyään myös haluttua kauppatavaraa. Organisaatiot ja rikolliset keksivät yhä luovempia tapoja hyödyntää henkilötietoja, Hautala sanoo.

– Onkin hyvä huomata, että verkkoon voi päätyä tietoa julkisesti saataville myös tietovuotojen tai muiden väärinkäytösten johdosta.

Electronic Frontier Finland – Effi ry:n toiminnanjohtaja Tapani Tarvainen huomauttaa, että kaikki sivustot, jotka vaativat kirjautumista, keräävät samalla myös tietoa.

– Vahvan tunnistautumisen tapauksessa tunnistautumispalvelun tuottajan pitää lain vaatimuksesta säilyttää lokitietoja viisi vuotta. Monet sivustot keräävät muutenkin tietoa kaikista kävijöistä ja yhdistelevät niitä muihin tietoihin kävijöiden tunnistamiseksi. Eri maiden viranomaiset, erityisesti myös tiedustelupalvelut, keräävät myös netistä tietoa niin paljon kuin voivat.

Tekoälypohjaisessa profiloinnissa yhdistellään useita lähteitä

Tietosuojavaltuutetun edustajana Hautala suosittelee vahvasti, että jokaisen on hyvä olla kiinnostunut siitä, mitä tietoja itsestä löytyy verkosta ja eri palveluntarjoajilta. Henkilötietoja voi hyödyntää ja myös käyttää väärin hyvin monella tavalla.

– Se, mitä henkilötietoja netistä henkilöstä löytyy, vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia riskejä hänelle voi aiheutua. On helppo ajatella, ettei ole väliä, mitä tietoja minusta kerätään ja julkaistaan verkossa, sillä minulla ei ole mitään salattavaa enkä yksittäisenä henkilönä kiinnosta ketään.

Verkossa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät riskit on hyvä tunnistaa. Hautala huomauttaa, että henkilötietojen väärinkäytöstä tai tietoturvaloukkauksesta voi seurata henkilölle esimerkiksi taloudellisia menetyksiä, maineen vahingoittumista tai salassa pidettävien henkilötietojen paljastuminen. Ihminen voi joutua myös identiteettivarkauden uhriksi ja hänen terveytensä ja turvallisuutensa voivat vaarantua.

Nykyteknologiat mahdollistavat myös uudenlaiset tavat hyödyntää henkilötietoja haitallisiin tarkoituksiin. Tarvaisen mukaan monenlaisia rikoksia voi tehdä niin, että jäljet osoittavat syyttömään.

– Toiseksi, jos ammattinsa tai yhteiskunnallisen aktiivisuutensa vuoksi esiintyy julkisuudessa tai edes somessa vähänkin kiistanalaisissa asioissa voi joutua ikävän vainon kohteeksi, pahimmassa tapauksessa fyysisen väkivallankin.

Tarvainen nostaa tuoreempana ilmiönä esiin tekoälypohjaisen profiloinnin useaa lähdettä yhdistämällä. Hänen mukaansa ihmisten leimaaminen sen perusteella alkaa olla realistinen uhkakuva ellei suorastaan arkipäivää.

– Kiinassa tällainen "sosiaalinen pisteytys" on valtiollista toimintaa, muuallakin maahan pääsy voidaan evätä moisella perusteella – jo nyt muun muassa Yhdysvalloissa tutkitaan maahan pyrkijöiden some-tilejä ja heistä hakukoneilla löytyvää tietoa.

Tarvaisen mukaan kaupalliset toimijat tekevät sitä myös ja hinnoittelevat tuotteitaan "pärstäkertoimella" aina vain tehokkaammin.

– Pitemmällä aikajänteellä suurin riski saattaa olla nimenomaan viranomaisten ja muiden valtiollisten toimijoiden harjoittama sorto. Suomikin saattaa joutua totalitaarisen vallan alle, ja joka tapauksessa suurvaltojen toiminta vaikuttaa suomalaisiinkin.

Hautala varoittaa, että nykymaailmassa ei tule ummistaa silmiä myöskään siltä riskiltä, että verkossa olevia henkilötietoja voidaan hyödyntää erilaisissa vaikuttamistarkoituksissa. On hyvä tunnistaa riski erilaisten tahojen vaikuttamispyrkimyksille.

– Vaikuttamiseen voidaan pyrkiä esimerkiksi sillä, että niin sanotusti kuplautetaan ihmisiä tiettyihin omiin kupliinsa.

Evästeillä muodostetaan yksityiskohtaisen kuva toiminnastasi

Evästeet mietityttävät monia. Onko syytä aina kieltää muut kuin välttämättömät evästeet? Jokaisen kannattaa pyrkiä tutustumaan, minkälaisia evästeitä ja muita seurantateknologioita kussakin verkkopalvelussa on käytössä ja miettiä, mihin valinnaisiin evästeisiin antaa suostumuksensa. Myös eri palveluiden käyttöehtoihin on hyvä tutustua, apulaistietosuojavaltuutettu Annina Hautala kertoo.

Tietosuojan näkökulmasta voidaan yleisesti todeta, että evästeiden ja muiden evästeidenkaltaisten teknologioiden käyttöön liittyy tiettyjä riskejä. Evästeet ja niiden kaltaiset teknologiat mahdollistavat esimerkiksi hakukoneiden ja muiden verkkopalveluiden käyttäjän seurannan laajasti. Ne auttavat muodostamaan yksityiskohtaisen kuvan yksilön toiminnasta internetissä.

– Henkilö voidaan kerättyjen tietojen perusteella profiloida hyvinkin tarkasti. Profiloinnilla tarkoitetaan henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointia, kuten taloudellisen tilanteeseen, terveyteen, henkilökohtaisiin mieltymyksiin, kiinnostuksen kohteisiin, luotettavuuteen, käyttäytymiseen, sijaintiin tai liikkeisiin liittyvien piirteiden analysointia tai ennakointia, Hautala sanoo.

– Seuranta- ja profilointitietoja hyödynnetään esimerkiksi mainosten kohdentamisessa, mielipidevaikuttamisessa ja myös esimerkiksi tehtäessä päätöstä, voidaanko joku henkilö ottaa asiakkaaksi.

Effin Tarvainen pitää evästeiden selvimpänä riskinä sitä, että ne helpottavat tietojen yhdistelemistä.

– Toki ne ovat vain yksi tekniikka siihen, mutta silti periaatteessa kannattaa hyväksyä vain välttämättömät evästeet ja asettaa selain poistamaan ne automaattisesti.

Silloin tällöin kannattaa etsiä omia tietojaan hakukoneella

Hautala muistuttaa, että on hyvä olla mahdollisimman hyvin kartalla siitä, mitä palveluja itsellä on käytössä. Jo ennen palvelun käyttöönottoa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä tietoja palvelut keräävät. Organisaatioilla, jotka käsittelevät henkilötietoja, on velvollisuus kertoa ihmisille suorittamastaan henkilötietojen käsittelystä.

– Jokaisella on lähtökohtaisesti oikeus saada palveluntarjoajalta pyydettäessä tieto, mitä tietoja eri verkkopalveluista itsestä löytyy. Tämä niin sanottu henkilötietojen tarkastusoikeus tulee suoraan yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR), Hautala sanoo.

Ei myöskään ole välttämättä huono ajatus tehdä silloin tällöin hakukone-etsintää omiin tietoihin liittyen.

Henkilöllä on yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan myös oikeus pyytää palveluntarjoajaa oikaisemaan virheet hänen henkilötiedoissaan. Tietyissä tilanteissa henkilötiedot on myös oikeus saada poistetuksi.

Kerran verkkoon päätynyttä tietoa ei välttämättä saa koskaan pois. Yrittää voi pyytämällä Googlelta hakutulosten poistoa, säätämällä profiilien yksityisyysasetusten valintoja ja ottamalla yhteyttä sivustoihin, jotka julkaisevat henkilötietoja (kuten vanhoja yhdistystietoja). Parasta on kuitenkin yrittää estää tietojen päätyminen nettiin.

– Evästeitä säätämällä ei verkossa jo olevia tietoja saa pois, mutta uusien kertymistä sinne voi siten hidastaa, Effin Tarvainen huomauttaa.