Apu

Avun pääkirjoitus: Miksi neljäs koronarokote jää Suomessa saamatta sairastetun taudin jälkeen, vaikka EU sitä suosittelee?

Avun pääkirjoitus: Miksi neljäs koronarokote jää Suomessa saamatta sairastetun taudin jälkeen, vaikka EU sitä suosittelee?
Suomessa neljäs koronarokote jää saamatta, vaikka Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus sitä suosittelee, kirjoittaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.
Julkaistu: 15.8.2022

Sairastin kesällä koronan. Yli 60-vuotiaana astmaatikkona kuulun kahteen riskiryhmään ja toipumiseen meni neljättä viikkoa. Kolmannen rokotteen olin saanut aivan tammikuun alussa.

Taudista toivuttuani aloin tutkia, milloin olisi neljännen rokotteen aika, ilman sairastumista olisin saanut sen elokuussa. Yllätyin, kun luin THL:n sivuilta tämän tekstin:

”Koronataudin sairastanut ja kolme rokoteannosta saanut ei tarvitse neljättä rokoteannosta, sillä sairastettu tauti vastaa yhtä rokoteannosta.”

Aiemmin olin ollut siinä käsityksessä, että tartunnan jälkeen pitäisi odottaa 3–6 kuukautta ja sitten saisin tehosteen. Tieto siitä, ettei neljättä rokotetta annettaisikaan, näyttää tulleen yllätyksenä aika monelle muullekin.

Kolme rokotetta suojaa vakavalta tautimuodolta ja sairastettu korona antaa lisäsuojaa, joten en huolestunut asiasta – ennen kuin joku Twitterissä huomautti, että Suomen linja on ristiriidassa Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ohjeen kanssa.

ECDC lausuu vapaasti suomennettuna näin:

”On kasvavaa näyttöä siitä, että sairastetun koronan jälkeen annettu rokote vahvistaa suojaa ja pienentää uudelleen sairastumisen riskiä. Siksi COVID-19-rokotetta suositellaan yleisesti siihen oikeutetuille väestönosille mukaan lukien ne, jotka ovat toipuneet sairaudesta.”

Myös maailman terveysjärjestö (WHO) kehottaa rokottautumaan, vaikka olisi sairastanut koronan.

Onko Suomi siis eri linjoilla neljännen rokoteannoksen suhteen kuin EU:n johtava virasto?

4 kommenttia