Näin Suomi häviää Virolle digitaalisissa lääkäripalveluissa – Tästä se johtuu

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä arvioi äskettäin Avussa, että Suomen perusterveydenhuollon hoitotapahtumista hoituu tällä hetkellä etänä arviolta 20 prosenttia. Digitaalisilla kanavilla on yhä oleellisempi merkitys.

STM:n digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikön johtajan Markku Heinäsenahon mukaan viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni asioi lääkärillä digitaalisesti.

– Hyssälän arvio vastaa sitä käsitystä, joka minulla on Suomen tilanteesta, hän sanoo.

THL julkaisi äskettäin tuoreita tietoja digitaalisten terveydenhuoltopalveluiden käytöstä. Tulokset ovat osa Terve Suomi -tutkimusta.

Tutkimuksen mukaan digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa on kasvattanut suosiotaan ja lisääntynyt selvästi myös yli 64-vuotiailla.

Kyselytulosten perusteella kolmasosa miehistä ja kaksi viidesosaa naisista oli asioinut digitaalisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa kuluneen 12 kuukauden aikana. Kyselyssä otettiin huomioon vain chat-palveluiden ja videoyhteyden käyttö.

– Edelliseen kyselykierrokseen verrattuna digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa nousi, mutta muu digitaalinen asiointi esimerkiksi verottajan tai Kelan palveluissa ei kasvanut. Nyt terveydenhuollossa kirittiin umpeen sitä etumatkaa, joka muilla digitaalisilla palveluilla on tähän asti ollut, digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa mukana oleva THL:n tutkija Maiju Kyytsönen kertoo.

Digitaalinen asiointi oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä ja naisten keskuudessa. Poikkeuksena oli yli 74-vuotiaiden ikäryhmä, jossa miehet asioivat naisia useammin sähköisesti. Videoyhteydellä toteutetut etävastaanotot ovat THL:n mukaan lähinnä työikäisten suosiossa, koska moni työterveyshuollon palveluntarjoaja on ottanut palvelun käyttöön.

Virossa otettiin nopea digiloikka

Viron tilastot kertovat selvää kieltään selvästi Suomea nopeammasta kehityksestä terveydenhuollon digitalisoinnissa. Viron terveyskassan tietojen perusteella maassa kirjattiin vuonna 2022 yhteensä 8,7 miljoonaa perusterveydenhuollon potilaskäyntiä. Mukana ovat sekä lääkärien että hoitajien vastaanotot. Niistä 64,2 prosenttia hoitui etänä joko sähköpostitse, puhelimitse tai erilaisten digitaalisten alustojen kautta.

Suomen etelänaapurissa on tällä hetkellä käytössä neljä erilaista digitaalista alustaa, joita voi käyttää verkkoselaimella. Etäasioinnissa asiakkaan apuna on kansainvälinen oirearviomalli, jota on ryyditetty tekoälyllä. Teknologia auttaa tarjoamaan potilaalle oikeita kysymyksiä.

– Kun aloitimme Previsit-alustan kanssa nollasta vuoden 2022 alussa, vuoden loppuun mennessä jo kolmasosa kaikista yhteydenotoista tehtiin kyseisen itsepalvelualustan kautta, pitkään Viron terveydenhuollon digitaalisten järjestelmien kehityksessä mukana ollut lääkäri Matis Tiik kertoo Avulle.

Tiik oli takavuosina johtamassa säätiötä, jonka vastuulla oli Viron Kanta-järjestelmän kehittäminen. Tuorein tieto Tiikin mainitsemasta itsepalvelualustasta on kuluvan vuoden elokuulta. Silloin itsenäisesti toimivien asiakkaiden osuus oli noussut 52 prosenttiin.

– Kahdessa vuodessa noin puolet kontaktien aloituksista on siirtynyt sähköiseen alustaan. Suurin osa ratkaistaan joko puhelimitse tai chatissa. Potilaan ongelma pystytään ratkaisemaan keskimäärin 2,5 tunnissa. Sen jälkeen hoitaja soittaa takaisin ja asiakkaalle varataan tarvittaessa fyysinen vastaanottokäynti lääkärille, Tiik selvittää.

Suomessa 35 prosentin tavoite

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan neljällä hyvinvointialueella on käytössään digitaalinen sote-keskus. Vastaavia palveluita on kehitteillä tai hankinnassa kaikkiaan kahdellatoista hyvinvointialueella.

– Käytännössä valtaosa hyvinvointialueista on tietojemme mukaan ottamassa käyttöön digitaalisia sote-keskuksia, STM:n Markku Heinäsenaho kertoo.

Ministeriössä on huomattu, että Suomen hyvinvointialueet ovat digitaalisten terveyspalveluiden suhteen varsin erilaisessa asemassa keskenään. Heinäsenahon mukaan vaihtelua on muun muassa siinä, pääseekö potilas keskustelemaan digitaalisesti suoraan hoitajan tai lääkärin kanssa vai onko sen edellytyksenä jonkinlainen sähköinen oirearviokysely. Kaikilla alueilla niin sanottua hoitopolku voidaan toteuttaa digitaalisesti vain osittain.

Digitaalisen asioinnin kokonaiskuvasta ole Suomessa vielä tarkkaa käsitystä. Syynä on niin sanotun vaikuttavuustiedon puute.

– Tietoa digitaalisten asiointikanavien vaikutuksista esimerkiksi palvelujen kokonaiskysyntään ja soveltuvuudesta erilisille asiakasryhmille on vain vähän. Julkisen puolen asiakasryhmät ovat osin erilaisia kuin yksityisillä terveydenhuollon palvelutuottajilla, mistä syystä yksityisen puolen kokemuksia ei voida sellaisenaan soveltaa julkiseen terveydenhuoltoon, hän huomauttaa.

Ongelmia on myös tilastoinnissa, joka ei tällä hetkellä pysty luotettavasti erottelemaan videopuheluilla, chat-keskusteluilla ja tavallisilla puhelinsoitoilla toteutettuja lääkärikäyntejä toisistaan.

– Meidän täytyisi ymmärtää, miten paljon digitaalinen tai sähköinen asiointi tosiasiassa vähentää fyysistä asiointia. Pelkkä digitaalisen asioinnin kasvu ei kerro vielä kovin paljoa todellisesta muutoksesta, Heinäsenaho sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kaikesta asioinnista 35 prosenttia hoituisi sähköisesti kuluvan hallituskauden loppuun mennessä.

– Näyttää siltä, että tämä tavoite on ihan realistinen. Tie kohti digitaalisuutta on ehdottomasti oikea.

Virossa tehokas rahoitusmalli

Viron terveydenhuollon digitalisoitumiskehitys vauhdittuu entisestään vuoden 2024 alusta alkaen, jolloin kansallinen vakuutusyhtiö käynnistää rahallisen tuen terveyskeskuksille. Tavoitteena on, että vuonna 2025 jokaisella terveyskeskuksella olisi tarjota potilaalle sähköinen asiointikanava.

– Virossa käytössä oleva rahoitusmalli yhdessä omalääkärijärjestelmän kanssa takaa sen, että pystymme hyvin ketterästi muuttamaan säännöksiä, Tiik kertoo.

Neuvottelujen osapuolina ovat maksajan roolissa oleva kansallinen vakuutusyhtiö, lääkäreitä edustava perhelääkäriyhdistys sekä ministeriö. Virossa kaikki terveyskeskukset ovat yksityisellä sektorilla.

– Terveyskeskuksilla on sopimus kansallisen vakuutusyhtiön kanssa. Jatkossa sopimuksissa määritellään, että terveyskeskuksilla on velvollisuus tarjota myös sähköisiä palveluita. Sitä vastaan annetaan rahoitusta. Kaikki kustannukset sisällytetään rahoitusmalliin, jonka sisällä vakuutusyhtiö ostaa palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta.

Malli osoitti nopeutensa korona-aikana, jolloin Virossa siirryttiin nopeasti tarjoamaan digitaalisia asiointipalveluita.

– Noin kahdessa viikossa terveyskeskuksille annettiin tieto, että digitaalisten alustojen käyttö on laillista. Alustat olivat olleet olemassa, mutta vielä vuonna 2020 niiden käyttö ei ollut laillisesti mahdollista. Viimeisten kolmen vuoden aikana Virossa on hiottu järjestelmiä kuntoon, Tiik sanoo.

Nykyisin potilaat osaavat jo vaatia digitaalista asiointipolkua. Tiikin mukaan digitalisoinnin myötä lääkärivastaanottojen määrää on pystytty vähentämään viidellä prosentilla. Hoitajien vastaanottojen määrä on vastaavasti lisääntynyt, kun potilas pystytään ohjaamaan aikaisempaa paremmin oikeaan palveluun.

– Tämä on helpottanut lääkäripulaa.

Markku Heinäsenaho myöntää, että Viro on ottanut yhteiskunnan digitalisoinnissa Suomea kunnianhimoisempia askeleita. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei Virossa ole vakiintuneita insituutioita ja moni palvelu on voitu rakentaa alusta lähtien digitaaliseksi.

– Meillä Suomessa terveydenhuollon sähköistyminen on lähtenyt liikkeelle varhain, mutta meillä ei voida rakentaa asioita alusta asti uudestaan. Siksi isot muutokset eivät ole meillä niin yksinkertaisia kuin Virossa. On myös niin, että Virossa ollaan hyviä markkinoimaan, mutta välttämättä sielläkään kaikki ei ole niin ruusuista kuin ulospäin voi vaikuttaa.