Sydänsairas saa saunoa, mutta kuumeisena lauteille ei pidä mennä – Näin sauna vaikuttaa terveyteen – Viisi vinkkiä asiantuntijalta

1. Laske paineita lauteilla

Tutkimukset ovat osoittaneet, että saunominen tehostaa verenkiertoa, lisää verisuonten joustavuutta ja laskee verenpainetta. Säännöllisesti saunovilla on vähemmän verenpainetautia ja sydänperäisiä äkkikuolemia kuin saunaa karttavilla. Löylyttely saattaa osaltaan suojata myös keuhkosairauksilta ja aivoverenkiertohäiriöiltä.

Saunominen ei kuitenkaan korvaa sydänsairauden hoitoa, vaan lähinnä tukee sitä. Jos sepelvaltimotautipotilas viittaa kintaalla liikunnalle ja sydänterveelliselle ruokavaliolle, löylyjen hyödyt nollautuvat, vaikka saunoisi kuinka paljon.

Valtaosa suomalaisista saunoo, mutta löylyjen sietokyky on yksilöllistä. Joku kestää kovaakin kuumuutta, kun taas toinen tuntee nopeasti läkähtyvänsä. Erot voivat liittyä verenkierron toimintaan. Muutenkin ihmisten kyky kestää lämpökuormaa vaihtelee. Joku nauttii helteistä, mutta toinen kärsii niistä.

2. Kuulostele tuntemuksiasi

Pulssi kipuaa saunassa herkästi yli sadan. Kuormitukseltaan saunominen vastaakin reipasta kävelyä. Jos potilaalla epäillään sydänsairautta, verenkiertoelimistöä ei pidä kuormittaa rankoilla löylyillä, ennen kuin tutkimukset on saatu tehtyä. Jos sydänsairaus on tasapainossa, saunominen on turvallista.

Saunoessa kannattaa kuunnella omia tuntemuksiaan. Jos alkaa heikottaa, on syytä vetäytyä hetkeksi vilvoittelemaan.

Beetasalpaajaryhmän lääkkeitä käytetään usein sydämen tykyttelyihin tai rytmihäiriöihin, sillä ne hidastavat sykettä. Normaalisti syke kiihtyy saunassa, koska verisuonet laajenevat. Jos käyttää beetasalpaajia, syke ei ehkä nouse löylyissä riittävästi. Tällöin verenpaine laskee liikaa, mikä voi tuntua heikotuksena ja huimauksena. Jos lääkitys on vasta aloitettu tai sitä on muutettu, ensimmäinen saunomiskerta kannattaa ottaa varovasti.

3. Vältä löylyjä kuumeessa

Sauna aiheuttaa lyhytaikaisen kehon lämpötilan nousun. Se vastaa kuumetta, sillä ruumiinlämpö nousee saunassa asteen tai jopa enemmän. Kuumetaudissa lämmönsäätelyjärjestelmä on jo aktivoitunut taudin torjumiseksi, eikä löylyistä ei pidä ottaa lisäkuormaa. Sen sijaan lievässä kuumeettomassa flunssassa moni kokee saunan lämmön mukavaksi.

Korona-aikana puhuttiin paljon siitä, leviääkö virus saunassa tai tuhoutuuko se. Elimistöä ei kuitenkaan voi lämmittää niin kuumaksi, että taudinaiheuttajat nujertuisivat.

Sauna ja alkoholi ovat huono yhdistelmä. Saunakuolemat liittyvät useimmiten saunaan sammumiseen. Alkoholi laajentaa verisuonia ja voi heikentää kykyä tunnistaa lämpökuormitusta tai havaita heikotuksen oireita. Päihtynyt voi liukastua ja lyödä päänsä tai horjahtaa kiukaalle kohtalokkain seurauksin.

4. Lievitä lihasjännitystä

Lämpö hellii jumittuneita ja jännittyneitä lihaksia. Sauna tuntuu kuitenkin epämiellyttävältä, jos nilkka on nyrjähtänyt ja turvonnut, sillä lämpö lisää vamma-alueen turvotusta. Akuuttiin vammaan tepsii parhaiten kylmä, joka laskee turvotusta. Pitkäaikaisissa kulumasairauksissa kannattaa kokeilla, parantaako sauna oloa vai ei.

Ihminen voi hikoilla saunassa jopa puoli litraa tunnissa tai enemmänkin. Hien mukana ei kuitenkaan menetetä kovin paljon suolaa, koska saunominen kestää yleensä vain 15–30 minuuttia. Siksi saunajuomaksi riittää vesi.

5. Rentouta mieli ja keho

Sähkö- ja puusauna ovat erilaisia kokemuksia. Ääripäässä on pieni kiukkuinen sähkökiuas, joka puskee kuumaa löylyä kuivaan saunaan. Sen sijaan puu- tai savusaunan löylyt ovat pehmeät. Keuhkosairaan on raskasta hengittää liian kuumassa saunassa, mutta miedot löylyt voivat toimia höyryhengityksen tapaan.

Liikunta ja kylmäaltistus, kuten avantouinti, aktivoivat stressijärjestelmää sopivasti. On viitteitä, että lämpöaltistus saattaa vaikuttaa samoin. Aluksi keho kuormittuu lämmöstä, mutta sen jälkeen tahdosta riippumattoman hermoston parasympaattisen eli rauhoittavan osan toiminta voimistuu ja alkaa palautuminen. Löylyjen jälkeen olo on raukea ja rentoutunut. Saunominen myös vapauttaa mielihyvähormoneja. Onkin ehdotettu, että saunominen saattaisi sopia jopa yhdeksi masennuksen hoitokeinoksi.

Asiantuntija: elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita, Terveystalo.

Lähteet: Tanjaliina Laukkanen ja Jari Laukkanen: Sauna, keho ja mieli (Docendo Oy, 2020) ja terveyskirjasto.fi