Muuttunut talvirengaspakko hämmentää edelleen
Uusi tieliikennelaki astui voimaan tämän vuoden kesäkuussa ja toi tullessaan tukun uusia käytänteitä, jotka jokaisen on hyvä kerrata lähestyessämme vuoden pimeintä ja liukkainta aikaa. Lain päivittymisen myötä esimerkiksi tielle tai kaistalle voidaan asettaa vähimmäisnopeus, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä.
Nyt käynnissä on ensimmäinen syksy uuden tieliikennelain voimaan astumisen jälkeen, minkä vuoksi käytettyjen autojen kauppaketju Kamux ja CAP-Autokoulu antavat vinkit turvalliseen liikkumiseen pimenevissä illoissa. Yritykset ovat aloittaneet yhteistyön edistääkseen hyvää liikennekulttuuria ja lisätäkseen autoilun turvallisuutta.
”Laki ajoneuvokohtaisesta nopeusrajoituksesta on peräisin 1980-luvulta, jonka jälkeen ajoneuvotekniikka on kehittynyt huomattavasti. Nykyisissä autoissa on monia turvallisuutta edistäviä ominaisuuksia ja lisävarusteita, kuten vakionopeudensäädin, luiston- ja törmäyksenestojärjestelmä sekä kaistavahti, joilla turvallisuutta voi parantaa etenkin huonoissa sääolosuhteissa ajaessa. Kuitenkin lisälaitteitakin tärkeämpää turvallisessa ajamisessa on kuskin ajotaidot. Neliveto on hyvä talvikeleillä, mutta sen turvallisuuteen ei pidä tuudittautua – onnettomuusriski saattaa jopa kasvaa, jos nelivedon siivittämänä ajonopeudet kasvavat. Tärkeää on muistaa, että uusi tieliikennelaki myös vaatii autoilijoilta aiempaa enemmän valppautta ja ennakointia”, Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki sanoo.
Nykyään kokonaismassaltaan enintään 750-kiloista kevytperävaunua vetävän henkilö- tai pakettiauton suurin sallittu nopeus on 100 km/h tiekohtaisen nopeusrajoituksen niin salliessa. Sampsa Lindberg CAP-Autokoulusta huomauttaa, että perävaunujen osalta riskit aiheutuvat useimmiten huolimattomasta ja virheellisestä kuorman sijoittamisesta sekä sitomisesta.
”Myös perävaunujen kunnossa on paljon eroja. Vanha perävaunu voi olla jo alle 80 tuntinopeudessa ääritilanteissa arvaamaton, kun taas hyväkuntoisella ja uudella perävaunulla voi turvallinen vetonopeus olla hyvin 100 km/h.”
Muuttunut talvirengaspakko hämmentää
Ennakointia täytyy harjoittaa aiempaa täsmällisemmin myös renkaidenvaihdossa. Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää – eli talvirengaspakko sidotaan entistä enemmän keliolosuhteisiin. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää.
”Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että olosuhteet saattavat muuttua nopeasti leudon syksyisistä talven liukkaisiin, ja säätiedotuksia seurataan tiiviisti. Talvi oikeasti yllättää suomalaisen aika harvoin, vaikka se vitsinä kulkeekin. Havaintojemme mukaan lakimuutos on kuitenkin herättänyt hiukan hämmennystä, kun siihen on otettu mukaan autoilijan vastuu arvioida sääolosuhteita ja tilanteita. Ehkä haastavin tilanne on eteläisessä Suomessa, jossa liukkaan kelin päivät saattavat vuorotella miellyttävien ajokelien kanssa. Autokaupoilla kannattaa kiinnittää huomiota talvirenkaiden kuntoon – silloinkin, kun kauppoja tehdään kesäkeleissä. Näin ei tule yllätyksiä talven saapuessa”, Iiskonmäki kertoo.
Uudistus sujuvoittanut pysäköintiä
Kaupunkilaisille silmiinpistävin ero vanhaan on se, että taajaman kaksisuuntaisella tiellä saa nyt pysäköidä vasemmalle puolelle tietä. Lisäksi pysäköintiajan alkamisen voi pysäköintikiekon sijaan ilmoittaa esimerkiksi digitaalisella laitteella tai kirjoittamalla sen paperille.
”Pysäköintitapojen vaihtoehdot ovat lisänneet pysäköinnin sujuvuutta. Kadun kaksi- tai yksisuuntaisuuden tunnistamista se tietysti osin vaikeuttaa ja autokoulussa keskitytäänkin sen opettamiseen, että kyseinen pysäköintitapa vaikeuttaa parkista lähtevän kuljettajan havainnointia, etenkin pimeällä. On entistä tärkeämpää seurata pysäköityjen autojen mahdollisia liikkeellelähtöjä, sillä havainnoitavaa on tien kummallakin puolen”, Lindberg kertoo.
”Parkkeeratessa rattia tulee käännettyä nyt entistä useammin toiseen suuntaan kuin yleensä. Tämä voi aiheuttaa tottumattomalle kuskille aluksi päänvaivaa, mutta esimerkiksi peruutustutka on suosiotaan kasvattava lisälaite ja oiva apuri uusiin pysäköintitilanteisiin”, Iiskonmäki lisää.
Pyörän takavalopakko auttaa havainnointia pimeässä
Kuljettajan valppaus on erityisen isossa roolissa taajama-ajossa liukkailla keleillä, eikä vähiten siksi, että joillain yksisuuntaisilla autoteillä on sallittua ajaa pyörällä väärään suuntaan.
”Liikenneturvallisuuden kannalta on hieno asia, että pyöräilijöille tuli pakolliseksi käyttää punaista takavaloa hämärässä tai pimeässä ajaessa. Etenkin siksi, ettei pyörää edelleenkään ole pakko taluttaa suojatien yli, vaan ylityksen voi tehdä ajaen. Kun autoilija muistaa aina sopeuttaa ajovauhtinsa vallitseviin olosuhteisiin, niin vaaratilanteiden voi olettaa vähentyvän”, Iiskonmäki arvioi.
”Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden lisäksi liikenteessä liikutaan nykyisin hyvin monimuotoisilla sähköisilläkin välineillä. Siksi ennakointi on avainasemassa ja siihen keskitytään autokoulussa erityisen paljon. On hyvä muistaa, että ajokorttikoulutus on laajin liikennekasvatuksen muoto”, Lindberg lisää.
FAKTABOKSI: MISSÄ TIELIIKENNELAKIA SOVELLETAAN
• Yleiselle liikenteelle tarkoitettu tai käytetty alue, mm. maantie, katu, yksityinen tie, moottorikelkkailureitti tai muu vastaava.
• Markettien pysäköintialueet ja huoltoasematkin ovat yleisiä teitä.
• Tehdas, satama ja kasarmialue eivät ole, koska niille on rajattu pääsy.
