Musiikkimausta kertominen on itsestä kertomista. Kertomalla mistä pidämme, löydämme samanmielisten joukon, joiden kanssa jaamme ehkä muutakin yhteistä. Tämä selittää intoamme jakaa suoratoistopalvelun tarjoamia vuosikuuntelukoosteita muidenkin katsottavaksi, sanoo musiikkitieteen apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola Jyväskylän yliopistosta. Salaiset paheet rikkovat kaavaa, oma musiikkimaku voi myös hävettää.

– Ehkä siksi kaikki eivät jakoja tehneet.

Toisille on tärkeää kertoa, että löysivät artistin ensimmäisenä, olivat faneja jo bändin autotallivaiheessa.

– Meillä on tarve pitää oma identiteetti erityisenä. Haluamme kuulua joukkoon ja haluamme olla yksilöllisiä. Monilla on myös ajatus, että liian suosittu ei ole arvokasta.

Rokkipoliisin sielunmaisema on hankalampi. Edes Peltola ei osaa varmaksi sanoa, mikä motivoi katsomaan kädet puuskassa loppuun jotain, josta ei edes pidä.

– Ehkä se on tarve osoittaa, että tietää hyvän maun ja ilmaisun rajat, halu asettaa itsensä etäälle ja olla menemättä hölmön massan mukana.

Musiikin tutkimisen sijaan Henna-Riikka Peltola sanoo usein tutkivansa ihmistä, musiikki on tutkimusmiljöö. Peltola itse vetää tutkimusta siitä, mitä vastenmielisen musiikin kuunteleminen saa meissä aikaan. Suhtautuminen vaihtelee neutraalista lamauttavaan ja ahdistavaan. Osalle vastenmielinen musiikki tuottaa aggressiota ja jopa fyysisiä oireita, kuten puristavaa tunnetta kurkussa.

Musiikkia on käytetty myös kidutusmuotona. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan käyttämä pehmeä kidutus voi tarkoittaa päiväkausien altistamista kovaa soitetulle musiikille.

Musiikilla voi manipuloida myös hienovaraisemmin. Ostoskeskusten klassisen musiikin sanotaan pitävän nuoret poissa. Meidät saadaan myös ostamaan enemmän ja jopa tiettyjä tuotteita, huomaamattamme.

– Alkoholiliikkeessä soitettu eri maiden musiikki lisäsi kyseisen maan viinien myyntiä. Tutkimus ei ole Suomesta.

Musiikin hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista tiedetään paljon. Lempimusiikin kuunteleminen erittää mielihyvähormoneja, se vaikuttaa tunteisiin ja mielialaan, edistää oppimista, parantaa keskittymistä, täyttää yksinäisyyttä. Hoitotyössä musiikkia käytetään kuntouttamiseen, muistisairaat saattavat unohtaa muun, mutta muistavat laulun sanat.

Musiikin tuottaminen yhdessä muiden kanssa on vielä isompi hyvinvointipommi. Yhdessä soittaminen haastaa motoriikkaa ja aivoja, oma instrumentti pitää hallita ja suhteuttaa muiden tekemisiin.

– Musiikkiharrastuksen hyvinvointivaikutukset ovat todella monipuoliset.

Lisää musiikkimausta ja musiikin vaikutuksesta meihin. Kuuntele Se Avun Kysymyspodcast, jakso 9: Miksi omasta musiikkimausta pitää kertoa muille, apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola?