Vanha kansa kutsuu B-vitamiinia hermovitamiiniksi.
Siinä on paljon perää, sillä erityisesti B12-vitamiinia eli kobolamiinia tarvitaan aivojen välittäjäaineen asetyylikoliinin tuotantoon. Asetyylikoliinilla on tärkeä merkitys muistille, sen säilymiselle ja vireystilan säätelylle varsinkin ikävuosien karttuessa. B12-vitamiinia tarvitaan myös proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihdunnassa.
B12-vitamiinia on runsaasti lihassa, kalassa ja erityisesti maksaruoissa.
– Terve ihminen saa tavallisesta seka-ruoasta riittävästi B12-vitamiinia. Puutetta kuitenkin esiintyy tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavilla, ikäihmisillä ja alkoholisteilla, professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
B12-vitamiininpuutos on erityisesti ikääntyvien vaiva. Sitä esiintyy 12 prosentilla yli 65-vuotiaista suomalaisista. Monella yksin asuvalla syöminen on mitä sattuu.
Yleisin syy vitamiinivajaukseen on kuitenkin imeytymishäiriö, jossa ohutsuolen loppuosa ei ota talteen ravinnossa olevaa B12-vitamiinia. Tähän tarvitaan apupojaksi mahalaukun niin sanottua sisäistä tekijää, joka on mahalaukun limakalvon erittämä valkuiaisaine. Sen tehtävä on sitoa ravinnon B12-vitamiinia ja edistää sen imeytymistä suolesta.
Monella ikäihmisellä vaivan syynä on atrofinen gastriitti eli mahalaukun limakalvon surkastuminen, kansankielellä usein hapottomaksi mahaksi kutsuttua vaivaa. Muita syitä ovat keliakiaan liittyvät imeytymishäiriöt, Crohnin tauti ja laihdutusleikkaukset.
Tutkimusten mukaan laihdutusleikkaukset aiheuttavat noin 40 prosentille potilaista B12-vitamiinin puutteen. Aiemmin vaivaa aiheutti lapamato.
Närästyksen hoitoon käytetyt vatsahapon neutralisoijat ja eräät muut lääkkeet saattavat häiritä B12-vitamiinia imeytymistä.
Raudanpuuteanemia on monelle tutumpi asia kuin B12-vitamiinin puutteeseen liittyvä anemia. Puutostila kehittyy hiipien 2–5 vuoden kuluessa. Tämä siksi, että B12-vitamiinia varastoituu vuosikausiksi maksaan, josta varastot vapautuvat verkkaisesti.
Puute voi olla pitkään piilevänä. Varsinaisina oireina voi nousta pintaan lihasheikkoutta, alhaista verenpainetta sekä mieliala- ja muistioireita. Pidemmälle edetessä kuvaan tulevat puutumis- ja tuntohäiriöt sekä selkäytimien sairaudet.
– Puute on helppo todeta verikokeella ja hoitaa pistoksina annettavana B12-vitamiinina, joka tehoaa paremmin kuin suun kautta annettavat lääkkeet.
Muistin kannalta B12-vitamiini on tärkeä. Muun muassa suomalaisessa väestöpohjaisessa Caide-tutkimuksessa on saatu vahvistusta matalien B12-vitamiinitasojen yhteydestä Alzheimerin tautiin.
Vaikka lisätutkimuksia tarvitaan vielä, suunta on selvä: dementian alkamista on mahdollista siirtää. Pelkällä B12-vitamiinilla tuloksia ei kuitenkaan saavuteta. Hyvän ravitsemuksen lisäksi tarvitaan liikuntaa, muistiharjoittelua, sosiaalista toimintaa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaa.
– Mielestäni terveiden keski-ikäisten ei tarvitse tankata B12-vitamiinikuureja muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Perusruoka riittää. Mikä on hyväksi sydämelle, on mannaa myös aivoille, Soininen sanoo.
Toipilaille, laihduttajille, väsymyksestä kärsiville ja runsaasti alkoholia käyttäville B12-vitamiinikuuri on paikallaan.
Gerontologian professori Raimo Sulkava on esittänyt, että yli 60-vuotiaiden olisi hyvä tarkistaa B12-vitamiinitasonsa verikokeella. Puutoksen korjaaminen ajoissa ehkäisisi sairastumasta muistihäiriöihin, masennukseen ja neurologisiin häiriöihin.
Syö muistisi teräväksi
Liha, kala, maksa ja maito ovat parhaita B12-vitamiinilähteitä.
Päivittäinen suositus 2 mikrogrammaa täyttyy jo puolesta litrasta maitoa. Myös 100 g lohta tai 200 g naudanlihaa tai kaksi kananmunaa tyydyttävät päivittäisen tarpeen reippaasti.
Puutostila varmistetaan verikokeella.
Kasvissyöjät, erityisesti vegaanit, tarvitsevat säännöllistä B12-vitamiinilisää.
Teksti: Riitta Heimonen
Kuva: Fotolia
Lähteet: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2010;126(18), Duodecim terveyskirjasto, Fineli.fi
