Muistisairaus ei ole onnen este – Hyvä elämänlaatu voi vähentää oireilua

Maailman onnellisuusraportti julisti jälleen viime keväänä suomalaiset maailman onnellisemmaksi kansaksi. Onni tekee hyvää myös aivoille, sillä onnellisuusraportin mukaan hyvinvointi saattaa jopa suojata muistisairauksilta. Se saattaa myös hidastaa muistisairauksien etenemistä ja lieventää dementiaoireita.

Dementia on aivotoimintoja laajasti häiritsevä oireyhtymä, joka syntyy usein muistisairauksien edetessä. Lääkkeettömille ehkäisy- ja hoitokeinoille on suuri tarve, koska Alzheimerin tauti, muut muistisairaudet ja dementia lisääntyvät nopeasti väestön ikääntymisen vuoksi eikä parantavaa hoitoa vielä ole.

Vuonna 2021 muistisairautta poti jo yli 150 000 suomalaista, eikä kaikilla sairastuneilla ole edes diagnoosia. Määrä kasvaa noin 23 000 tapauksella joka vuosi.

Linjajohtaja, psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri Risto Vataja HUS Psykiatriasta uskoo, että muistisairauksiin voi vaikuttaa edistämällä hyvinvointia asioilla, jotka tukevat elämänlaatua. Elämänlaadun hyödyistä muistisairauksissa on myös tutkimusnäyttöä.

– Muistisairauden ehkäisyyn ja hoitoon voidaan vaikuttaa, kun luodaan hyvät elämän olosuhteet. Myös oireiden puhkeamista voidaan lykätä elintapoihin vaikuttamalla, vaikka sairaus olisi jo alkanut aivoissa, Vataja kertoo.

Amerikkalaistutkimuksessa tutkittiin korkeasta hyvinvoinnista nauttineiden ihmisten aivoja kuoleman jälkeen. Ruumiinavauksissa tuli ilmi, että elinaikaiseen kuntoon verrattuna aivoissa oli oletettua enemmän muistisairausmuutoksia, kuten kudoskatoa ja proteiinikertymiä. Korkean hyvinvoinnin ansiosta muistisairaus näytti siis etenevän hitaammin ja oireilevan vähemmän kuin aivojen kunnon perusteella olisi arveltu.

Aivojen terveyttä voi vaalia välttämällä etenkin kovaa kuormitusta, joka heikentää tiedonkäsittelyyn liittyviä toimintoja. Aivoille ovat myrkkyä muun muassa masennus, traumat ja ongelmat, kuten vaikeat läheissuhteet, turvattomuus ja taloudelliset huolet. Kuormitusta lisäävät fyysiset sairaudet, kipu, univaikeudet ja uupumus.

– Kuormittuneisuus on onnellisuuden puutetta. Mielessä on silloin paljon pahaa tai huolta, joka varmasti lisää muistisairauksien oireita. Muistisairauksien määrään voisi todennäköisesti vaikuttaa, jos voisi rakentaa niin hyvää elämää, ettei se kuormittaisi, Risto Vataja pohtii.

Mitä hankalampaa kuormitus on, sitä enemmän muistivaikeuksia esiintyy. Myös multitaskaaminen eli monen eri asian tekeminen samanaikaisesti kuormittaa, vaikka yksittäiset tehtävät kuormittaisivat vain lievästi.

Psyyken ja käyttäytymisen muutoksia pidetään nykyään olennaisina muistisairauden oireina muisti- ja tiedonkäsittelyongelmien ohella. Muistisairasta alkavat usein kiusata psykiatriset oireet, kuten masennus tai ahdistus. Neuropsykologisia käytösoireita ovat esimerkiksi kiihtyneisyys, harhaluulot, aistiharhat, ärtyneisyys, aggressiot ja apatia. Ikäihmisen yllättävät mielialan ja käytöksen muutokset ovatkin lääkärille mahdollisen muistisairauden hälytysmerkkejä.

Vaikka käytösoireet olisivat hankalia, ei pidä lannistua. Lääkkeetön hoito on niissä ensisijaista. Oireita ja hyvinvoinnin esteitä selvitetään usein esimerkiksi käyttäytymisterapeuttisella analyysillä: Mitä oireita on ja missä tilanteissa? Mikä laukaisee ne esiin? Onko taustalla ehkä väsymystä, kipua, huolta, turhautumista, liiallisia ärsykkeitä tai muita sairauksia?

– Ammattiapu antaa omaisille usein etäisyyttä tilanteeseen, mikä aukaisee uusia näkökulmia ja ratkaisuja, Risto Vataja kannustaa.

Joskus oireiden taustalla piilee hoitamaton masennus, jolloin lääkitys voi parantaa elämänlaatua ratkaisevasti. Muistioireet voivat jopa parantua, kun masennus tai muut kuormittavat tekijät katoavat. Riski sairastua myöhemmin kuitenkin säilyy, sillä jo alkanut muistisairaus saattaa edetä hitaasti taustalla.

Hankalia käytösoireita, kuten harhoja, kiihtyneisyyttä tai aggressioita, voidaan joutua hoitamaan esimerkiksi psykoosilääkkein.

– Jos tilanne rauhoittuu, lääkkeiden vähentämistä pitäisi kokeilla viimeistään kuuden kuukauden jälkeen. Niiden tarve pienenee myös sairauden etenemisen ja ikääntymisen myötä.

Hyvän muistisairauden hoidon tavoite on järjestää sairastuneelle mahdollisimman onnellinen tai merkityksellistä, hyvää elämänlaatua tuottava ympäristö. Eri ihmisille tämä tarkoittaa eri asioita.

– Hyvässä asumisyksikössä ajatus elämänlaadusta on syvästi osana arkea. Jokaiselle tulisi arvioida yksilöllisesti, mitä hyvä elämä juuri hänelle tarkoittaa, Risto Vataja sanoo.

Käytösoireiden lääkkeettömässä hoidossa on saatu parasta näyttöä musiikkiterapiasta, mutta myös esimerkiksi hierontaa, terapeuttista kosketusta ja aromaterapiaa käytetään. Omaisia voidaan ohjata toimimaan hankalissa tilanteissa esimerkiksi kiihtyneen tai aggressiivisen muistisairaan kanssa.

Näyttöä hyödyistä on onnellisuusraportin mukaan saatu myös muistelusta, eläinavusteisista terapioista, tanssista sekä visuaalisesta taiteesta, kuten kuvista ja videoista. Tukiryhmät ja sosiaalinen toiminta voivat lisätä itsetuntoa ja johonkin kuulumisen tunnetta.

Vataja toivoo, että suhtautuminen muistisairauksiin muuttuisi. Niitä pelätään ja hävetään yhä liikaa. Hän muistuttaa, että vanheneminen kuuluu elämään, ja joillekin se tarkoittaa muistisairautta. Vaikka sairautta ei vielä osata parantaa, toivoa ei pidä menettää. Pikemminkin kannattaa suhtautua tulevaisuuteen myönteisesti ja koettaa järjestää asiat niin, että pärjätään.

– Muistisairaus ei ole niin hirveä asia kuin ihmiset hyväkuntoisina ajattelevat. Kysyttäessä suuri osa muistisairaista kertoo olevansa onnellisia, eivätkä he useinkaan koe itseään sairaiksi. Vaikeastikin muistisairaan elämänlaatu voi ihan varmasti olla hyvää. Siihen pitää pyrkiä.

Asiantuntija: linjajohtaja, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja, HUS Psykiatria. Lähteet: Helliwell ym. (toim.) World Happiness Report 2024, University of Oxford ja Muistisairauksien Käypä hoito -suositus.