Moni haluaisi kuntoutusta, mutta mistä sitä haetaan ja pitääkö siitä maksaa?

Kuntoutus kuuluu kaikille, sillä jokainen kaipaa vähintään omatoimista kuntoutumista sairauden tai tapaturman jälkeen. Ikääntyneen sairastuessa kuntoutus kannattaa aloittaa nopeasti, sillä toimintakyky voi heiketä vauhdilla. Myös laitoshoidon riski kasvaa – ikäihmisten kuntoutuksen puute maksoi yhteiskunnalle jopa puoli miljardia euroa vuonna 2017.

Tuoreen Terve Suomi -tutkimuksen perusteella peräti 940 000 Suomessa asuvaa henkilöä kokee, että he tarvitsevat apua arkipäivän askareissa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Naisten avuntarve kasvaa etenkin 65 ikävuodesta lähtien: apua arkeensa kaipaa yli puolet 75 vuotta täyttäneistä naisista, mutta noin 40 prosenttia samanikäisistä miehistä.

Yllättäen apua tarvitsevista jo noin puolet on alle 65-vuotiaita, ja liki viidesosa 20–39-vuotiaista kaipaa apua. Nuorehkon väestön heikon toimintakyvyn syytä ei tiedetä, mutta esimerkiksi mielenterveysongelmat ja arjen kuormittavuus saattavat vaikuttaa siihen.

Kun toiminta- tai työkyky horjuu, kuntoutus auttaa ihmisiä pärjäämään itsenäisesti. Ihanteena on tukea fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi sydänkuntoutus parantaa sydänpotilaiden elämänlaatua ja vähentää kuolleisuutta keskimäärin viidenneksellä.

Kuntoutuksen tavoite voi olla myös elämänhallinnan lisääminen opiskelun ja työllistymisen kautta. Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille, joiden toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman takia. Kun 65 ikävuotta täyttyy, tällaisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille.

Kuntoutusta järjestävät monet tahot, ja siksi koko alaa on vaikea hahmottaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan lääkäritkään eivät aina tunne esimerkiksi Kelan kuntoutuspalveluja ja kriteerejä, joilla kuntoutusta myönnetään. Asiakkaalle kuntoutus on usein jopa ilmaista, sillä monet lait velvoittavat siihen.

Kuntoutusta kustantavat Kelan lisäksi muun muassa hyvinvointialueet sekä työeläke- ja vakuutuslaitokset. Ne tuottavat sitä itse tai ostavat palveluja kuntoutusalan yrittäjiltä.

Kuntoutuspäällikkö Eija Väärälä Pirkanmaan hyvinvointialueelta liputtaa hyvän hoidon puolesta.

– Kuntoutus kuuluu kaikille tarvitseville ilman ikäsyrjintää. Hyvinvointialueilla toteutetaan laadukasta kuntoutusta, vaikka niiden resurssit eivät riitä aivan yhtä intensiivisen kuntoutuksen järjestämiseen kuin Kelalla, hän sanoo.

Kuntoutusta on tarjolla hyvin monenlaisena. Sitä saa yksin, ryhmässä tai yhä useammin etänä tietokoneen kautta. Yleisimmin käytetään fysioterapiaa, psykoterapiaa, toiminta-, perhe- ja puheterapiaa sekä neuropsykologinen kuntoutusta, mutta tarjolla on vaikkapa uima-allas-, kuvataide-, musiikki- tai ratsastusterapiaa.

Kuntoutuspolku alkaa yleensä lääkärin luona hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysasemalla, sillä kuntoutukseen pääsemiseksi sen tarve pitää arvioida julkisessa terveydenhuollossa.

– Sote-keskuksen lääkäri laatii tarvearvionsa perusteella kuntoutussuunnitelman, joka tarvitaan, kun hakee esimerkiksi Kelan tai terveydenhuollon kuntoutusta, Eija Väärälä kertoo.

Kuntoutussuunnitelma laaditaan mieluiten moniammatillisessa ryhmässä, mutta kaikilla hyvinvointialueilla sellaista ei ehkä ole saatavilla. Kuntoutuksen tavoitteet mietitään yhdessä lääkärin kanssa.

Valmistaudu siis kertomaan, miksi tarvitset kuntoutusta. Kerro selkeästi, miten sairaus haittaa selviytymistäsi. Minkä pitäisi parantua? Onko vaikeus ehkä tasapaino, ympäristö, jokin muu – ja miksi?

Sairauden alussa kuntoutus tapahtuu yleensä julkisen terveydenhuollon kautta esimerkiksi terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkärinlausuntoon kirjatulla kuntoutussuunnitelmalla voi hakea myös esimerkiksi Kelan kuntoutuksia, joista saa tietoa Kelan sivustolta (kela.fi).

Ikäihmiset käyttävät Kelan kursseista tavallisimmin harkinnanvaraista kuntoutusta. Kuntoutuskursseja järjestetään sairausryhmittäin myös yli 68-vuotiaille. Vuonna 2021 ikääntyneet kävivät Kelan kautta kuntoutuksessa eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, mutta miehillä yleisin syy olivat verenkiertoelinten sairaudet.

Kela korvaa myös kuntoutusmatkoja ja mahdollistaa kuntoutusajan toimeentuloa. Kuntoutusmaksuja voi helpottaa myös eläkkeensaajan hoitotuella, jota saa pitkäaikaissairauden tai vamman vuoksi.

Apuvälineet ovat tärkeä osa ikäihmisten kuntoutusta, sillä ne korvaavat heikentynyttä toimintakykyä. Esimerkiksi rollaattori ja suihkujakkara helpottavat liikkumista ja peseytymistä. Apuvälineitä voi lainata maksutta hyvinvointialueen apuvälinekeskuksesta. Kokeilukäyttö ennen oman välineen ostoa voi säästää vääriltä hankinnoilta. Joskus iäkkään avuntarve yllättää lähipiirin.

– Moni ikääntynyt häpeilee suotta apuvälineitä ja viivyttelee niiden hankintaa. Esimerkiksi rollaattori tuo kuitenkin liikkumiseen turvaa, ja sen avulla voi kuljettaa myös ostoksia ja muita tavaroita, Eija Väärälä muistuttaa.

Hyvinvointialueilla on mielenterveysongelmiin matalan kynnyksen palveluita, esimerkiksi Pirkanmaalla kotitorin ja lähitorien neuvonta päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Terveysasemalla tehdyn arvion perusteella voidaan myös laatia kuntoutussuunnitelma, jonka toteuttaa hyvinvointialueen yksikkö tai Kela.

Mieltä hoidetaan nykyään paljon erilaisilla nettiterapioilla. Diagnoosi mahdollistaa myös esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian, joka tukee 16–67-vuotiaan työ- tai opiskelukykyä.

Kela ja potilasjärjestöt järjestävät pitkäaikaissairaille ja näiden läheisille myös sopeutumiskursseja, jotka valmentavat pärjäämään paremmin sairauden kanssa. Potilasjärjestöjen tukihenkilöt ja vertaistukikin ovat tärkeitä.

Yksityisiä kuntoutuspalveluja käytetään nykysin paljon. Tätä helpottaa uusi kotitalousvähennys, jonka ansiosta kotikäynneillä annettavan fysio- ja toimintaterapian voi vähentää verotuksessa.

Mikään kuntoutus ei kuitenkaan auta, jos motivaatio on hukassa. Eija Väärälää mietityttävät uutiset esimerkiksi varusmiesten ja reserviläisten huonosta kunnosta.

– Kaikki eivät tunnu huomaavan, että toiminta- ja työkyvystä pitäisi huolehtia myös itse. Kuntouttavia harjoitteitakin pitäisi tehdä omaehtoisesti eikä vain kerran viikossa kuntoutuksessa.

Ihanteellinen kuntoutuja harrastaakin omatoimista kuntoutusta. Hän toteuttaa ohjelmaa, joka on suunniteltu hänen tarpeisiinsa esimerkiksi fysioterapeutin kanssa.

Alkuohjauksen jälkeen kuntoutuja jatkaa ohjelmaa omatoimisesti vaikkapa kuntosalilla, kunnes tulokset ja tavoitteet tarkistetaan seurannassa. Läheisten osallistuminen alkuohjaukseen voi olla hyödyksi.

Eläkkeelle jääminen on ikääntyvälle hyvä hetki tarkastella toimintakykyä. Jos mahdollista, terveydentila kannattaa selvittää ajoissa työterveyshuollossa, sillä sen loputtua terveyden seuranta ja toimintakyvyn ylläpito jäävät omalle vastuulle. Eläköityessä on myös hyvä varmistaa, että omat terveystiedot ovat saatavilla.

Matalan kynnyksen avunsaantipaikkoja ikääntyneille ovat hyvinvointialueiden palveluneuvontapisteet ja seniori-infot. Niiden nimitys voi vaihdella. Ikäihmisten kuntoutuspalveluista voi saada tietoa myös hyvinvointialueiden muilta asiakas- tai palveluohjaajilta, ehkä kotihoidostakin.

Väitöskirjatutkija, koulutus- ja kustannusvaikuttavuustoiminnan päällikkö Satu Niskanen Kuntoutussäätiöstä toivoo, että kuntoutuspalvelut löytyisivät helpommin. Hän kannustaa läheisiä etsimään apua muualta, jos ensimmäinen yritys ei onnistu.

Myös huoli-ilmoitus läheisen avuntarpeesta voi saada hyvinvointialueen toimimaan. Kaavakkeen saa netistä oman hyvinvointialueen sivustolta.

– Sitkeästi apua netistä etsivä läheinen auttaa kuntoutusta tarvitsevaa paljon. Ikääntyvän kannattaa huolehtia siitä, että hänellä on myöhemmin auttajia, Niskanen miettii.

Ikääntyneet saavat hyvinvointialueilta usein myös kotikuntoutusta. Se voi olla tarpeen leikkausten tai sairauksien jälkeen, mutta myös muulloin, kun toimintakyky kotona on vaarassa. Kotikuntoutus voi auttaa myös esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia arjen ja elämän hallinnassa, kuten kodinhoidossa tai asioiden valmiiksi saamisessa.

Kotikuntoutus kestää kertakäynnistä muutamaan viikkoon, mutta etäpalvelukin saattaa olla mahdollista. Samalla voidaan arvioida apuvälineiden tai pienten muutostöiden tarvetta asunnossa yhdessä läheisten kanssa. Palvelun hinta vaihtelee hyvinvointialueittain.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä tehdään myös useita viikkoja kestävää arkikuntoutusta. Yksilöllisen kuntoutussuunnitelman tavoitteena on itsenäinen arjesta suoriutuminen. Kuntoutus sisältää ohjausta ja pikkuaskelin eteneviä harjoitteita. Kuntoutettavalle tärkeät tavoitteet voivat olla niin apuvälineiden käyttöä ruoanlaitossa kuin vaikkapa pääsy rakkaaseen kuoroharrastukseen.

– Parhaimmillaan kuntoutuja voimaantuu ja saa takaisin pystyvyyden tunteensa. Usko itseen sekä ajatus itsestä toimijana ja tekijänä palaa. Kuntoutumisen kannalta se on jokaiselle todella tärkeää, Satu Niskanen muistuttaa.

Asiantuntijat: kuntoutuspäällikkö Eija Väärälä, Pirkanmaan hyvinvointialue sekä koulutus- ja kustannusvaikuttavuustoiminnan päällikkö, väitöskirjatutkija Satu Niskanen, Kuntoutussäätiö.

Lähteet: E. Hussi: Ikääntyvä väestö (2017), S. Miettinen ym. Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen (Kela 2023), Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen perusteet 2022 (STM 2022:17), Kela.fi, thl.fi ja terveyskyla.fi.