Onko sinun vaikea sanoa ei? – Taustalla voi kummitella hylätyksi tulemisen pelko tai riittämättömyyden tunne
Kieltäytymisessä on pohjimmiltaan kyse omista rajoista. Jos ei kykene sanomaan ei, joutuu tekemään paljon asioita vastentahtoisesti. Silloin on vaikea elää omannäköistä elämää.
Kissanristiäiset, jotka eivät kiinnosta. Puhelinmyyjä, joka ei jätä rauhaan. Ystävä, joka on jatkuvasti olkapään tarpeessa, muttei tarjoa omaansa sinulle. Pomo, joka kasaa työkuormaasi vielä yhden tehtävän. Haluaisit sanoa kiitos ei, muttet pysty. Miksi kieltäytyminen voi olla niin hankalaa?
– Vaikeus kieltäytyä saattaa liittyä moneen asiaan. Ihminen voi olla liian kiltti tai ajatella, että hänen on joustettava, jotta tulisi hyväksytyksi, sanoo työterveyspsykologi Thea Strandholm Mehiläisestä.
Selitys saattaa löytyä menneisyydestä. Syvällä taustalla voi piillä hylätyksi tulemisen pelko, josta ei välttämättä ole edes tietoinen. Silloin voi ajatella, että myöntymällä kaikkeen ei tule hylätyksi. Jos ihmistä on lapsuudessa moitittu, kun hän on suuttunut, ilmaissut itseään tai vetänyt rajoja, hänen voi olla aikuisena vaikea sanoa ei.
– Lapsi ei opi tällä tavalla kiltiksi. Sen sijaan hän päätyy ajattelemaan, ettei ole hyväksytty ja rakastettu, jos pitää kiinni rajoistaan.
Toisaalta lapselle on voitu opettaa, että on hyvä auttaa muita ja olla myöntyväinen. Tässä ei sinänsä ole mitään huonoa, kunhan seuraus ei ole, että myöntyy kaikkeen myös vastoin tahtoaan.
Aina ongelman juuret eivät ole lapsuudessa saakka. Elämässä kohtaa kaikenlaista. Joku on saattanut suuttua kieltäytymisen takia, tai ihmissuhteita on päättynyt, kun on pitänyt kiinni rajoistaan. Kielteiset kokemukset ovat voineet saada ajattelemaan, että kieltäytymisestä seuraa ikäviä asioita.
Jos ongelma liittyy lähinnä työelämään, sitä voi selittää vaativa työkulttuuri. Ryhmäpaine, pelko työn menettämisestä ja taloudelliset uhkakuvat voivat tehdä kieltäytymisestä vaikeaa. Itsetunnollakin saattaa olla osansa asiassa – tai sitten ei.
– Hyvään itsetuntoon kuuluu se, että osaa asettaa rajoja eikä suostu mihin tahansa. Toisaalta itsetunto voi olla hyvä, mutta kieltäytyminen silti vaikeaa haastavassa ympäristössä, kuten töissä, Strandholm sanoo.
”On valtavan hyvä taito olla empaattinen ja huomioida toisten toiveet, mutta muita ei kannattaisi ymmärtää yli omien rajojen.”
Ihmiset ovat erilaisia, joten toisten on lähtökohtaisesti helpompi kieltäytyä. Itsensä huomioiva ihminen sanoo todennäköisemmin ei moneen asiaan, kun taas joustavalle ja korostuneesti muut huomioivalle kieltäytyminen on vaikeampaa.
– On valtavan hyvä taito olla empaattinen ja huomioida toisten toiveet, mutta muita ei kannattaisi ymmärtää yli omien rajojen, Thea Strandholm sanoo.
Moni kuitenkin tekee juuri näin ja unohtaa omat toiveensa sekä tarpeensa, koska on niin virittynyt kuuntelemaan muita. Silloin voi alkaa tuntea syyllisyyttä, kun kieltäytyy ja pitää kiinni rajoistaan.
Itseltään paljon vaativa ihminen voi puolestaan kokea riittämättömyyttä ja suostuu siksi enempään kuin olisi hyväksi. Usein nämä piirteet myös linkittyvät toisiinsa. Sama ihminen on kiltti, empaattinen, ulospäinsuuntautunut ja vaativa itseään kohtaan.
Toisaalta kyse voi olla aivan muusta. Nopeatempoinen, elämyshakuinen ihminen voi toivoa tekemistä ja elämyksiä itselleen eikä siksi edes ajattele sanoa ei. Selitys voi olla myös puutteellinen itsetuntemus.
– Kieltäytyminen voi olla vaikeaa, jos ei oikein tiedä, mitä haluaa.
”Kovin kiltti ja myöntyväinen ihminen on altis muiden hyväksikäytölle.”
Miksi kieltäytymisen taitoa kannattaisi opetella? Ainakin siksi, että kovin kiltti ja myöntyväinen ihminen on altis muiden hyväksikäytölle. Tästä voi seurata liian suuri kuorma töissä tai vapaa-aikana. Se taas voi johtaa stressiin ja uupumukseen, jolloin elämä menee selviytymiseen, ja on entistä vaikeampaa sanoa ei.
Hyvin myöntyväinen ihminen voi myös joutua tukipilariksi ja yksisuuntaisiin ihmissuhteisiin.
– Jos sanoo koko ajan kyllä, saattaa olla aina se, johon muut tukeutuvat. Suhteessa ei kuitenkaan ole välttämättä arvostusta tai vastavuoroisuutta, Thea Strandholm sanoo.
Jos sitten muuttaa käytöstään ja alkaa kieltäytyä tai pyytää itse jotain, ei välttämättä saakaan tukea. Tämä voi tuntua pahalta ja ajaa ihmissuhteet kriisiin.
On myös hyvä miettiä, millainen ihminen haluaa suhteeseen, jossa toinen aina myöntyy ja alistuu.
– Jos ei arvosta itseään ja pidä puoliaan, kasvaa riski joutua suhteisiin, joissa on henkistä väkivaltaa.
Mikäli myöntyy usein vastoin tahtoaan, voi pettyä itseensä ja suuttua muihin. Tämä voi johtaa kaunaisuuteen ja tyytymättömyyteen, jotka syövät omaa hyvinvointia.
Rajattomuudesta voi seurata myös fyysisiä terveysongelmia, kuten nukkumisvaikeuksia, stressiä ja päänsärkyä.
– Voi myös käydä niin, ettei elä ihan omannäköistään elämää, koska aika kuluu muuhun kuin itselle tärkeisiin asioihin.
Asiantuntija: työterveyspsykologi Thea Strandholm, Mehiläinen.
Näin opit kieltäytymään
- Ota aikalisä. Sano ensin: mietin tätä. Silloin voit pohtia, ehditkö ja haluatko. Se on helpompaa kuin sanoa suoraan ei.
- Tunnista vaikeat tilanteet. Mieti, milloin kieltäytyminen on sinulle hankalaa. Onko kyse väsymyksestä, ympäristöstä tai tietystä ihmisestä? Valmistaudu vaikeaan tilanteeseen henkisesti.
- Harjoittele epämukavuusalueella olemista. Ala sanoa ei turvalliselle ihmiselle. Kun mitään ikävää ei tapahdu, kieltäytyminen ei tunnu enää niin vaikealta.
- Opettele ystävällisiä tapoja kieltäytyä. Muista, ettei kieltäytyminen ole epäystävällistä. Selitä, miksi joudut kieltäytymään.
- Hyväksy syyllisyys. Kun sanot ei ja siitä seuraa syyllinen olo, kiitä itseäsi. Ristiriitainen tunne on merkki siitä, että olet astunut epämukavuusalueelle ja alkanut toimia toisin kuin ennen.
- Kestä muiden reaktiot. Jos toinen suuttuu, kun sanot ei hyvästä syystä, anna hänen suuttua. Muista, että kieltäytymällä pidät huolta itsestäsi. Ajatteleeko toinen, että sinulla ei saa olla rajoja? Jos hän ei ymmärrä sinun kantaasi, kannattaako sellaista ihmistä pitää elämässään?
- Treenaa etukäteen. Voit kohottaa käden eteen ja sanoa: Ei käy. Muista myös hyvä ryhti. Näin vahvistat jämäkkää puoltasi.
- Näe kieltäytymisen hyvät puolet. Tyytyväisyytesi ja onnesi lisääntyvät, kun osaat sanoa ei. Elät silloin todennäköisemmin itsesi näköistä elämää. Alat arvostaa itseäsi enemmän, kun et anna muiden kävellä ylitsesi. Muutkin alkavat arvostaa sinua, vältyt hyväksikäytöltä etkä uuvu liian suuren taakan alle.
