Miksi ruokakaupassa voi joutua kuuntelemaan Mambaa? Näin vastaavat kauppaketjut

Kun edellisen kerran kävin helsinkiläisessä Prismassa, taustalla lauloi J. Karjalainen. On kaikki niin kuin ennenkin, kertoi J. Joskus kaupassa on tullut Mambaakin, mikä ehkä on nopeuttanut asiointia. Millä oikeutetaan Tero Vaaran kappaleiden soittaminen pahaa-aavistamattomille asiakkaille?

Kysytään ensin, mitä taustamusiikki on.

Pääasia taustamusiikissa on, ettei se ole pääasia. Sitä ei ole tarkoitus kuunnella aktiivisesti, vaan nimensä mukaisesti se pöhisee menemään taustalla, jossain kuuloalueen laitamilla. Kuulijalla ei myöskään ole yleensä mahdollisuutta vaikuttaa taustamusiikin voimakkuuteen, saati sisältöön.

Taustamusiikin tarkoituksena on tarjota mukava ja tasainen äänimaisema, ja samalla ehkä yrittää muuttaa kuulijan käytöstä tiettyyn suuntaan.

Taustamusiikin historian voisi ulottaa kenties antiikin Kreikkaan. Jo siellä nimittäin käytettiin näytelmissä musiikkia luomassa tunnelmaa kohtauksiin.

Mutta lähdetään liikkeelle lähempää. Hieman yli sata vuotta sitten ranskalainen säveltäjä Erik Satie kehitti ajatuksen huonekalumusiikista. Nimitys tulee ajatuksesta, jossa musiikki on osa tilan kokonaisuutta samalla tavalla kuin huonekalu. Se ei siis ole pääasia, vaan sopii taustalle.

Satien kokeilut unohtuivat vuosikymmeniksi säveltäjän kuoltua. Yhdysvaltalainen kenraalimajuri George Squier olikin vaikuttavampia hahmo taustaäänimössön kehittämisessä. Hän perusti 1930-luvulla yhtiön, joka omistautui taustamusiikille. Yhtiön nimeksi tuli jonkin aikaa perustamisen jälkeen Muzak, josta tuli englannin kieleen yleisilmaus yhdentekevälle musiikkitaustalle.

Satien musiikkia esittivät muusikot, mutta Muzakin tuotteet olivat nauhoitteita, joita toistettiin huomaamattomasti asetelluista kaiuttimista. Muzak-firma esitti toisen maailmansodan jälkeen melko koviakin väitteitä siitä, miten paljon taustamusiikilla voi vaikuttaa vaikkapa työntekijöiden työtehoon. Tieteellinen näyttö ei ollut kovinkaan vankkaa.

Muzak oli erityisesti taustakäyttöön muokattua musiikkia, esimerkiksi pehmeitä instrumentaalisovituksia suosituista kappaleista.

Viimeistään 1990-luvulla tilalle alkoi tunkea kaupoissa, hisseissä ja odotusauloissa taustamusiikkikimara, joka oli koostettu aivan alkuperäisistä suosituista kappaleista.

Entä se taustamusiikki suomalaisissa ruokakaupoissa? Entä Mamba? Kysyimme kolmelta suurelta kauppaketjulta, millaista taustamusiikkia niissä soitetaan ja miksi. Näistä kaksi vastasi sen verran ripeästi, että tulokset ehtivät tähän tarinaan.

Yksinkertaisimman vastauksen antoi Lidlin viestintä. Sieltä kerrottiin, ettei Suomen myymälöissä soiteta lainkaan taustamusiikkia. Perusteluna oli se, että myymälät halutaan pitää mahdollisimman rauhallisina ja miellyttävinä sekä asiakkaille että työntekijöille.

Toisaalta, jokseenkin samalla kuvauksella S-ketju taas perusteli taustamusiikin soittamista. Taustamusiikki soi pääosassa S-ketjun myymälöitä, kuten myös jutun alussa mainitussa Prismassa.

Alueelliset osuuskaupat päättävät itse siitä, käyttävätkö musiikkia tai muuta ääntä, mutta niille kaikille tarjotaan Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnassa eli SOK:ssa suunniteltua äänisisältöä. Sitä suurimmassa osassa myymälöitä käytetäänkin.

Tähän niin sanottuun äänisisältöön kuuluu musiikin lisäksi ”palveluviestintää ja kaupallisia viestejä äänitiedotteina”, eli kuulutuksia ja mainoksia, jos asian haluaa karkeammin ilmaista.

S-myymälöiden taustamusiikilla halutaan luoda äänimatto, jossa ympäröivät äänet eivät häiritse. Tavoitteena on vastauksen muotoilun mukaan asiointia tukeva tunnelma.

Palautetta taustamusiikista tulee silloin tällöin, yksittäisiltä asiakkailta. Tätä voi pitää vähäisenä, kun ottaa huomioon, että taustamusiikki luikertelee joka päivä kymmeniin tai satoihin tuhansiin suomalaisiin korviin.

Palautteen harvinaisuus kertookin ehkä parhaiten taustamusiikin onnistumisesta. Sitä ei tule yleensä kuunneltua edes sen vertaa, että ärsytyskynnys ylittyy.

Lähteet: History of Muzak: Where Did All The Elevator Music Go?, The Soundtrack of Your Life; SOK, Lidl.

Mikä sinua askarruttaa? Mihin jännään kysymykseen tarvitset vastauksen? Laita sähköpostia osoitteeseen sammeli.heikkinen@a-lehdet.fi ja yritämme auttaa.