Rikosoikeuden professori: On erikoista, että rattijuoppo saa kuolemantuottamuksesta Suomessa 1,8-2 vuotta ehdollista – vaikka rattijuopumus on tahallinen teko

Jos aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman liikenteessä, siitä seuraa yleensä sakkorangaistus. Jos mukana on törkeää huolimattomuutta, on rangaistus ehdollista vankeutta. Ehdotonta vankeutta tuomitaan erittäin harvoin. Ylipäänsä Pohjoismaissa liikennekuoleman aiheuttamisesta annetaan lievempiä tuomioita kuin muissa maissa.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen, mistä johtuu, että meillä Suomessa on näihin törkeisiin tapauksiin niin löysä rangaistusasteikko?

– Tässä asiassa on pitkät perinteet. En tiedä onko liikenne nähty jotenkin omana elämänpiirinään, missä kukaan ei toisiaan tahallaan tapa. Tavallaanhan se onkin totta, mutta ei todellakaan aina. Tämä asenne on tullut meille jo siitä lähtien kun tieliikennelaki tuli voimaan 1950-luvulla. Jostain syystä muutosta ei ole saatu aikaan.

Jos lasketaan yhteen törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, törkeä kuolemantuottamus ja törkeä rattijuopumus, olisi teoreettinen maksimirangaistus yhdeksän vuotta ehdotonta vankeutta…

– Skaala tästä kombinaatiosta on nykytodellisuudessa 1,8-2 vuotta ehdollista. Ehdottomasti tuolla kombinaatiolla pitäisi saada ankarampia tuomioita. Näin meillä Suomessa vain on ollut tapana. En osaa tarkemmin sanoa, mistä tämä johtuu.

Miksi rangaistusasteikko lievenee, jos tekovälineenä on auto? Jos ammut tai puukotat ihmisen hengiltä, olet varmasti vuosia vankilassa.

– Se on todellakin erikoista. Törkeä rattijuopumus ja hurja ylinopeus ovat tahallisia tekoja. Jos näitä elementtejä ei kuolemaan johtaneessa liikenneonnettomuudessa ole, niin se on eri asia, eikä silloin pidäkään tuomita ankarimman kautta. Mutta kun on 2,5 promillea ja ajetaan reilua ylinopeutta ihminen kuoliaaksi, menettely on tahallista. Monissa muissa maissa rangaistukset näistä ovat aivan eri luokkaa.

Miten tähän monen ihmisen oikeustajua koettelevaan ongelmaan saataisiin ratkaisu?

– Keskustelulla tähän on yritetty saada muutosta, mutta poliitikot eivät ole jostain syystä oikein siihen lähteneet mukaan. Korkein oikeus voisi asian muuttaa jollakin ennakkoratkaisulla, niin on tapahtunut esimerkiksi huumausaine- ja talousrikoksissa. Se olisi selkeä viesti siitä, että linjaa pitää koventaa.