Ennen vauvoja ”tehtiin” jouluna – Nyt hedelmällisyyskalenteri on murroksessa, tästä se johtuu

Alkuperäisen englanninkielisen The Atlanticin jutun voit lukea tästä linkistä.

Työssään UT Southwestern Medical Center -sairaalan naistentautien ja synnytysten osaston johtajana Catherine Spong on tottunut näkemään kasvavia vauvamahoja. Vuosikymmeniä kestäneen lääkärinuransa aikana häntä on kuitenkin kiehtonut eräs toisenlainen kasvu: vuodesta toiseen hän ja hänen kollegansa auttavat maailmaan lukuisia vauvoja kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana, kuukausitasolla jopa 10 prosenttia enemmän kuin helmikuusta huhtikuuhun. ”Kutsumme sitä kesäruuhkaksi”, Spong kertoo.

Hänen sairaalansa ei ole ilmiön kanssa yksin. Väestötieteilijät ovat jo kymmenien vuosien ajan tienneet, että amerikkalaisten synnytysten määrä kasvaa loppukesästä ja on alhaisimmillaan keväällä. Olen havainnut saman itsekin omassa lähiympäristössäni: kadun toisella puolella olevasta sairaalasta on viime viikkoina kulkenut tasainen virta tuoreita vanhempia ja vastasyntyneitä.

Taloustieteilijä David Lam Michiganin yliopistosta oli mukana käynnistämässä useita varhaisia amerikkalaistutkimuksia, joissa tarkasteltiin hedelmällisyyden vaihtelua vuodenajan mukaan. Kun hän analysoi keräämiään tietoja ensimmäistä kertaa kymmeniä vuosia siten, ”yllätyimme tavallaan siitä, kuinka isosta ilmiöstä oli kyse”, hän kertoo. Kun yksittäisten vuosien huippuja verrataan niiden pohjalukemiin, näkymä muistuttaa Lamin mukaan syntyvyystilastoja suurten ikäluokkien syntymän aikaan, mutta 12 kuukauteen tiivistettynä.

Syntyvyyden kausivaihtelua on dokumentoitu aina 1820-luvulta lähtien, mahdollisesti jo aiemmin. Huolimatta useiden sukupolvien ajan jatkuneesta tutkimuksesta, emme vieläkään täysin ymmärrä vaihtelun syitä tai sitä, miksi siihen liittyy niin valtavia eroja jopa naapurimaiden välillä. Biologian ja käyttäytymisen vaikutuksia kausivaihteluun on vaikea erottaa toisistaan, koska taustalla on niin monia eri tekijöitä, sanoo Micaela Martinez, WE ACT for Environmental Justice -järjestön ympäristöterveyden johtaja, joka on tutkinut kausivaihtelua jo vuosia.

Sillä välin kun tutkijat yrittävät kuvata vaihtelua, ihmisen hedelmällisyyden kalenteri on jatkuvassa murroksessa. Lajimme on kehittynyt yhä teollistuneemmaksi, meillä on enemmän valtaa suhteessa omaan lisääntymiseemme ja muokkaamme ympäröivää ilmastoa. Tämän seurauksena syntyvyyden kausiluonteisuus muuttuu tai heikkenee monin paikoin.

On selvää, että syntyvyyden vaihtelu vuodenajan mukaan riippuu suurelta osin ihmisten käyttäytymisestä. Ihmiset harrastavat enemmän seksiä, kun heillä on enemmän vapaa-aikaa; seksiä taas harrastetaan vähemmän, jos ihmiset ovat ylirasittuneita, kuumissaan tai stressaantuneita. Tietyillä juhlapäivillä on jo kauan tiedetty olevan tällainen vaikutus: vahvat kristilliset perinteet omaavissa länsimaissa vauvabuumi ajoittuu noin yhdeksän kuukautta joulun jälkeen. Sama kuvio on havaittu joissakin kiinalaisyhteisöissä kevätjuhlan ja kiinalaisen uudenvuoden jälkeen. (Asiantuntijoiden mukaan on epäselvää, miksi kaikista juhlapäivistä juuri nämä herättävät ihmisissä lemmen tunteita.)

Vapaa-ajan lisäksi juhlapäivien perhekeskeisyys luultavasti auttaa virittämään ihmiset oikeanlaiseen tunnelmaan, huomauttaa Luis Rocha, järjestelmätieteilijä Binghamtonin yliopistosta. Myös kylmä sää voi saada ihmiset käpertymään tiiviisti yhteen jouluna, mutta kylmyys ei ole ratkaiseva tekijä; Rochan ja muiden tutkimukset osoittavat, että niin kutsuttu jouluvaikutus on havaittavissa myös eteläisen pallonpuoliskon maissa. Riippumatta siitä, vietetäänkö joulua kesällä vai talvella, joulukuun lopulla seksiin liittyvien Google-hakujen määrä lisääntyy hurjasti, ja ihmiset kirjaavat terveyssovelluksiinsa enemmän seksuaalista toimintaa. Muutamissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, myös kondomien myynti kasvaa.

Kulttuuriset normit eivät kuitenkaan ole koskaan pystyneet tarjoamaan tyhjentävää selitystä Homo sapiensin syntyvyyskalenterin erityispiirteille. ”Nisäkkäillä on yleensä tietty parittelukausi”, jonka ajankohdan määräävät erilaiset ympäristön antamat vihjeet, kertoo Martinez. Esimerkiksi päivänvalon väheneminen saa peurat parittelemaan syksyllä, jolloin vasojen syntymä ajoittuu kätevästi kevääseen. Sen sijaan hevoset, joiden tiineysaika on pidempi, parittelevat päivien pidentyessä keväällä ja kesällä, jotta ne voivat varsoa seuraavana vuonna.

Ihmiset eivät tietenkään ole hevosia tai peuroja. Lähimmät sukulaisemme kädellisten joukossa ”ovat huomattavasti joustavampia” mitä paritteluaikaan tulee, kertoo Élise Huchard, käyttäytymisekologi Montpellierin yliopistosta Ranskasta. Kyseiset apinat eivät kuitenkaan ole immuuneja ympäristölleen, kuten emme mekään. Ihmiskehon lukuisat hormonit, myös lisääntymishormonit, voimistuvat ja heikkenevät vuodenaikojen mukaan.

Tutkijat Yhdysvalloissa ja Australiassa havaitsivat, että pariskunnilla, jotka yrittävät tulla raskaaksi koeputkihedelmöityksen avulla, on suuremmat mahdollisuudet onnistua, jos munasolujen keräys tehdään kesällä. Toisaalta joissakin maissa lapsia pannaan vähemmän alulle kesäaikaan, ja kesällä alkaneet raskaudet etenevät harvemmin täysiaikaisiksi. Tämä suuntaus voimistuu alemmilla leveysasteilla ja kuumempina vuosina, kertoo Lam.

Hiljaiset kevätkaudet voivatkin osittain johtua kesän helleaalloista, jotka saavat ihmiset välttelemään seksiä. UCLA-yliopiston taloustieteilijä Alan Barreca kuitenkin arvelee, että poikkeuksellisen korkeat lämpötilat voivat myös fysiologisesti vahingoittaa hedelmällisyyttä vaikuttamalla esimerkiksi siittiöiden määrään ja laatuun, ovulaation onnistumiseen ja varhaisen keskenmenon riskiin.

Mikä ikinä syy onkaan, syntyvyyden vaihtelu vuodenajan mukaan on selkeästi vähenemässä monissa maissa, Martinez kertoo. Joissakin osissa maailmaa vaihtelu voi olla jo täysin hävinnyt. Muutos ei ole ollut samanlaista kaikkialla eikä sitä täysin ymmärretä, mutta se johtuu luultavasti jossain määrin ihmisten elintapojen muutoksesta.

Monissa yhteisöissä, joissa ruoka on perinteisesti kylvetty ja kasvatettu itse, ihmiset ovat kenties olleet haluttomampia, ja myös fyysisesti kykenemättömämpiä, hankkimaan lapsia, kun työ on ollut raskasta tai sato jäänyt niukaksi; tätä näkee yhä joissakin maissa tänäkin päivänä.

Sen sijaan ihmiset, jotka elävät teollistuneissa ja korkean tulotason maissa, altistuvat vähemmän näille ja muille stressitekijöille, jolloin syntyvyys voi jakautua tasaisemmin ympäri vuoden, sanoo Kathryn Grace, maantieteilijä Minnesotan yliopistosta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesähelteistä johtuva synnytysten määrän keväinen lasku on tasoittunut huomattavasti viime vuosikymmeninä, mikä johtuu luultavasti osittain ilmastointilaitteiden yleistymisestä, kertoo Lam. Jotkut väestöryhmät ovat myös alkaneet suhtautua uskontoon rennommin, ja useat asiantuntijat uskovat, että kulttuuristen tekijöiden vaikutus syntymien ajankohtaan on heikkenemässä.

Esimerkiksi Ruotsissa ”jouluvaikutus” näyttää kadonneen tyystin, eli joulukuussa harrastettu seksi ei enää aiheuta synnytyspiikkiä syyskuussa.

Ehkäisyvälineiden ja hedelmöityshoitojen kehittymisen myötä lisääntyminen on nykyään yhä tiiviimmin ihmisten omissa käsissä. Niissä osissa maailmaa, joissa resursseja on runsaasti, ihmiset voivat nykyään hyvinkin pitkälti päättää, milloin he haluavat lastensa syntyvän.

Ruotsissa vanhemmat näyttävät välttävän marras- ja joulukuun vauvoja, koska lapsi olisi tällöin luokkansa nuorimpien joukossa (millä stereotyyppisesti uskotaan olevan merkittäviä vaikutuksia lapsen käyttäytymisterveyteen, sosiaalisiin taitoihin sekä koulu- ja urheilumenestykseen). Yhdysvalloissa ihmiset kertovat synnyttävänsä mieluiten keväisin, mutta alkutalven vauvan synnyttämiseen ennen tammikuun 1. päivää liittyy myös verokannustin, huomauttaa Neel Shah, New Yorkissa sijaitsevan, naisten terveyspalveluja ja hedelmöityshoitoja tarjoavan Maven Clinicin vastaava lääkäri.

Ihmiset eivät ole, eivätkä koskaan tule olemaan, täysin vapaita ympäristön vaikutuksista. Me myös muokkaamme jatkuvasti lisääntymisympäristöämme, mikä puolestaan voi vaikuttaa siihen, mitä tiettyyn vuodenaikaan syntyminen lapselle merkitsee.

Syntyminen tiettynä aikana vuodesta ei ole vain yleisempää, vaan siihen voi liittyä myös suurempia riskejä, jos sikiötä tai vastasyntynyttä uhkaa jokin kausiluonteinen vaara, sanoo Mary-Alice Doyle, sosiaalipolitiikan tutkija London School of Economics yliopistosta. Kesävauvoilla saattaa esimerkiksi olla suurempi riski sairastua astmaan, ja tämä riski tulee todennäköisesti kasvamaan sitä mukaa, kun helleaallot, maastopalot ja ilman epäpuhtaudet yleistyvät vuoden kuumimpina kuukausina.

Myös sillä on merkitystä, kuinka hoidamme tartuntatauteja. Syntyminen heti pahimman flunssakauden jälkeen, eli yleensä talvella maapallon lauhkeilla alueilla, tuo mukanaan omat vaaransa: raskaudenaikaisilla infektioilla on yhteys alhaisempaan syntymäpainoon, ennenaikaiseen synnytykseen ja jopa siihen, että lapsella on suurempi riski sairastua tiettyihin mielenterveysongelmiin myöhemmin elämässään. Trooppisilla alueilla on vastaavanlaisia huolia: sikiövaurioita aiheuttavia viruksia, kuten dengue- tai zikavirusta, kantavien hyttysten määrä lisääntyy ja vähenee sadekauden mukaan. Mitä enemmän ihmiset antavat taudinaiheuttajien levitä luonnonvaraisista eläimistä ihmisiin, sitä suurempia nämä vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan.

Keväällä syntyneet lapset, jotka muodostavat monissa maissa harvalukuisemman joukon, ovat tyypillisesti terveempiä useilla mittareilla mitattuna, kertoo Barreca. Hänen mukaansa kevätvauvat onnistuvat kenties pujahtamaan maailmaan sopivasti talven flunssakauden ja kesän helteiden aiheuttamien riskien välissä.

Toisaalta näiden lasten hyvinvointi voi perustua myös siihen, että he syntyvät perheisiin, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, perheisiin, joilla oli varaa suojautua siltä samalta helteeltä, joka sai toiset jättämään lapsenteon väliin. Helleaaltojen voimistuessa ja yleistyessä ihmisten, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia ilmastointia, voi olla yhä hankalampaa tulla raskaaksi kesällä.

Kaiken tämän tarkoitus ei ole väittää, että olisi olemassa jokin oikea tai väärä aika vuodesta syntyä, Grace huomauttaa. Mutta jos vuodenajalla on jatkossakin vaikutusta siihen, milloin ihmiset tulevat raskaaksi ja synnyttävät, terveydenhuoltojärjestelmät ja kansanterveyden asiantuntijat voivat käyttää tätä tietoa hyväkseen parantaakseen hoitotuloksia ja kohdentaakseen resursseja esimerkiksi synnytysosastoille ja lapsia rokottaville klinikoille niinä kuukausina, kun niiden palveluille on eniten kysyntää.

Ihmisillä ei kenties koskaan ole ollut yhtä tarkasti rajattua lisääntymisaikaa kuin hevosilla tai peuroilla. Mutta se, että niin monet ihmiset voivat nykyään synnyttää turvallisesti ympäri vuoden, on osoitus neuvokkuudestamme sekä kyvystämme muokata maailmaa, jossa elämme – joskus tahattomastikin. Olemme onnistuneet osittain vahingossa muuttamaan erästä perustavanlaatuista piirrettä ihmisen lisääntymisessä, ja tuo muutos jatkuu yhä.

©2023 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.