Miksi ihminen valehtelee? Kaikki valehtelevat joskus, mutta jatkuva totuuden muuntelu vie luottamuksen – Rehellisyyttä voi harjoitella
On normaalia valehdella silloin tällöin, mutta alituiseen totuuden vääristelyyn on syytä kiinnittää huomiota. Valehtelu johtaa helposti luottamuspulaan ihmissuhteissa.
Pidätkö itseäsi täysin rehellisenä? Olet luultavasti väärässä. Todennäköisesti olet joskus kehunut ystävän uutta kampausta tai puolison tekemää ruokaa, vaikka et ole oikeasti pitänyt siitä. Silloin olet käyttänyt valkoisia valheita suojellaksesi toista mielipahalta. Lähes kaikki valehtelevat joskus. Se tavallaan kuuluu ihmisyyteen.
– Ei ole ihmistä, joka ei joskus valehtelisi. Valehtelu on tavallista kaikenikäisillä. Yleisin syy siihen on halu saada jotain tai välttää rangaistus, sanoo psykologi Anu Aromäki-Stratos Pihlajalinnasta.
Jotain kiellettyä tehnyt lapsi voi siis peitellä totuutta, jottei häntä toruttaisi. Työntekijä saattaa ilmoittaa itsensä sairaaksi, jotta saisi vapaapäivän.
Valehtelija voi myös hakea arvostusta tai yrittää vaikuttaa pätevämmältä kuin oikeasti on. Aika moni on varmasti hieman kaunistellut osaamistaan esimerkiksi työhaastattelussa.
Totuuden vääristelyllä voidaan myös tavoitella sosiaalista hyväksyntää. Varsinkin nuoret saattavat valehdella, jotta heidät hyväksyttäisiin tiettyyn ryhmään eivätkä he jäisi ulkopuolisiksi.
Toisaalta moni aikuinenkin on varmasti valehdellut vaikkapa kiinnostuksen kohteistaan tai mielipiteistään jossain seurassa, jotta sopeutuisi paremmin osaksi ryhmää.
”Itselle valehdellessaan ihminen ei välttämättä ole täysin tietoinen siitä, että hän vääristelee totuutta.”
Joskus valehtelussa on kyse kasvojen säilyttämisestä ja oman maineen varjelusta.
– Jos on tehnyt virheitä, saattaa valehdella peittääkseen ne ja välttääkseen häpeää, Anu Aromäki-Stratos sanoo.
Totuuden vääristely voi kertoa myös hyväksynnän tarpeesta ja itsetunto-ongelmista.
– Epävarmuus ja heikko itsetunto voivat joillain lisätä valehtelua. Joku saattaa esimerkiksi liioitella omia saavutuksiaan tai keksiä tarinoita saadakseen hyväksyntää.
Yksi syy valehteluun on hylätyksi tulemisen tai epäonnistumisen pelko.
– Suorituspaineet voivat saada peittelemään totuutta. Työntekijä voi esimerkiksi valehdella projektin etenemisestä, jottei saisi moitteita. Valehtelu voi hetkellisesti lievittää stressiä, ja sillä voi lykätä epämieluisia tehtäviä.
Toisinaan valehtelun taustalla on synkkiä syitä. Joku voi valehdella siksi, että oikeasti pelkää toista ihmistä ja tämän reaktioita. Uhri voi esimerkiksi valehdella tekijän puolesta, koska pelkää, että muuten tämä kostaa.
Joskus valehtelija taas haluaa manipuloida ja saada toisen toimimaan haluamallaan tavalla.
Monet meistä valehtelevat toisinaan muiden lisäksi itselleen. Se on tapa suojella omaa psyykettä.
– Joskus tulee halu vältellä omia virheitään tai kielteisiä tunteita. Itselle valehtelu voi helpottaa todellisuuden sietämistä.
Pahimmillaan valehtelulla peitellään itseltä oikeita ongelmia: ihminen kärsii esimerkiksi syömishäiriöstä tai on huonossa parisuhteessa, mutta ei halua tiedostaa asiaa. Tällöin hän voi vakuuttaa itsensä siitä, että kaikki on kunnossa.
– Itselle valehdellessaan ihminen ei välttämättä ole täysin tietoinen siitä, että hän vääristelee totuutta. Tämä voi johtaa siihen, ettei halua katsoa totuutta silmiin ja käsitellä ongelmiaan.
”Avoin ja rehellinen kommunikointi on paras tapa ylläpitää terveitä ihmissuhteita.”
Miksi valehtelusta on sitten on haittaa? Siksi, että se horjuttaa helposti luottamusta. Näin voi käydä, vaikka kyse olisi vain valkoisista valheista.
– Jos toinen saa tietää, että hänelle on valehdeltu, suhteeseen voi syntyä luottamuspula. Luottamuksen rikkoutuminen taas aiheuttaa surua, pettymystä ja petetyksi tulemisen tunnetta. Näin voi käydä, vaikka kyse olisi valkoisesta valheesta, jolla on ollut tarkoitus säästää toisen tunteita, Anu Aromäki-Stratos sanoo.
On myös hyvä muistaa, että vaikka olisi jäänyt kiinni vain pienestä valheesta, toinen voi alkaa miettiä, onko hänelle valehdeltu muissakin asioissa.
Valehtelusta voi myös tulla paha tapa. Aivot muovautuvat toistojen myötä. Mikäli valehtelee paljon, totuuden vääristelystä tulee yhä helpompaa. Jos kertoo usein pieniä valheita, saattaa vähitellen alkaa valehdella myös vakavammissa asioissa.
Valehtelu myös etäännyttää ihmisiä. Jos valehtelee siitä, kuka on ja mistä pitää, voi luoda valheellisen kuvan itsestään. Silloin toinen ei näe, millainen todella olet, eikä suhteessa voi olla aitoa läheisyyttä.
– Avoin ja rehellinen kommunikointi on paras tapa ylläpitää terveitä ihmissuhteita. Valehtelu rakentaa muuria ihmisten välille, Aromäki-Stratos sanoo.
Valheet myös heikentävät kunnioitusta. Valehtelulla saatetaan hakea hyväksyntää, mutta vaikutus on usein päinvastainen, jos valheesta jää kiinni. Sama koskee itsetuntoa: valehtelu ei vahvista sitä aidosti, vaan ennemminkin rapistaa.
– Valehtelu voi aiheuttaa valehtelijassa syyllisyyttä ja häpeää ja estää häntä olemasta oma itsensä.
Asiantuntija: psykologi Anu Aromäki-Stratos, Pihlajalinna.
Näin lopetat valehtelun
- Tutkiskele itseäsi ja motiivejasi. Kun haluaa muuttaa jonkin tavan, on ensin päästävä sen juurille ja haluttava muutosta. Mieti, miksi valehtelet. Onko kyse hyväksynnän hakemisesta vai rangaistuksen välttämisestä? Tai pelkäätkö jotain? Haetko lyhytaikaista helpotusta vai onko valehtelu pitkäaikainen pulma?
- Mieti, onko valehtelun taustalla jokin toinen ongelma, kuten heikko itsetunto. Jos on, niin pohdi, miten voit kehittää itsetuntoasi ja alkaa hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet. Opettele käsittelemään kielteisiä tunteitasi ja hae tarvittaessa ammattiapua.
- Asetu toisen asemaan. Mieti, miltä hänestä tuntuisi, jos hän tietäisi, ettet ole rehellinen. Tämä voi motivoida välttämään valehtelua.
- Harjoittele rehellisyyttä. Ala puhua totta pienissä, arkisissa tilanteissa. Pohdi etukäteen, miten voit ilmaista itseäsi avoimen rehellisesti. Aloita kertomalla aidosti omista mielipiteistäsi, tunteistasi ja virheistäsi. Mitä enemmän harjoittelet, sitä helpompaa on olla rehellinen.
- Välttele tilanteita, joissa valehtelet. Joskus seura tai tilaisuus tekee valehtelijan. Valehteletko usein tietyn henkilön seurassa tai kaunistelet elämääsi sosiaalisessa mediassa?
- Hae apua. Jos valehtelu on aiheuttanut ongelmia ihmissuhteissa, töissä tai raha-asioissa, psykologin tai psykoterapeutin tapaaminen voi olla tarpeen. Apua kannattaa hakea myös, jos valehtelu aiheuttaa ahdistusta, häpeää tai stressiä tai valehtelet peittääksesi ongelmiasi.
