Oxfordin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan lehmänmaidon ympäristökuorma on moninkertainen verrattuna riisi-, soija-, kaura- ja mantelimaitoon. Lasillinen lehmänmaitoa tuottaa ylivoimaisesti eniten päästöjä sekä vaatii eniten maata ja kastelua tutkimuksen verrokkeihin nähden.
Täysin yksiselitteinen tulos ei kuitenkaan ole. Tutkimuksesta uutisoinut BBC muistuttaa, että lähellä tuotettu maito voi kompensoida osan ilmastohaitoista verrattuna siihen, että tuote kasvatettaisiin, prosessoitaisiin, pakattaisiin ja kuljetettaisiin pitkien matkojen takaa.
Suomessa esimerkiksi soija, riisi-ja kookosmaito ovat tällä tavoin kuormittavia. Mantelimaidon tuotanto taas kuluttaa tutkimuksen mukaan vesivaroja lähes yhtä paljon kuin lehmänmaidon.
Suomessa ympäristötietoiselle paras vaihtoehto on Oxfordin tutkimustulosten valossa kauramaito. Sen kokonaiskuormitus oli tutkimuksen pienin, eikä sitä tai sen raaka-aineita tarvitse rahdata maahan toiselta puolen maailmaa.
Kaikkineen tutkijat suosittelevat silti niin liha- kuin maitotuotteiden käytön vähentämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maatalouden ruoantuotanto tuottaa neljänneksen maapallon hiilidioksidipäästöistä.
Maitotilat vähenevät, mutta suurenevat
Suomalainen ruokavalio oli pitkään kansainvälinen poikkeus siinä, että myös aikuiset joivat maitoa. Kulutus on vähentynyt koko 2000-luvun, mutta suomalaisten maitotilojen koon kasvu jatkuu nopeana.
Luonnonvarakeskus Luken vuoden 2018 tilastojen mukaan maitotilallisten määrä väheni vuodessa kahdeksan prosenttia, mutta lehmien määrä vain kolme prosenttia.
Pudotuspelissä pärjäävät vain suurimmat tilat. Maitotilojen keskikoko on kasvanut 2000-luvun alun 15 lehmästä 39 lehmään, mutta määrällisesti vuosituhannen alun tiloista on jäljellä enää neljäsosa. Kolme neljästä tilasta on siis lopettanut.
Luken tilastoissa Suomessa oli vuoden 2018 lopussa 6 250 maitotilallista ja 264 000 lehmää. Se tarkoittaa yhtä lehmää 20 suomalaista kohti, mikä on yhä huomattavan korkea luku eurooppalaisessa vertailussa.
Maidon kokonaistuotanto ja kulutus ovat laskussa myös globaalisti. Vuosituhannen alusta tuotanto on vähentynyt viisi prosenttia.
Sen sijaan lehmän keskimäärin tuottama maitomäärä on kasvanut vuosituhannen alusta 25 prosenttia. Viime vuonna yksi lehmä tuotti keskimäärin 23 litraa maitoa päivässä.
Vuonna 2018 tuotettiin 423 litraa maitoa jokaista maapallon asukasta kohden. Jos kulutus jakaantuisi tasan, maailman jokaisen ihmisen pitäisi juoda yli litra maitoa päivässä.
