Riikka Haikarainen, 43, vastaa usein perheensä metatyöstä – ”Tämän syksyn motto on ollut rima maan alle”

Kun Riikka Haikarainen viikkaa pyykkiä kodissaan Helsingin Jätkäsaaressa, hän ajattelee lapsiaan. Millainen lapsi on ollut tämä paita päällään, mitä hän on puuhannut ja miltä hänestä on tuntunut? Moni vaatekappale on kulkenut Haikaraisen 2-, 6- ja 8-vuotiailla lapsilla esikoiselta kuopukselle.

– Puhtaan pyykin käsittely on kaiken ajatustyön rinnalla rentouttavaa, jos sen saa tehdä rauhassa. Mietin mielessäni, että mulla on nämä kolme mahtavaa lasta, Haikarainen sanoo.

Haikarainen, 43, työskentelee asiantuntijatyössä Aalto-yliopiston viestintäpäällikkönä ja tiiminvetäjänä. Hän vastaa yliopiston yleisten asioiden viestinnästä sekä toimii seitsemän työntekijän esihenkilönä.

Haikaraisen puoliso tekee reissutyötä ja on pois kotoa keskimäärin 2–3 päivää viikossa. Näin on ollut aina, siitä lähtien, kun pariskunta aloitti suhteensa 15 vuotta sitten. Kun Haikarainen on yksin lasten kanssa, arjen järjestely on hänen vastuullaan.

– Elämästä tulee aika kuormittavaa, jos työelämän ulkopuoliseen arkeen sovelletaan tehokkuuden, tuottavuuden ja taitavuuden vaatimuksia. Yritän mennä vanhempana siihen suuntaan, ettei kaikkea voi optimoida.

Perhe-elämän ominaispiirteenä Haikarainen pitää hallitsemattomuutta. Kärjistäen hän sanoo, että jos haluaa säilyttää järkensä, on hyväksyttävä kaaos.

– Tämän syksyn motto on ollut rima maan alle, hän kertoo.

Haikarainen ei ole tehnyt puolisonsa kanssa metatyölistausta, mutta tehtäviä on jaettu.

Metatyö on näkymätöntä työtä, joka tapahtuu piilossa ja usein pään sisällä. Näin sen määrittelee yliopistonlehtori, dosentti Petteri Eerola Jyväskylän yliopistosta. Eerola on tutkinut erityisesti isyyteen, miesten perhevapaisiin, vanhemmuuteen, perheisiin ja perhepolitiikkaan sekä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä.

Lapsiperheessä metatyö liittyy usein arjen organisointiin. Eerola antaa esimerkkejä. Metatyö voi olla lapsen ilmoittamista syntymäpäiväjuhliin, hammaslääkärin esitietolomakkeen täyttämistä tai sukulaisvierailujen organisointia. Metatyö kytkeytyy usein konkreettiseen hoivaan ja kotitöihin. Niitä on rajallinen määrä, mutta metatyö ei lopu, Eerola lisää.

Tutkimuksissa metatyöstä kuormittuvat erityisesti synnyttäneet äidit.

– Isossa kuvassa voidaan ajatella, että äitien metatyö on viikoittaista, päivittäistä ja tunnittaista intensiivistä ajatustyötä. Konkreettiset perhearjen työt, kuten auton huollot tai asunnon ylläpitoon liittyvät asiat, joista isät usein vastaavat, eivät toistu yhtä usein.

Suomessa keskustelu metatyöstä alkoi muutamia vuosia sitten. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, vaikka metatyötä on tullut ajan myötä lisää, Eerola muistuttaa.

– Metatyö on kuormittanut äitejä jo kauan ennen kuin se tehtiin yhteiskunnassa näkyväksi, Eerola linjaa.

Riikka Haikaraisen perheen arjessa metatyöstä selviämiseen on omat niksinsä.

Lasten harrastukset on valittu kävelymatkan päästä kotoa. Haikarainen on luopunut lastenvaatteiden jälleenmyynnistä ja vie ne suoraan kierrätykseen. Lapsen kaverisynttäreille hän ei mieti lahjaa, vaan ostaa kioskilta elokuvalipun.

Perheessä lapsista huolehtivat vanhempien lisäksi viikoittain isovanhemmat ja kummit. Lapsille palkattiin myös lastenhoitaja naapurista. Kaksi siivoojaa käy siivoamassa kodin joka toinen viikko, eikä Haikaraisella ole omien sanojensa mukaan läheistä suhdetta imuriin.

Syksyllä 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus pyrki lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa. Perhevapaauudistuksessa vapaata korvamerkittiin sekä synnyttävälle että ei-synnyttävälle vanhemmalle.

Uudistuksesta on saatavilla ensimmäisiä Kelan tilastotietoja vapaiden käytöstä. Tietoa uudistuksen vaikutuksista, kuten siitä, seuraako ei-synnyttävän vanhemman pitämästä vapaasta tasa-arvoisempaa vanhemmuutta, ei vielä ole. Tutkijana Eerolalla on kuitenkin aavistuksia kehityksen suunnasta. Hän on tutkinut asiaa entisen perhevapaamallin aikana.

– Isän perhevapaan pitämisellä on vaikutusta konkreettisen lastenhoitovastuun jakautumiseen myös perhevapaan jälkeen. Isommallakaan kyselyaineistoilla ei ole löydetty yhteyttä siihen, että perhevapaa siirtyisi metatyöhön.

Toisaalta tämä ei suoraan tarkoita, etteikö perhevapaalla voisi jossain tapauksissa olla vaikutuksia myös metatyön jakautumiseen, Eerola pohtii.

Naispareilla vanhemmuuden tehtävät jakautuvat hieman tasaisemmin kuin heterovanhemmilla, mutta sielläkin korostuu synnyttäneen vanhemman kuormittuminen, Eerola kertoo. Koulutus- tai tulotasolla ei ole Eerolan näkemyksen mukaan suoraa vaikutusta kuormittumiseen. Hyvätuloisilla voi kuitenkin olla varaa ostaa apua ulkoa.

– Jos äiti on tosi väsynyt, ei ole väliä, onko takana tohtorintutkinto tai ammattikoulututkinto.

Entä mitä tutkija sanoo väitteeseen, että metatyö on vain asennekysymys, ja että asennetta muuttamalla kuormitus vähenee ja metatyö muuttuu mukavaksi?

– Tarvitseeko aina olla kivaa? Helpompaa on hyväksyä, että on ikäviä asioita ja velvollisuuksia, mutta omaa jaksamista voi ja kannattaa priorisoida. Metatyötä olisi suotavaa myös jakaa, jos se on mahdollista. Se on usein se ensimmäinen askel kuormituksen vähentämiseen.

Eerola kaipaisi muutosta esimerkiksi siihen, miten neuvolat huomioivat myös muut kuin synnyttävät vanhemmat. Yhden vanhemman perheet jäävät keskustelussa usein kokonaan ulkopuolelle, hän myöntää.

Riikka Haikarainen ei usko, että isiltä kysytään näkemyksiä arjen pyörittämiseen yhtä usein kuin äideiltä.

Miehet, joilla on korkeakoulutettu puoliso, pitävät muita enemmän perhevapaita. Myös Riikka Haikaraisen puoliso on pitänyt perhevapaata kaikkien lasten kohdalla. Kuopuksen kanssa tämä jäi kotiin seitsemäksi kuukaudeksi perhevapaalle ja hoiti tuona aikana taaperoon liittyvät asiat. Haikaraisen mukaan se virkisti ja sekoitti mukavasti pakkaa.

Haikarainen ei ole tehnyt puolisonsa kanssa metatyölistausta, mutta tehtäviä on jaettu. Puoliso hoitaa autoon liittyvät asiat, kaupassa käymisen sekä on Haikaraisen mukaan ahkerampi ja parempi kokki. Molemmat vanhemmat kuuluvat kaikkiin lapsia koskeviin WhatsApp-ryhmiin, oli kyseessä sitten harrastus, koulu tai päiväkoti. Se, kumpi viestin näkee ensin, vastaa siihen.

– Lasten ihmissuhteiden hoito on tyypillisesti äitien pyörittämä ruletti. Toivon, että siihen saisi kaikki vanhemmat mukaan, Haikarainen sanoo.

Haikarainen ei sano olevansa kuormittunut metatyöstä, mutta tunnistaa elävänsä elämäntilannetta, jossa tapahtuu paljon koko ajan. Hän ajattelee, että yksilönä hänen on ollut mahdollista helpottaa omaa työtään pyytämällä apua ja ostamalla palveluja arkeen. Hänen perheellään on ollut paitsi tukiverkkoja lähellä, myös varaa turvautua ulkopuolelta ostettuun apuun.

Yhteiskunnallisella tasolla Haikarainen ajattelee metatyötä sukupuolittuneena ja rakenteellista epätasa-arvoa ruokkivana ilmiönä, jossa käytetään myös valtaa. Tämän takia Haikarainen pitää aiheesta puhumista tärkeänä.

– Äideiltä odotetaan kokonaisvaltaiseen hoivaan liittyviä asioita, kuten lapsen kehityksen seuraamista ja sen turvaamista, lapsen kasvun tarkkailua, tuen antamista ja etsimistä. Isien kohdalla usein riittää, että isä on lapsilleen läsnä, Haikarainen kertaa.

Haikarainen ei esimerkiksi usko, että isiltä kysytään näkemyksiä arjen pyörittämiseen yhtä usein kuin äideiltä.

– Tässäkin haastattelussa olen minä eikä mun mies.

Metatyön takana Haikarainen näkee myös metailon, lapsista kumpuavaa riemua ja leikkiä. Häntä harmittaa, että usein lapsiperheet nähdään staattisina prismaperheinä, vaikka perheissä tapahtuu muutosta ja kasvua jatkuvasti.

On hyväksyttävä kaaos, ajattelee Riikka Haikarainen.

Tutkijan mielestä Suomessa tarvitaan puhetta perhevapaista, niiden jakamisesta sekä siitä, että isätkin ovat yhtä hyviä hoitamaan lapsia kuin äidit. Eerolan mukaan tällaista puhetta oli paljon 10 vuotta sitten, mutta nyt vähemmän.

– Kulttuuriset oletukset elävät ja muuttuvat koko ajan, mutta yleensä tosi hitaasti. On vaikea löytää keinoja, joilla asioita saataisiin nopeasti muutettua, hän sanoo.

Metatyö liitetään yleensä lapsiin liittyvään hoivaan. Haikarainen hoivaa metatyöllä myös itseään. Samalla, kun hän sopii leikkitreffejä lapsilleen, hän sopii kaveritreffejä itselleen. Haikarainen on myös 25 vuoden tauon jälkeen palannut balettitunnille.

Vaikka Haikaraisella on kolmen lapsen mukanaan tuomaa kokemusta metatyön parissa luovimiseen, jokainen lapsi on tuonut eteen uusia kerroksia ja kysymyksiä.

– Haluan sanoa sen, että minähän itsekin opettelen, mitä tämä perhe-elämä on.