Totta vai tarua? Melatoniini auttaa univaikeuksiin – Entä voiko siitä olla haittaa?
Melatoniinia hehkutetaan usein ihmelääkkeenä, joka poistaa univaikeudet. Onko näin?
Totta
Melatoniinivalmisteet voivat helpottaa unensaantia, parantaa unen laatua ja vähentää yöllisiä heräämisiä. Lisäksi niillä voidaan hoitaa matkustamisen aiheuttamaa aikaerorasitusta. Jos tuotteessa on melatoniinia 1–1,9 milligrammaa, se rekisteröidään ravintolisäksi. Vahvemmat ovat lääkkeitä, joihin tarvitaan resepti.
Osa valmisteista on pitkä- ja osa lyhytvaikutteisia. Jälkimmäisten vaikutus alkaa nopeasti, ja ne voivat auttaa nukahtamisessa. Niillä on kuitenkin lyhyt puoliintumisaika, vain 40–60 minuuttia. Tämä on aika, jonka kuluessa lääkeaineen pitoisuus vähenee puoleen. Ne siis poistuvat elimistöstä nopeasti. Pitkävaikutteisilla valmisteilla vaikutuksen huippu tulee noin kolmen tunnin päästä, ja ne viipyvät elimistössä pitempään. Tästä voi olla etua, jos heräilee kesken unien.
Melatoniinin todellisen hyödyn huomaa yleensä vasta 1–2 kuukauden säännöllisen käytön jälkeen. Satunnainen käyttö ei auta juuri muuhun kuin aikaeroväsymykseen. Melatoniinilisä pitää ottaa oikeaan aikaan eli pari tuntia ennen nukkumaanmenoa, viimeistään kello 23. Puolenyön jälkeen otettu melatoniini voi siirtää vuorokausirytmiä haitallisesti eteenpäin. Siksi se ei auta vuorotyöläisten unensaantia yövuoron jälkeen. Melatoniinista ei liioin ole apua, jos sitä ottaa, kun on jo sängyssä tai herää kesken unien.
Jo yksi alkoholiannos vaikuttaa unen laatuun, sillä se vilkastuttaa aivojen toimintaa, estää melatoniinin eritystä ja heikentää palautumista. Melatoniinilisän käytöstä ei ole silloin hyötyä.
Tarua
Melatoniini ei ole mikään ihmelääke, joka yksinään poistaa uniongelmat. Olennaista on auttaa unentuloa säännöllisellä vuorokausirytmillä ja omalla käyttäytymisellään. Kun on päivällä aktiivinen, unipaine eli valveilla kertyvä unentarve kasvaa. Silloin melatoniinikin toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Melatoniinin tehoon vaikuttaa myös se, miten kovilla kierroksilla käy illalla. Olisi tärkeää rauhoittaa mieli hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.
Periaatteessa melatoniini sopii kaikille, mutta se voi voimistaa veren hyytymistä estävien lääkkeiden, etenkin varfariinin vaikutusta. Siksi yhteiskäyttöä on seurattava verikokeilla. Melatoniinilla voi joskus olla myös haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä ja painajaisunia. Usein painajaiset katoavat parin viikon jälkeen. Joillakin melatoniini voi pahentaa levottomien jalkojen oireyhtymää. Sen käyttö kannattaa lopettaa, jos tilanne ei ole palannut ennalleen kahdessa viikossa.
Pitkäaikainenkaan melatoniinin käyttö ei aiheuta riippuvuutta, koska se ei vaikuta keskushermostoon, kuten muut unilääkkeet. Se ei liioin vaikuta melatoniinihormonin tuotantoon elimistössä. Jos uniongelmat eivät helpota kolmen kuukauden säännöllisen melatoniinin käytön jälkeen, kannattaa mennä niiden hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle.
Asiantuntija: unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto, Lääkärikeskus Aava.
