Näyttelijä Maria Kuusiluoma rakastui uudelleen ja tunnustaa nyt parisuhteensa vanhanaikaiseksi – ”En enää kaipaa parisuhdetta, jossa ollaan yhdessä 24/7”

Porrastreeni nostaa sykettä, kehittää hapenottokykyä, polttaa kaloreita sekä vahvistaa istuma- ja jalkalihaksia. Lisäksi se tekee hyvää Maria Kuusiluoman mielelle. Mikäpä sen parempaa kuin liikkua luonnossa! Kuntoportaissa Maria ehtii juosta myös kiireisinä arkiviikkoina, sillä jo alle tunnissa saa tehokkaan treenin. Hänen toiseen lempilajiinsa maantiepyöräilyyn kaksikin tuntia on liian lyhyt aika.

Maria tekee Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä kaksiosaista työpäivää ja kuusipäiväistä työviikkoa. Aikaa pitää riittää myös kahdelle teini-ikäiselle lapselle ja miesystävälle. Viime aikojen työsuman vuoksi kuntoiluun on jäänyt Marian mukaan liian vähän aikaa.

– Välillä omat valinnat kirpaisevat. Saan ja haluan tehdä paljon työtunteja, mutta samalla ihailen kurinalaisesti eläviä, viideltä herääviä ja paljon treenaavia ihmisiä. Voisin itsekin jäädä sellaiseen dopamiinikoukkuun.

Liikunnassa Maria vie itsensä mielellään äärirajoille. Hän aloitti triathlonin yli kymmenen vuotta sitten. Kun Marian pitkä avoliitto hänen lastensa isän kanssa päättyi eroon vuonna 2021, hän alkoi treenata kuntosalilla tavoitteellisesti useita kertoja viikossa. Tavoite oli saada pää ja takapuoli kuntoon.

– Nykyään takapuolta ei tarvitse enää erityisesti treenata, sillä se meni jo, Maria nauraa.

– Pääni ei kuitenkaan kestä liikkumattomuutta. Pinnani kiristyy, enkä tykkää itsestäni. Tunnen itseni henkisesti mössöksi, laiskaksi ja saamattomaksi. Jos en treenaa, en myöskään ikään kuin tunnista enää kehoni ääriviivoja.

Helsingissä asuva Maria liikkuu keväästä syksyyn mieluiten ulkona. Keinovalaistuksessa tehtyjen työtuntien vastapainoksi hän kaipaa kipeästi luonnonvaloa. Kynnys lähteä kuntosalin hämärään on valoisaan vuodenaikaan hyvin korkea.

– Tarvitsen valoa ja ulkoilmaa kuin janoinen vettä Saharan autiomaassa. Teatterissa treenaan päivät ja esiinnyn illat pimeässä. Työpaikkaruokalakin on kellarikerroksessa. Kun luen äänikirjoja, teen senkin ikkunattomassa kopissa.

Nykyään Maria treenaa ehtimisensä mukaan. Ihannetilanteessa hän kuntoilee neljästä viiteen kertaan viikossa: juoksee portaissa, käy kuntosalilla ja pyöräilee. Päälle tulevat puutarhahommat, mutta niitä hän ei laske mukaan. Vaikka kaikenlainen liikunta on hyvästä, Marian mielestä on hyvä erottaa urheilu, kuntoilu ja ulkoilu.

– Urheilijat urheilevat, kaltaiseni kuntoilijat kuntoilevat ja ulkoilijat ulkoilevat. Reipas kävely on superhyvää kuntoliikuntaa, mutta jos haluaa pudottaa painoa tai kasvattaa kuntoa, se ei onnistu vain koiraa ulkoiluttamalla. Liikun minä puutarhassakin, mutten kaiva ojaa koko ajan. Sen voisin jo lukea treeniksi.

Aloittaessaan kuntosaliharjoittelun Maria palkkasi itselleen personal trainerin. Hän treenaa tämän kanssa yhä ajoittain. Maria sanoo, että naiset pelkäävät turhaan isoja lihaksia. Aikuisilla naisilla ei ole kovin helposti "riskiä” sellaisten kasvamiseen, päinvastoin.

– Jos haluaa muokata kehoaan, pitää nostella ihan jotain muuta kuin kahden tai viiden kilon painoja. Pienillä punteilla nivelet vain rasittuvat. Kehon muokkaus yli viisikymppisenä on mahdollista, mutta se vaatii raskaampia painoja, paljon tahtoa ja työtunteja. Nahka ei enää kiinteydy, vaan sen alle pitää saada täytettä lihaksista.

Toinen tyypillinen kuntoilijan virhe on Marian mukaan hiilihydraattien välttely.

– Kun treenaa, tarvitsee riittävästi hyviä hiilareita. Lihakset eivät kehity, jos syö liian vähän. Tätä minun piti itsekin opetella, kun aloin kuntoilla tavoitteellisesti.

Kun Marian puhelin soi kesken haastattelun, hän vastaa: ”Kesäteatterin lipunmyynti.”

Puhelun jälkeen Maria sanoo, että yksityisyrittäjälle jokainen euro on tärkeä. Näyttelijän työnsä ohella Maria on pyörittänyt yrittäjänä Kirjurinluodon kesäteatteria Porissa 17 vuoden ajan. Teatteri toimii ilman tukia, pelkkien lipputulojen turvin. Lisäksi hän on hoitanut erilaisia luottamustehtäviä. Nykyisin Marialla on useita kulttuurialan hallituspaikkoja.

– Minun ei tarvitse miettiä, mitä teen vapaa-ajallani! Tykkään saada asioita aikaan. Olen kova suorittaja, mikä on sekä hyvä että huono asia. Tunnen ylpeyttä, että olen tehnyt toisen uran oman toimen ohessa kahden lapsen äitinä ja eronkin keskellä.

Ahkeroinnin mallin Maria sai lapsuudenkodissaan porilaisella maatilalla, jossa työnteko oli elämäntapa. Tietyt hommat nyt vain piti hoitaa tiettyyn aikaan.

Vanhemmat kuolivat, kun Maria oli kolmekymppinen. Nykyisin hän omistaa lapsuutensa kotitalon veljensä kanssa ja harrastaa siellä muun muassa puutarhanhoitoa. Kiireisimpinä kesäteatterikuukausina vanha maatalo on hänen tukikohtansa. Lisäksi sisaruksilla on metsätila Parkanossa.

Maria valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 1994. Teatterin lisäksi hän on tuttu monista televisiosarjoista, kuten Käenpesästä ja Pohjolan laista. Äskettäin Maria on näytellyt Konflikti-sarjassa ja Dingo-elokuvassa. Lisäksi hän tekee äänitöitä eli lukee äänikirjoja ja tekee dubbauksia.

Vuodesta 1997 Maria on ollut Suomen Kansallisteatterin henkilökuntaa eli teatterin kiinnitetty näyttelijä. Pesti on ollut vakituinen jo 26 vuotta. Maria osaa arvostaa vakituisen työn tuomaa taloudellista suojaa entistäkin enemmän aikana, jolloin moni näyttelijä on työttömänä.

– Kuulun lottovoittajien kategoriaan. Kiinnitys on tässä maailmanajassa kova juttu. Olen silti pitänyt tosi tärkeänä tehdä myös irtiottoja, jotta näen muutakin ja saan uusia virikkeitä. Siksi olen ottanut virkavapaata ja aion ottaa jatkossakin. Kun elämä on kovin kiireistä, on varottava, ettei elämä jää elämättä.

Eronsa jälkeen Maria eli pitkään ilman parisuhdetta. Nyt 14- ja 16-vuotiaat lapset asuvat hänen ja isänsä luona vuoroviikoin. Alussa eroperheen aikataulutus tuntui Mariasta kaoottiselta, eikä hän todellakaan kaivannut arkeen mitään tai ketään lisää.

Jokin aika sitten Marian ja kiinnostavan miehen katseet kohtasivat Kämp-hotellissa Helsingissä. Sanaakaan ei vaihdettu, mutta seuraavana päivänä mies laittoi Marialle viestin Instagramissa.

Silmien lisäksi Mariaan on sittemmin tehnyt vaikutuksen moni muukin asia. Oikeastaan it-alalla työskentelevä miesystävä Samu täyttää kaikki toiveet, joita Maria oli mielessään listannut mahdolliselle tulevalle kumppanille.

– Tärkeintä on äly, se inspiroi. Miesystäväni on tosi fiksu ja katsoo maailmaa uteliaasti. Voimme puhua loputtomiin kaikesta. Se on suhteemme liima. Minusta tuntuu, että hän myös palvoo minua. Se on ihan mahtavaa.

Maria tunnustautuu parisuhteessa vanhanaikaiseksi ja nauttii siitä, kun saa ”olla suhteessa nainen”. Hän kuvailee kumppaniaan herrasmieheksi, jonka kanssa se onnistuu. Maria kokee, että häntä hemmotellaan.

Myös kumppanilla on lapsia aiemmasta liitostaan. Pari ei asu yhdessä eikä suunnittele uusperheen perustamista. Marialle on tärkeää, että hänellä on oma kotinsa, jossa eletään hänen ja hänen lastensa säännöillä. Pariskunta kyläilee puolin ja toisin sekä matkustaa yhdessä.

– Meillä molemmilla on omat kotimme ja arkemme. En enää kaipaa parisuhdetta, jossa ollaan yhdessä 24/7, mutta soitamme monta kertaa päivittäin. Tämä sopii meille tosi hyvin. Koen voittaneeni lotossa!

Tällainen parisuhde käy Marialle loistavasti siksikin, että hän tarvitsee yltiösosiaalisen työnsä vastapainoksi paljon hiljaisuutta ja yksinoloa. Siis omaa aikaa, jolloin kukaan ei tarvitse häneltä yhtään mitään.

– Parisuhde tuntuu älyttömän simppeliltä ja stressittömältä nyt, kun mitään tulevaa agendaa ei ole. Lapset on hankittu ja talot ostettu. Suhteessani on henkinen vapaus. Miten jatkossa käykin, olen kiitollinen, että olen saanut kokea aikuisen parisuhteen.

Marialla on takanaan kaksi pitkää avoliittoa, mutta naimisissa hän ei ole ollut. Häät eivät ole ainakaan lähiaikojen suunnitelmissa.

– Kyllä minun on vaikea ajatella avioliittoa. En tiedä, olisiko mageeta olla naimisissa. Viiden vuoden päästä se voi tuntua tärkeältä tai siihen voi olla jokin järkiperuste. Juuri nyt minulla on kuitenkin aika monta muutakin hommaa.

Maria täyttää syksyllä 56 vuotta. Hän sanoo liikkuvansa paitsi voidakseen hyvin myös siksi, että pysyy hyvännäköisenä. Lisäksi hän käy kasvohoidoissa.

– Haluan pitää itsestäni huolta kaikin tavoin. Enää eivät pelkkä vesi ja perusvoide riitä!

Marian vaatekoko on pysynyt samana koko aikuisiän. Se on hänestä myös taloudellisesti järkevää. Marialla on yhä tallessa ja käytössä monia vaatteita, jotka hän on hankkinut vuosikymmeniä sitten.

– Minun ei ole tarvinnut uusia vaatevarastoani koon muuttumisen vuoksi. Vain hameen helmat ovat iän myötä ehkä vähän pidentyneet. Jopa 16-vuotiaana itselleni ompelemani kansallispuku mahtuu yhä ylleni.

Marian mielestä elämässä olisi hyvä olla kunnossa kolme asiaa: liikunta, ravinto ja uni. Hän myöntää, että tiivis työtahti verottaa helposti kaikkia niitä.

– Kiireessä voin helposti elää päivän kahvilla. Lisäksi nukun liian vähän. En pääse koskaan ajoissa nukkumaan.

Iltatyöläisenä Maria pääsee usein töistä kotiin vasta iltakymmeneltä. Sen jälkeen hän käy pitkään kovilla kierroksilla, eikä uni tule.

– Jos haluan nukahtaa ennen kahtatoista, minun on otettava melatoniinia. Päiväunia taas en osaa nukkua. Minusta tuntuu niiden jälkeen kuin olisin humalassa.

Maria kertoo, että hän on oppinut viime vuosina olemaan vähän armollisempi itselleen. Hän ei halua stressata liikaa elintavoistaan. Kun Maria haluaa rentoutua, hän matkustaa ulkomaille miesystävänsä tai lastensa kanssa. Kotona lomailu ei onnistu, koska suorittajan silmä näkee siellä jatkuvasti jotain fiksattavaa.

Arkena Maria syö terveellisesti ja minimoi alkoholin käytön. Kotona lautasella on usein kanaa, riisiä ja kasviksia ilman kastikkeita. Punaista lihaa kuluu yhä vähemmän. Illallisilla ja lomilla Maria nauttii ruoasta ja juomasta hyvällä omallatunnolla.

– Minulla on paheeni. Tykkään valkoviinistä ja rakastan hyvää ruokaa, mutta ne eivät kuulu arkeeni. Toisaalta pidän myös liikunnasta. Kai tämä on jonkinlainen kauhun tasapaino, Maria sanoo.