Sari Rouvisen ja hänen puolisonsa pitämä pientila sijaitsee Kiteellä Pohjois-Karjalassa. Heillä on 33 lypsylehmää. Hän kirjoitti lauantaina 19. helmikuuta Facebookiin siitä, kuinka maitotuottajan on jo jonkin aikaa ollut vaikeaa tienata elantoa.

– Kyllä tällainen tasamaan tallaaja yllättyi, kun päivitystä oli vajaassa viikossa katsottu yli miljoona kertaa ja jaettu yli 15 000 kertaa, Rouvinen hämmästelee.

(Jos päivitys ei näy, näet sen täältä.)

Kirjoituksessaan hän kehotti ihmisiä jättämään kauppaketjujen omien tuotemerkkien maitotuotteet, kuten Kotimaista- ja Pirkka-tuotteet, hyllyyn ja ostamaan kuukauden ajan merkkituotteita, kuten Valiota, Arlaa tai pienmeijereiden tuotteita.

– Kauppojen merkkien halpa hinta revitään meidän maitotuottajien selkänahasta. Elintarviketeollisuus ja kaupat ottavat aina oman osansa. Tuottajalle jäävällä osalla ei tule toimeen, Rouvinen kertoo.

Piiroomäen tilalla on Arlan meijerin kanssa tuotantosopimus, jossa meijeri määrittää maidosta maksamansa hinnan. Meijeri noutaa maidon ja myy sitten jalostamiaan maitotuotteita kauppaketjuille, kuten S- ja K-ryhmille.

Suuret kauppaketjut kilpailuttavat maidontoimittajiaan säännöllisesti. Rouvisen mukaan tällä tavoin hinta painuu alas, sillä maitoteollisuus on riippuvainen isojen ketjujen tilauksista.

– Meijereiden on vaikeaa pullikoida vastaan, kun maitoa kauppoihin hankkivat suuret toimijat voivat tarvittaessa vain vaihtaa maidontoimittajaa tai vaikka poistaa tuotteet tyystin valikoimasta. Me tuottajat emme myöskään voi vaikuttaa myymämme maidon hintaan oikeastaan lainkaan, Rouvinen sanoo.

Kauppojen kasvava omien tuotteiden valikoima tekee Rouvisen mukaan maidontuottajan aseman entistä hankalammaksi, sillä kaupan omat merkit myydään halvemmalla kuin muut tuotemerkit. Ja kun meijeri joutuu myymään tuotteensa kaupoille halvalla, tuottajalle heruu kaikista vähiten.

– Mitä halvemmalla maitoa kaupasta saa, sitä vähemmän tuottoa maitotilalle jää, Rouvinen toteaa.

Hän toivoo, että hänen kuluttajat heräisivät kiinnittämään huomiota siihen, minkä hintaista maitoa ostavat. Rouvisen mukaan moni hänen Facebook-päivityksensä lukenut on kertonut, ettei ollut tiennyt, miten maidon hinta vaikuttaa tuottajien toimeentuloon.

– Tilanne ei kuitenkaan ole kuluttajien syytä. Vetoan tässä elintarviketeollisuuteen ja kauppaketjuihin, heidän olisi tultava hinnassa vastaan. Olemme hätää kärsimässä!

Rouvinen tietää, että monella tilalla ei ole käyttöpääomaa vaan toimintaa pyöritetään velkarahalla.

– Yksi konerikko voi kaataa kaiken, koska velan päälle ei välttämättä saa enää lisää. Yksi traktoriremontti voi maksaa 10 000 euroa, ja harvalla on sellaista säästössä, hän kuvailee.

Rouvisen tilalla mietitään hyvin tarkkaan, miten vanhojen koneiden kanssa työskennellään, jotta ne eivät rikkoutuisi.

– Meillä on 20 vuotta vanha navetta, mutta emme ole velattomia vielä. Meidän ei olisi mahdollista ostaa tällä hetkellä uusia koneita. Maksamme tilan kulut, kuten sähköt ja eläinten ravinnon ja navettatarvikkeet. Sen jälkeen ei paljon jää, hän sanoo.

Rouvinen tekee työtään “rakkaudesta lajiin”. Siksi hän haluaa puolustaa elinkeinoaan. Kyse ei ole pelkästään maidosta, vaan myös lihasta, viljasta, munista, marjoista ja juureksista. Suomalaisen ruokatuotannon omavaraisuudesta, hän korostaa.

– Jos tuottajat joutuvat lopettamaan taloudellisen tilanteen vuoksi, mitäs me sitten syömme. Suomalaiset kuitenkin arvostavat puhdasta, kotimaista ruokaa. Maatalous myös työllistää suoraan ja välillisesti todella paljon ihmisiä.

Juttua muokattu 24.2.2022 kello 16:24: Kuva vaihdettu.