Yksi maailman kauneimmista ajoreiteistä on Italian Amalfin rannikon Nastro Azzurro – syheröisiä vuoristoteitä, upeita merinäkymiä ja viehättäviä kyliä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin tälläkin. Amalfin rannikkotie – viralliselta nimeltään Strada Statale 163 (SS163) – tunnetaan myös nimellä Nastro Azzurro, suomeksi Sininen nauhatie, tai yksinkertaisesti vain Sininen tie.

Kyseessä on yksi kiistatta maailman kauneimmista ajoreiteistä, joka tarjoaa syheröisiä vuoristoteitä, upeita merinäkymiä, viehättäviä kyliä ja monella tapaa mieltä kohottavan ajokokemuksen.

Reitti alkaa Napolinlahdelta Sorrentosta ja päättyy Salernoon. Matkaa kaupunkien välillä on vain noin 60 kilometriä, mutta vuodenajasta, ruuhkista ja omasta aikataulusta riippuen reissuun kannattaa varata minimissään kolme tuntia, lounastauon kanssa toki reippaasti enemmän. Kiirehtiminenhän ei ole tämän roadtripin idea, oikeastaan päinvastoin. Jos tänne asti on omalla tai vuokra-autolla lähtenyt, reissusta, maisemista ja Italian tunnelmasta kannattaa ottaa irti mahdollisimman paljon.

Nastro Azzurro – Strada Statale 163 (SS163), Sininen tie

Matkan varrella kuljetaan ikonisten kaupunkien, kuten Positanon, Amalfin ja Ravellon, läpi – ja jokainen niistä tarjoaa oman ainutlaatuisen viehätyksensä sekä upeita maisemia. Amalfi on erityisen mielenkiintoinen historian harrastajille; olihan se vuosina 839–1200 itsenäisen Amalfin rannikkotasavallan pääkaupunki ja merkittävä kauppamahti Välimerellä. Positano hurmaa pastellinsävyisillä taloillaan, putiikeillaan ja erinomaisilla ravintoloillaan. Ravello, joka sijaitsee korkealla rannikon yläpuolella, on kuuluisa vehreistä puutarhoistaan, hulppeista huviloistaan ja maisemistaan.

Reitin lähtöpiste Sorrento tunnetaan kujistaan ja kaduistaan, vilkkaista aukioistaan ja upeista näkymistään Napolinlahdelle. Kesäkaudella kaupunki kuitenkin täyttyy turisteista, mikä väistämättä vie osan viehätyksestä, mutta varsinkin kevät ja syksy ovat mitä otollisinta aikaa Sorrenton vierailulle. Reitin päätepiste, 135 000 asukkaan Salerno puolestaan yhdistelee historiaa, kulttuuria ja nykyaikaisia mukavuuksia.

Mitä itse autoiluun Sinisellä tiellä tulee, sen läpi ajaminen voi olla suomalaiseen liikenteeseen tottuneelle kulttuurishokki. Tie on paikoitellen todella kapea ja siinä on jyrkkiä mutkia sekä kallionseinämiä, joihin ei millään pysty pitämään kovin suurta turvaetäisyyttä. Italialaisen ovat myös tööttiherkkää kansaa, joten äänimerkeistä ei kannata ottaa nokkiinsa – torven töristäminen on täällä maan tapa, ja joissain tiukemmissa mutkissa suositeltava kelpokonsti turisteillekin, jos mutkan taakse ei ole kunnon näkymää.

Erityisesti kuumimman turistisesongin aikana (kesäkuu-syyskuu) liikenne Sinisellä tiellä voi olla todella ruuhkaista, joten paras aika matkustaa on keväällä tai syksyllä. Pysäköintipaikan löytäminen on haastavaa vuodenajasta riippumatta, erityisesti Positanossa ja Amalfissa, ja pysäköintihallit sekä merkityt pysäköintialueet ovat usein hintavia. Jos aikoo jäädä Amalfin rannikolle yöksi, hotellihuone ja parkkipaikka on syytä varata hyvissä ajoin etukäteen.