Lupasitko taas jotain, jota ei oikeasti ehdi tehdä? – Näin opit vetämään rajoja ja karsimaan ylimääräisen

Lupasitko taas tehdä enemmän kuin ehdit? Tai vastasitko kyllä juhlakutsuun, vaikka tiedät, että lopulta kuitenkin perut osallistumisesi? Et ole ainoa. Moni lupaa liikoja, ja syitä tähän on paljon.

– Liikaa lupailemisen taustalla on usein se, että ihmiset ovat sosiaalisia. Meille on tärkeää ylläpitää ja rakentaa suhteita, sanoo psykologi ja työterveyspsykologi Titta Tuulos Pihlajalinnasta.

Ihmissuhteiden rakentamiseen liittyy joillakin tarve miellyttää muita. Kun ei halua tuottaa pettymystä toiselle, voi päätyä lupaamaan asioita, joita ei oikeasti ehdi tai halua tehdä.

Muiden miellyttämiseen kytkeytyy myös vaikeus vetää rajoja tai pitää niistä kiinni. Jos ei osaa sanoa ei, voi tulla luvattua liikoja.

Toisaalta kyse saattaa olla yksin jäämisen pelosta. Mikäli haluaa olla monessa mukana, voi ahtaa kalenterinsa liian täyteen. Tekemisen haaliminen voi johtua myös siitä, että kaipaa tulla nähdyksi.

– Ihminen voi haluta osoittaa, että on tehokas ja onnistuu, jolloin muut huomaavat hänet ja kiittävät.

Kyse voi olla myös puhtaasta virhearviosta. Käsitys omista voimavaroista tai kyvyistä voi olla väärä tai sitten vain arvioi pieleen, mihin juuri sillä hetkellä pystyy ja mihin aika riittää.

– Nämä asiat vaikuttavat kaikkiin meistä jossain määrin, eikä siinä ole mitään epänormaalia, Tuulos sanoo.

Miellyttämisen tarve ja tehokkuuden ihannointi voivat uuvuttaa huomaamatta

Osa meistä on kuitenkin taipuvaisempia antamaan perättömiä lupauksia, sillä asiaan voivat vaikuttaa myös persoonallisuuden piirteet. Impulsiivisuus, innostuneisuus ja nopeatempoisuus voivat saada lupaamaan liikoja. Innostuva ihminen sanoo helposti kyllä ja lähtee mukaan, mutta kiinnostus ja into voivat lopahtaa.

– Toisia innostaa toimia alussa moottorina, mutta asioiden loppuun saattaminen on vaikeaa. Silloin hommat voivat jäädä kesken, Titta Tuulos sanoo.

Osa ihmisistä lupaa enemmän kuin kannattaisi, vaikka pystyykin hoitamaan asiat valmiiksi. He ovat tunnollisia vastuunkantajia, jotka yleensä tekevät lupaamansa, tai perfektionisteja, jotka vaativat itseltään enemmän kuin olisi hyväksi. Ongelma on se, että kaikilla tulee jossain kohtaa raja vastaan.

– Omat voimavarat loppuvat, jos tekee pitkään enemmän kuin jaksaisi. Silloin kuormittuu ja väsyy. Voi käydä jopa niin, että virta vain loppuu ja yhtäkkiä ei jaksa tehdä yhtään mitään.

Miksi lupaamme enemmän kuin ehdimme – ja miksi se tuntuu niin vaikealta lopettaa?

Joskus työt voivat sujua ongelmitta, mutta vapaa-ajan menoihin liittyvät lupaukset tuppaavat rikkoutumaan. Tämä on monelle tuttu tilanne.

– Jos työnkuva ja työhön liittyvät odotukset ovat selkeitä, ei ajaudu niin helposti lupaamaan enemmän kuin ehtii, Titta Tuulos sanoo.

Harrastuksissa tilanne on toinen. Velvollisuudentunto voi saada kahmimaan itselleen liikaa tekemistä. Osittain tämä johtuu siitä, että harrastuksiin osallistuminen on yleensä kivaa. Silloin omat rajat ja jaksaminen voivat hämärtyä.

Toisaalta kyse on myös sanktioista tai niiden puutteesta. Töissä useimmat ovat vastuussa jollekin – jos ei pysty täyttämään lupauksiaan, joutuu vastaamaan esihenkilölleen.

Harrastuksissa lupausten pettäminen ei välttämättä johda kovin vakaviin seurauksiin. Sama koskee vapaa-ajan sosiaalisia tilaisuuksia. On helppo luvata osallistua, mutta perua tulonsa myöhemmin.

– Ihmiset eivät aina kerro suoraan, etteivät jaksa tai ole kiinnostuneita, Tuulos sanoo.

Tilaisuus saattaa myös kuulostaa etukäteen kivalta, mutta kun se lähenee, onkin muuta puuhaa tai väsyttää.

– Monella on kiireinen työ ja elämä, eivätkä henkiset rahkeet riitä enää vapaa-ajan juttuihin. Tästä voi seurata hällä väliä -asenne.

Saattaa tuntua, ettei ole kovin paha asia, jos peruu osallistumisensa juhliin. Tämä on nykyään myös sosiaalisesti sallitumpaa kuin aiemmin, sillä yhteisöllisyys ei ole enää niin tärkeä arvo.

– Tilaisuuksiin ilmoittautumista ei pidetä enää niin sitovana kuin ennen. Myös sosiaalisiin suhteisiin liittyvä velvollisuudentunne on yleisesti vähentynyt. Nykyisin korostetaan yksilöllisyyttä ja sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Rajojen asettaminen herättää luottamusta – toisin kuin lupausten pettäminen

Lupausten pettäminen ei kuitenkaan ole harmitonta. Jos sitä tekee usein, ihmissuhteet voivat kärsiä.

– Mikäli lupaa tehdä asioita ja jättää ne sitten tekemättä, luottamus alkaa nakertua. Lupausten pettäjä voi näyttää epäluotettavalta, ja hänen uskottavuutensa saattaa kärsiä, Titta Tuulos sanoo.

On hyvä muistaa, että rajojen asettaminen ja kieltäytyminen herättää muissa enemmän luottamusta kuin paljon lupaaminen ja lupausten pettäminen. Jatkuva hommien haaliminen ei myöskään tee hyvää kenellekään.

– Silloin on koko ajan limbossa, kun pitäisi tehdä sitä ja tätä. Se aiheuttaa stressiä, riittämättömyyden tunnetta ja tyytymättömyyttä itseensä.

Asiantuntija: psykologi, työterveyspsykologi Titta Tuulos, Pihlajalinna.