Lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt viime vuosina – heikko lukutaito vaikuttaa myös yhteiskunnassa pärjäämiseen

Suomalaisessa yhteiskunnassa on yksi asia, josta useimmat ovat samaa mieltä. Lukutaitoa pidetään tärkeänä asiana, oli kotona kirjahylly tai ei.

Suomalaisnuorten lukutaito on kuitenkin tutkimusten mukaan heikentynyt, tai pikemminkin lukutaidoltaan erilaisten nuorten ääripäät ovat korostuneet. Hyvät lukijat ovat entistä taitavampia mutta samaan aikaan lukutaidoltaan heikkojen nuorten osuus on kasvanut.

Lukutaidon kehittämiseksi on perustettu valtava joukko hankkeita. Yksi uusimmista on Opetushallituksen lukuliikkeen koordinoima kansallinen lukutaitostrategia, joka on nyt lausuntokierroksella.

Lukutaito on määritelty strategiassa monilukutaidoksi. Sillä tarkoitetaan kaikenlaisten tekstien lukemisen ja tuottamisen taitoja kirjoitetuista teksteistä audiovisuaalisiin aineistoihin.

Lukutaidon keskiarvo

Lukutaito ehkäisee syrjäytymistä

Mutta miksi lukutaito on niin tärkeä?

Aleksis Salusjärven mukaan lukutaito on eloonjäämistaito. Hän on kirjallisuuskriitikko ja toimittaja, joka on opettanut lukutaitoa ammatillisissa oppilaitoksissa, erityisopetuksessa ja vankiloissa. Työssään hän kohtaa nuoria, joilla on ongelmia lukutaidossa. Vuonna 2006 hän piti ensimmäisen Sanat haltuun -hankkeen oppitunnin yhdessä Atomirotta-yhtyeen rap-lyyrikko Mikko Sarjasen kanssa. Siitä on nyt viisi vuotta ja hän on opettanut hankkeessa jo kuuttatuhatta nuorta ympäri Suomea.

Perusajatuksena on ollut herättää nuorten kiinnostus lukemiseen tulkitsemalla rap-lyriikoita. Tekstitaitoja on haluttu vahvistaa nuorten ehdoilla, käyttäen aineistona nuorille tuttua rap-musiikkia. Tekstianalyysin kautta nuoret ovat saaneet työkaluja myös omien tekstien tuottamiseen.

Lukutaidottomia nuoria ei Salusjärven mukaan Suomessa ole. Sen sijaan nuorille on annettava mahdollisuus osoittaa lukutaitonsa. Salusjärvi näkee työssään nuoria, joilla on tekstitaitojen osalta kykyjä mutta ei suorituskykyä. He eivät itse hoksaa mitä he jo osaavat, eikä sitä ole hoksannut kukaan muukaan. Monta kertaa taidot ovat tulleet näkyväksi, kun laulujen sanoja on analysoitu. Nuorten tekstejä on myös julkaistu. Salusjärvi on nähnyt, kun nuoria runoilijoita syntyy.

”Jokainen ihminen on syrjäytymisvaarassa. Sen toteutumiseksi ei tarvita kuin yksi tragedia elämässä.”

Aleksis Salusjärvi

Salusjärven nuoruuden maisemat olivat 1990-luvun Espoonlahdessa, espoolaisessa lähiössä. Siellä hän näki, kuinka päihteet ja väkivalta pilasivat monen nuoren elämän.

– Jokainen ihminen on syrjäytymisvaarassa. Sen toteutumiseksi ei tarvita kuin yksi tragedia elämässä. Raja on loiva ja liukuva.

Vankiloissa Salusjärvi on nähnyt nuoria, jotka eivät ole kyenneet tekemään itseään ymmärretyksi, vaan heidät on sivuutettu. Vertauskohtana hän käyttää taaperoa, joka alkaa hikisenä marketissa kiljua, kun ei kykene muuten ilmaisemaan, mikä on pielessä.

Salusjärvi uskoo, että hyvä lukutaito auttaa ihmistä puhumaan omasta puolestaan. Lukutaidon avulla nuori pystyy paremmin ymmärtämään itseään ja ilmaisemaan toisille ihmisille ajatuksiaan. Lukutaito on siis ydintaito eikä tarvehierarkian ylin porras.

Toivoaan Salusjärvi ei ole nuorten ja lukutaitotyön suhteen menettänyt, päinvastoin. Työlle on myös vankka motivaatio.

– Lukutaito vähentää väkivaltaa ja kuolemia, sanoo Salusjärvi.

Suomalaisista aikuisista 11 % on lukutaidoltaan heikkoja.

Vain 13 % suomalaisista oli lukenut vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana vuonna 2017.

Jopa 22 % opettajista ei ole viimeisen lukukauden aikana antanut kokonaista kirjaa luettavaksi.

Lukuliike koulussa -kampanja innosti lukemaan 84 % enemmän kouluissa.

Mistä heikko lukutaito johtuu?

Mitä syitä on siihen, että osalla peruskoulun päättötodistuksen saavista nuorista on heikko lukutaito?

– Kouluun pitäisi raivata enemmän lukemisaikaa, sanoo Sari Sulkunen. Hän on lukutaitotutkija ja Suomen kielen apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa.

Sulkunen on kuullut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajilta, että opetussuunnitelma on niin täysi, että lukemisaikaa ei jää. Lukeminen annetaan usein kotiläksyksi, ja etenkin lukuaineiden tunneilla oppikirjan kappale luetaan kotona.

– Kaikki oppitunneilla kuitenkin liittyy kieleen ja teksteihin. Kyse on siirtymästä sisältöpainotteisesta oppimisesta taitopainotteiseen oppimiseen. Asioita tehdään oppitunneilla eri tavalla kuin ennen.

Toteavien faktaluetteloiden ulkoa pänttäyksen sijaan monissa oppiaineissa tavoitteena on tutkiva oppiminen. Oppiminen on silloin ongelmanratkaisua. Samalla harjoitellaan tapoja hyödyntää erilaisia tekstejä ja tiedon kokoamista.

Myös kotona käytetään entistä vähemmän aikaa lukemiseen. Päivittäin omaksi ilokseen lukevien nuorten osuus on laskenut vuosi vuodelta. Kun ennen vapaa-aikaa vietettiin lukien, nyt nuoret seuraavat Youtube-idoleitaan, lataavat kuvia sosiaaliseen mediaan ja viestittelevät kavereiden kanssa pikaviestikanavilla.

Kolmantena syynä nuorten rapautuvaan lukutaitoon Sulkunen mainitsee perheen roolin. Tutkimustuloksissa näkyy perheen sosioekonomisen taustan merkitys lukutaidolle entistä vahvemmin. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä lapsille ja nuorille omien lukemistottumustensa kautta.

– Tyypillisesti lukioon menevät ne, joilla on hyvät luku- ja kirjoitustaidot. Ammattikouluun menevät ne, joilla on lukutaidossa puutteita. Sillä on vaikutusta nuorten työnsaannin ja työuran kannalta.

Viimeistään aikuistuttuaan nuoret joutuvat vaativien tekstien kanssa tekemisiin. Monissa viranomaisteksteissä, kuten veroehdotuksessa tai TE-toimiston lausunnoissa yhdistyvät tekstin käyttämisen ja tulkinnan taidot digitaitoihin.

Sulkunen kertoo, että jotkut ovat väläytelleet jo ajatusta tekstin jälkeisestä ajasta. Silloin suuri osa väestöstä kommunikoisi kuvien avulla ja tekstien lukemiseen olisi erikoistunut vain osa ihmisistä, kuin muinaisessa Egyptissä konsanaan.

– On kuitenkin vahva tahtotila, että näin ei käy. Se on tasa-arvokysymys. Lukeminen on perustaito.

Kotitaustan vaikutus lukutaitoon

Digiaika vaatii uudenlaista lukutaitoa

Myös digisisällöt vaativat uudenlaista lukutaitoa. Suomen Akatemian rahoittama Critical-hanke käynnistyi vuoden 2020 lopulla.

– Tavoitteenamme on digiajan kriittinen lukija. Tavoitteemme on tukea lapsia ja nuoria pärjäämään haastavassa mediaympäristössä. kertoo Tampereen yliopiston akatemiatutkija Carita Kiili.

Tieto voi liittyä esimerkiksi vaaleihin tai vaikka kotikaupungissa tapahtuneeseen henkirikokseen. Harhaanjohtava tieto konfliktiherkästä aiheesta voi johtaa mielipiteiden kärjistymiseen ja pahimmillaan väkivaltaiseen leimahdukseen.

Tutkimuksen lisäksi hankkeessa kehitetään käytännön työkaluja ja materiaaleja opetuksen tueksi. Sellaisia ovat esimerkiksi oppimateriaalit, joissa on hyödynnetty peleistä tuttuja ideoita ja mekaniikkoja.

– Hyvät peruslukutaidot luovat pohjan kriittiselle lukutaidolle, sanoo Kiili.

Lukutaidon vaatimukset kuitenkin elävät mediaympäristön muuttuessa. Kiili kertoo, että juuri siksi hankkeessa pyritään tarjoamaan täydennyskoulutusta uusien menetelmien ja työkalujen käytöstä opettajille.

”On tärkeää löytää sopivaa kirjallisuutta suhteessa lapsen lukutaitoon ja omiin mielenkiinnon kohteisiin. Kun lapsi tottuu lukemiseen koulussa, on se osa hänen arkeaan.”

Laura Niinikivi

Luetun ymmärtämisen strategioihin panostettava

Mutta millaiset ovat opettajien mahdollisuudet tukea lukutaidon kehittymistä oppilaskohtaisesti?

– Kyse on siitä, miten oppitunnin järjestää, sanoo luokanopettaja Laura Niinikivi. Hän kehitti rehtori Taina Hämäläisen kanssa Lohjalla sijaitsevassa Muijalan koulussa Ateljee-mallin, jossa lukeminen kuuluu jokaiseen koulupäivään. Lukutaidon kehittymiseksi ja lukuinnon syntymiseksi oppimateriaalina käytetään monipuolisesti erilaista kirjallisuutta.

Niinikivi uskoo lasten valinnan mahdollisuuden tuottavan hyviä tuloksia lukutaidossa ja -innossa.

– On tärkeää löytää sopivaa kirjallisuutta suhteessa lapsen lukutaitoon ja omiin mielenkiinnon kohteisiin.

Luetun ymmärtämisen strategioille varataan opetuksessa paljon aikaa. Ne auttavat myös hitaampia lukijoita koko koulupolun ajan.

– Lukemaan voi houkutella tekemällä luokkatilasta kirjallisesti visuaalisen.

Jos luetaan matkakirjoja, voi kirjat esimerkiksi sijoitella vanhaan matka-arkkuun.

Niinikivi uskoo toistuvan, jokapäiväisen lukemisen voimaan.

– Kun lapsi tottuu lukemiseen koulussa, on se osa hänen arkeaan.

Päivittäinen lukeminen voi siis olla hyvässä mielessä itsestään selvä arkinen taito, kuten se kuuluisa hampaiden harjauskin.