Lontoon viisi varmaa ravintolaa: mahtava gastropubi, rakastettu nuudelipaikka ja muut ruokalöydöt
Valitsimme Lontoon tuhansista ravintoloista viisi vierailun arvoista paikkaa ikisuosituista klassikoista uusiin tulokkaisiin.
Lontoon kuumin kuppila
Laadukas ranskalainen Bouchon Racine
MIKÄ? Ranskan ruokakaupunki Lyon tunnetaan muun muassa bouchon-ravintoloistaan, jotka tarjoavat herkullisia, tuhteja ja perinteikkäitä annoksia. Termi sopii mainiosti Lontoon Farringdonin metroaseman kyljessä seisovalle ravintolalle, joka on noussut koko kaupungin kuumimmaksi kuppilaksi. Ylpeästi trikolorin värejä liputtava Bouchon Racine on suoraa jatkumoa veteraanikokki Henry Harrisin aiemmalle paikalle, Knightsbridgessä sijainneelle umpiranskalaiselle Racine-bistrolle.
Harris löysi bouchoniinsa yhtiökumppanikseen salista vastaavan Dave Straussin ja pestasi kyökkiin poikansa Noahin. Loppuvuodesta 2022 auennut Bouchon Racine oli välitön menestys. Kriitikot olivat innoissaan, ja varaus pitää edelleen tehdä viikkoja etukäteen.
”Rakkaudella ja taidolla valmistetulle ranskalaiselle ruualle on aina kysyntää. On liikuttavaa, kuinka moni entisistä kanta-asiakkaistamme on löytänyt meidät uudelleen”, Dave Strauss kertoo.
Hän jättää diskreetisti mainitsematta, että vanhan Racinen kantiksiin lukeutuivat muiden muassa Bryan Ferry ja Harvey Keitel.
Lauantai-iltapäivän lounaalla sali on tupaten täynnä väkeä – enimmäkseen paikallisia, jokunen trendit tietävä japanilainen matkailija. Painettua menyytä ei Racinessa tunneta, vaan tarjontaa tiirustellaan pöydän viereen tuotavalta liitutaululta. Valitsemme alkunaposteltaviksi oliiveja ja Carlingfordin osterit.
Pakollinen tartar on jätetty oikeaoppisen karkeaksi, ja parempaa sellerisalaattia saa tuskin Lyonistakaan. Pääruuat painottuvat lihaisampiin antimiin, ankka-confitista jättimäiseen côte de boeuf -pihviin. Kasvissyöjät on kuitenkin huomioitu (orzo-pastaa ja metsäsieniä). Kolmen ruokalajin setin ilman juomia saa noin 70 eurolla. Racinen alakerrassa palvelee Three Compasses -pubi, josta saa myös asiallista pikkupurtavaa.
Arvostettu ravintolakriitikko Jay Rayner ja muut herkkusuut ovat ylistäneet Bouchon Racinen taivaisiin.
MAISTA AINAKIN TÄTÄ Must-tilauksia ovat ankanrasvassa friteeratut, pinnalta herkullisesti raksahtavat ja sisältä höyhenen höttöiset ranskalaiset, Lontoon paras crème caramel armanjakkiluumujen kera sekä jo vanhasta Racinesta tuttu vasikanpääsyltty sinappia ja yrttejä tursuilevalla ravigote-kastikkeella.
66 Cowcross Street, bouchonracine.com
Huippukokin luotsaama löytö
Tyylikäs ja silti mutkaton Elystan Street
MIKÄ? Kun suuntaa South Kensingtonin metroasemalta etelään kohti Chelsean kaupunginosaa, vastaantulevat autot muuttuvat Lamborghineiksi, hyväntekeväisyyspuodit kauneussalongeiksi ja herrojen housut vaaleanpunaisiksi. Kunnollista pubia ei ole näköpiirissäkään. Perinteisesti oligarkkien ja potkupalloilijoiden suosimalla asuinalueella haisee raha. Tämä on kaikin tavoin looginen paikka Philip Howardin tyylikkäälle Elystan Street -ravintolalle.
Mikrobiologian alalta kokinhommiin vaihtanut Howard on hankkinut urallaan kannuksia kahden Michelin-tähden The Square -ravintolassa. Vuonna 2017 hän avasi laatua uhkuvan Elystan Streetin, joka karttaa virkistävästi kaikenlaisia trendikotkotuksia.
Nykytaiteella somistettu ravintolasali kylpee luonnonvalossa, pöydät ovat armollisen kaukana toisistaan ja palvelu on erittäin huolellista. Paikka on kuin tehty romanttiselle illalliselle. Howardin brittiläis-ranskalainen keittiö tarjoaa esteettisesti ja toteutukseltaan tarkkaa fine diningia, mutta annoskoot ovat anteliaita eikä ruuissa ole turhaa kikkailua. Joku voisi väittää ruokalistaa kohokkaineen ja gazpachoineen vanhanaikaiseksi, mutta maut ovat kohdallaan.
MAISTA AINAKIN TÄTÄ Elystan Street on Michelin-tähditetty ravintola, joissa voi nauttia myös kolmen ruokalajin lounaan. Valitse vaikka hitaasti kypsennetty St Ewe -tilan muna ja salottisipulimuru villivalkosipuli-nokkos-velouté-kastikkeella. Pääruuaksi tryffeleillä viimeistelty juusto-purjokohokas.
43 Elystan Street, elystanstreet.com
Sohon huvialueen paras thairuoka
Sesonkiherkkujen rento Kiln
MIKÄ? Lontoon ravintoloiden kultasormiin kuuluu taidegalleristi-dj Ben Chapman. Hän on ilman minkäänlaista kokkitaustaa avannut armadan menestysravintoloita, joista jokaista voi suositella varauksetta. Smoking Goat, Brat, Flat Iron ja tuorein avaus Mountain lukeutuvat kaikki Chapmanin Super 8 -ravintolaperheeseen. Sen kruununjalokivi on pohjoisen Thaimaan keittiöstä ammentava Kiln.
Sohon ravintolaviidakossa sijaitseva autenttinen ja rento Kiln äänestettiin avaamisensa jälkeen vuonna 2018 saarivaltakunnan parhaaksi ravintolaksi. Kerran siellä syötyään ymmärtää kyllä miksi.
Viihtyvyydestä pitää tosin tinkiä: katutasossa ruokaillaan pitkän ja paikoin helteisenkin tiskin ääressä, seuraillen avotulella ja hiilillä kypsyvien annosten valmistumista. Loput ruokailijat – tulijoita riittää aina jonoksi saakka – sullotaan ahtaaseen alakertaan. Eikö kuulosta kovin rohkaisevalta? Kilnin avogrilleistä upeasti savun aromia saaneet ruuat korvaavat tilan pienet puutteet.
Ennen Kilnin avaamista Chapman matkaili intensiivisesti Thaimaassa tutustumassa paikallisten kotikokkien metodeihin. Ravintolan suosion salaisuus onkin siinä, ettei makuja ole vesitetty tai muokattu länsimaisia ruokailijoita ajatellen. Kiln tarjoaa kirpeää, hapanta, karvasta ja tarpeen tullen tulistakin ruokaa aitoudesta tinkimättä. Keittiölle keskeiset chilit, yrtit ja vihannekset kasvatetaan ravintolan omassa puutarhassa Cornwallissa.
Ennen kuin siirtyy Sohon tai West Endin iltahuveihin, kannattaa tankata energiaa Kilnin vahvoista thairuuista.
MAISTA AINAKIN TÄTÄ Varsinaisia maistelumenyitä Kilnissä ei ole. Ateria kasataan sesonkien mukaan vaihtuvalta, enimmäkseen pienistä annoksista koostuvalta listalta. Aluksi kannattaa ottaa vaikka silmät kostuttavan mausteisia laap-makkaroita ja retikka-nauris-punajuurisalaattia. Sitten chiliglaseerattua, sisältä pinkkiä kuvepaistia ja saviruukussa kypsytettyjä lasinuudeleita ravun- ja porsaanlihalla ryyditettynä.
58 Brewer Street, kilnsoho.com
Yksinkertaisen vaikuttava suosikki
Maukkaiden nuudelien rakastettu Koya
MIKÄ? Japanilainen ruoka on Lontoossa pian yhtä yleistä kuin pizza. Sushia ja varsinkin ramenia saa joka kadunkulmasta, ja izakaya-tyylisiä baariravintoloita perustetaan kaupungissa kilpaa.
Niitä on edeltänyt viitisentoista vuotta sitten Sohoon avattu vaatimattoman oloinen, udon-nuudeleihin erikoistunut Koya, josta on tullut yksi kaupungin rakastetuimmista ruokapaikoista. Sen takana on Englannissa syntynyt, nuoruutensa Japanissa ja Yhdysvalloissa viettänyt nainen, keittiömestari Shuko Oda.
Koyan silkinpehmeät ja juuri sopivasti hampaille vastusta antavat pulleat vehnänuudelit valmistetaan edelleen paikan omassa keskuskeittiössä (Koyalla on ravintolat nykyään myös Hackneyssä ja Lontoon Cityssä). Herkut tarjotaan yksinkertaisimmillaan soijalla maltillisesti maustetussa dashi-liemessä – kylmänä tai lämpöisenä versiona.
Tuhdimman udon-kulhollisesta saa erilaisilla lisukkeilla, joita Koyassa riittää uppopaistetusta katkarapu-tempurasta lampaan jauhelihaan. Jos nuudelit eivät ole sinun herkkuasi, kokeile misokeiton kanssa tarjottavaa domburi-riisiä, jonka päälle voit valita pihvisuikaleita, ankkaa, kanaa tai kasvistempuraa.
Gastropubi The Eagle ja nuudelipaikka Koya ovat kumpikin alan pioneereja, joiden laatu vain pysyy.
MAISTA AINAKIN TÄTÄ Jos eksyt Sohoon ennen lounasaikaa, aloita päivä Koyan versiolla englantilaisesta aamiaisesta. Kuuman liemen ja udon-nuudeleiden päälle kasataan siitakesieniä, pekonia ja paistettu muna.
50 Frith Street, koya.co.uk
Lontoon gastropubien pioneeri
Tunnelmallinen The Eagle Farringdon
MIKÄ? Vuonna 1991 David Eyre ja Michael Belben perustivat lehtitaloistaan tunnetulle Farringdon Roadille pubin. Kaksikko heivasi pellolle kokolattiamatot ja hedelmäpelit, ja he kalustivat paikan sekalaisin kirpputorilöydöin. Salin perälle rakennettiin pitkä tiski, jonka taakse asemoitiin oluthanat ja avokeittiö.
Britannian pubiruoka tarkoitti vielä tuolloin yleensä nuutuneita voileipiä ja kanakoreja, mutta Eyre ja Belben alkoivat tarjota huolella valmistettuja välimerellisiä, enimmäkseen Portugalin keittiöstä inspiroituneita herkkuja.
Voilà! Maailman ensimmäinen gastropubi oli syntynyt. Vallankumouksellista ei ollut vain se, että pubista sai hyvää ruokaa, vaan myös se, että kulinarismista huolimatta paikka säilytti pubimaisen räyhäkän luonteensa. Tuopille piipahtaja oli yhtä tervetullut kuin pitkän kaavan aterioija. Tämän opin ovat unohtaneet sadat The Eaglea seuranneet ”gastropubit”, jotka ovat pubin raameihin rakennettuja ruokaravintoloita.
Istuin itse ensimmäisen kerran iltaa The Eaglessa joskus 1990-luvun lopulla, ja rakastuin paitsi sen ruokaan myös paikan pöhinään. Mikään ei näytä muuttuneen edelleenkään: tallella ovat samat elämää nähneet kalusteet, helvetillinen meteli ja kuppila pullollaan viinistä/oluesta/ties mistä punehtuneita onnellisia naamoja. Juomat haetaan yhä tiskiltä, josta tilataan myös varsin kohtuuhintaiset syötävät.
The Eaglesta on romantiikka kaukana, mutta isommalla remuryhmällä täällä viihtyy vaivatta pilkkuun saakka – onhan paikka ennen kaikkea pubi.
MAISTA AINAKIN TÄTÄ Tietyt annokset ovat olleet listalla alusta lähtien. Niitä voi kokeilla laittaa kotonakin The Eagle Cookbook -kirjan avulla. Klassikkoherkuksi voi nimetä ainakin karamellisoidulla sipulilla komistetun muhkean prego-pihvileivän ja mausteiset ”Napolin” makkarat puy-linssipedillä. Kahvin kanssa luonnollisesti pastel de nata.
159 Farringdon Road, theeaglefarringdon.co.uk
