Pitääkö epäillä nivelrikkoa? – Näin tunnistat ja hoidat lonkkakivun oikein – Viisi vinkkiä

1. Tunnista kivun tyyppi

Lonkkakipu voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin: lihas- ja jänneperäiseen sekä nivelen vauriosta johtuvaan kipuun. Yleisintä on lonkan ulkosivulla tuntuva kipu. Sen taustalla on tärkeimmän kävelylihaksen eli keskimmäisen pakaralihaksen jänteen kiinnityskohdan tulehdus. Aluksi kipu tuntuu kyljellä nukkuessa, myöhemmin portaita noustessa ja autossa istuessa.

Myös lonkan nivelrikko on yleinen lonkkakivun aiheuttaja. Siinä kipu tuntuu nivustaipeessa ja syvällä pakarassa. Sitä ei voi paikantaa sormella painamalla, kuten lonkan ulkosyrjän kipua. Nivelrikkokipu on luonteeltaan jomottavaa. Se pahenee liikkuessa ja lievittyy, kun rasitus vähenee. Nivel myös tuntuu usein jäykältä liikkeelle lähtiessä. Kun nivelrikko etenee, kipua saattaa tuntua levossakin ja se voi häiritä yöunta.

2. Kiinnitä huomio altistaviin tekijöihin

Lonkkakivulle altistaa ahdas lonkka -oireyhtymä, joka on lonkkanivelen luisen rakenteen poikkeama. Se on tyypillinen tavoitteellista kilpaurheilua harrastavilla. Myös perimä vaikuttaa rakenteeseen jonkin verran.

Ahdas lonkka lisää lonkkanivelen vaurion riskiä jo nuorena. Siksi lonkkakipu on huolestuttavampaa nuorella kuin yli 50-vuotiaalla. Onneksi nuoren lonkkaniveltä voidaan usein korjata leikkauksella. Vanhemmille tehdään lähinnä tekonivelleikkauksia.

Muita lonkkakivulle altistavia tekijöitä ovat liikkumattomuus ja toisaalta yksipuolinen liikunta sekä ylipaino ja huono ergonomia. Nivelrikon aiheuttamat kivut yleistyvät ikääntymisen myötä. Noin 20 prosentilla yli 75-vuotiaista on oireileva lonkan nivelrikko.

3. Hae apua fysioterapeutilta

Yleinen syy lonkan seudun lihasten ja jänteiden kipeytymiseen on niiden väärä tai liiallinen käyttö, pahimmassa tapauksessa molemmat. Tähän voi johtaa vaikkapa se, että lähtee pitkälle vaellukselle kylmiltään. Alkumatka saattaa sujua hyvin, mutta kilometrien myötä lihastasapaino häviää ja kävely alkaa onnahdella. Myös jokin jalkaterävaiva, kuten nilkan nyrjähdys, voi aiheuttaa ontumista, mikä kipeyttää lonkan.

Ensihoito on 1–2 viikon lepo. Sen jälkeen voi pikkuhiljaa kokeilla palata liikuntatottumuksiin. Rasitusta nostetaan asteittain.

Mikäli lonkka kipeytyy uudelleen, kannattaa varata aika fysioterapeutille. Fysioterapeutin ohjaamilla harjoitteilla yritetään palauttaa kävelyrytmi ennalleen ja saada lihastasapaino takaisin. Yleensä kipu rauhoittuu muutamassa kuukaudessa, ja puolen vuoden kuluttua lonkka on oireeton. Vaiva voi kuitenkin palata, jos et jatka harjoittelua.

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos kipu ei ole sormella paikannettavissa, herättää yöllä tai on voimakasta aamuisin. Tällöin kyse on todennäköisesti nivelrikosta. Liikunnalla voidaan vaikuttaa myös nivelrikko-oireilun voimakkuuteen, ja fysioterapeutti auttaa sopivan harjoitusohjelman laatimisessa. Tekonivelleikkausta harkitaan vasta, kun muut keinot eivät auta enää riittävästi.

4. Älä jää paikallesi

Kipulääkkeet auttavat liikkeelle lähdössä. Älä välttele liikkumista kivun vuoksi, koska paikoilleen jämähtämisestä koituu pelkkää haittaa. Yleis- ja lihaskunto rapistuvat, ja painokin voi nousta.

Jatkossa kannattaa pyrkiä liikkumaan mahdollisimman monipuolisesti. Tämä ehkäisee lonkkakipua. Huolehdi, että viikoittaiseen liikuntapakettiin kuuluu myös lihasvoimaharjoitteita. Voit tehdä niitä oman kehon painolla kotonakin, jos et halua lähteä kuntosalille. Mikäli lihaskunto on huono, lyhytkin kävelylenkki voi kipeyttää lonkan.

5. Seiso ryhdikkäästi

Istumatyötä tekevillä lonkkakipu saattaa liittyä huonosta työasennosta johtuvaan lonkankoukistajien kireyteen. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota ergonomiaan. Toisaalta myös seisomatyö voi saada lonkat kipeytymään, jos seisoessa paino on vain toisella jalalla tai kroppa lysähtää kasaan kuin sipulisäkki. Silloin lantio työntyy eteen, ja selkärangan ryhti notkahtaa.

On tavallista, että fysioterapeutin vastaanotolla ryhdytään ensimmäiseksi korjaamaan seisomaryhtiä. Sen jälkeen harjoitellaan yhdellä jalalla seisomista puolen minuutin ajan ilman, että lantio tekee ylimääräisiä liikkeitä. Vasta sitten aletaan treenata kävelyä.

Jalkineissa olennaisinta on tarkoituksenmukaisuus. Hyvät kävelykengät tukevat jalkaa ja vaimentavat iskuja. Muista myös totuttaa jalka uuteen jalkinetyyppiin. Jos painelee vasta ostetuilla paljasjalkakengillä heti kymmenen kilometrin lenkille, lonkat kipeytyvät varmasti. Jalkaterään voi myös tulla rasitusmurtumia.

Asiantuntija: ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Seppänen, Terveystalo.