Image

Kirjanpidosta kuolemanpelkoon – Ihmiskunta ei ainoastaan rakasta listoja, se myös tarvitsee niitä

Kirjanpidosta kuolemanpelkoon – Ihmiskunta ei ainoastaan rakasta listoja, se myös tarvitsee niitä
Tekemällä ajatuksistamme konkreettisia ja yksinkertaisesti muotoiltuja ne auttavat meitä ymmärtämään itseämme paremmin ja saavat meidät tuntemaan itsemme enemmän olemassa oleviksi. Eläviksi.
Julkaistu: 2.1.2021

Kun ihminen 5 000 vuotta sitten alkoi kirjoittaa, hän ei suinkaan aloittanut rakkausrunoista tai uskonnollisista profetioista. Sen sijaan hän teki jotain, mitä sinäkin olet tehnyt elämäsi aikana lukemattomia kertoja.

Hän teki listan.

Tuhansia vuosia sitten savitaululle tehtiin luetteloita muun muassa myytyjen ja ostettujen viljakilojen, villasäkkien ja karjaeläinten määristä. Näin kirjoitustaito sai alkunsa: kirjanpidosta.

Tämä historiallinen harppaus otettiin Mesopotamiassa, nykyisen Irakin alueella. Tuo maailmanhistorian ensimmäinen luettelo syntyi muinaisessa Mesopotamiassa nykyisen Irakin alueella. Sinne syntyivät maailman ensimmäiset kaupungit, ja se tarkoitti vilkastunutta kaupankäyntiä. Maanviljelijät myivät paikallisia tuotteitaan, kaup­piaat kaukaisia esineitä. Hallitsijat keräsivät verot päältä. Rahaliikenne muuttui entistä monimutkaisemmaksi. Sitä hallitakseen ihminen kehitti uuden teknologian, kirjoitustaidon.

Sumerilaisten, babylonialaisten ja assyrialaisten listoja voidaan pitää tieteellisen toiminnan eräänlaisena esiasteena, olihan listojen tekeminen asioiden havainnoimista, kirjaamista ja loogista järjestelemistä.

Kirjoitustaito muutti tiedon luonnetta. Aiemmin ihmiset olivat joutuneet luottamaan lähinnä sanallisesti siirtyvään perimätietoon. Nyt tiedosta tuli ulkoisista lähteistä riippuvaista mutta helposti muokattavaa ja kollektiivista. Tämä käänne mullisti uudenlaiset oppimismenetelmät ja ajattelutavat ja johti lopulta modernin yhteiskuntajärjestyksen syntyyn.

Teemme listoja muistaaksemme asioita, selkeyttääksemme ajatuksia ja jakaaksemme tietoa muille. Voisi luulla, että 2000-luvulla eletään listaamisen kulta-aikaa. Nykymaailmaa leimavat sellaiset asiat kuin tiedon paljous, elämän kiireisyys ja yleinen ahdistus. Ne kaikki saavat meidät taivuttamaan niin sisäistä kuin ulkoista todellisuutta listojen muotoon.

Runsaus kuitenkin hämää, ja oikeastaan on kyse alustojen määrästä. Savitaulujen sijaan meillä on nyt vihkoja, post-it-lappuja, digitaalisia taulukoita ja tietokantoja. Tietoa on toki koko ajan enemmän, mutta sen määrän kanssa painiskelu ei ole uusi villitys. Informaatiotulvasta kirjoitettiin ja ahdistuttiin nimittäin jo keskiajalla. ”Kirjoja on niin paljon, ettei meillä ole aikaa lukea edes niiden otsikoita”, valitti bibliografi Anton Francesco Doni jo vuonna 1550.

Lista on muoto, joka taipuu moneen. Se voi olla yhteinen tai henkilökohtainen, rajattu tai rajaton. Se tallettaa tietoa ja siirtää sitä helpossa muodossa ihmiseltä toiselle. Se ylläpitää ja säilöö ajatuksia meidän puolestamme, vapauttaa kapasiteettia olennaisempiin asioihin. Lista mahdollistaa ja rajaa, se järjestää, muistuttaa, loppuu ja jatkuu.

Se on mielemme pieni apulainen, jonka metamorfoosi on loputon.

Alla oleva 15 kohdan listojen lista osoittaa, miten uskonto, tieto, äly, tunteet, kieli, politiikka, talous, journalismi, taide, ruoka, tavoitteet ja unelmat ovat vuosien mittaan järjestäytyneet listan muotoon. Noin muutamia mainitakseni.

1. Kymmenen käskyä

Otetaan alkuun yksi historian vaikutusvaltaisimmista listoista. Kymmenen käskyä käskee, kieltää ja puhuttelee lukijaansa sinä-muodossa. Samaa tyylikeinoa on tehonsa takia hyödynnetty monissa muissakin elämäntaito-oppaissa. Myös itse listamuoto luo auktoriteettia ja sopii siksi käskyttämiseen. Se on selkeä, ytimekäs ja päättäväinen. Kuin paperilla eteenpäin harppova johtaja, jota tulee seuranneeksi itsestään, sen enempää harkitsematta.

2. Tieteellinen taksonomia

Elollinen todellisuus jakautuu kolmeen: bakteereihin, arkeoneihin ja aitotumaisiin. Aitotumaisista koostuu koko silmillä nähtävä elävä ympäristömme, luonto. Aitotumaisten ryhmä taas jakautuu kasveihin, eläimiin ja sieniin, sointuvammin floraan, faunaan ja fungiin. Niistä jokainen eliölaji purkautuu pääjaksoihin, alajaksoihin, luokkiin, alaluokkiin, osaluokkiin, lahkoihin, alalahkoihin, osalahkoihin, yläheimoihin, heimoihin, sukuihin – ja lopulta omaan lajiin.

Tätä kutsutaan taksonomiseksi järjestelmäksi, ja siitä meidän on suurelta osin kiittäminen ruotsalaista 1700-luvulla elänyttä luonnontutkijaa nimeltä Carl Von Linné. Aikalaiset kutsuivat häntä muun muassa ”kasvitieteilijöiden kuninkaaksi”. Luoja loi, mutta Linné järjesti, sanottiin.

3. Luonnontieteiden tuonpuoleiset listat

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, alkeishiukkasten lista ja matemaattiset listat. Luonnontieteet olisivat pulassa ilman listoja ja niiden pohjalta luotuja järjestelmiä. Kun fysiikka ja kemia listaavat fyysistä maailmaamme, matematiikassa tykätään mennä niin sanotusti toiselle puolelle: kohti ääretöntä ja sen yli. Matematiikassa on useita äärettömiä listoja kuvitteellisista skenaarioista.

Otetaan esimerkki.

Solmuteoriassa on listattu kaikki mahdolliset solmut. Solmuja luokitellaan sen mukaan, kuinka monta kertaa niiden päät menevät toistensa yli. Luokittelussa on ollut vuosien varrella vaikeuksia, mutta tähän mennessä on listattu 16 varmaa ylimenokohtaa. Jo pelkästään niistä voidaan vääntää 1 701 936 erilaista solmua. Ylimenoja on ääretön määrä, ja siksi solmujenkin määrä jatkuu äärettömään. Onneksi partiolaiset ovat aina valmiina oppimaan uutta!

4. Algoritmit ja Googlen Top 10

Algoritmi on lista ohjeita, joita listan lukija, esimerkiksi algoritmia suorittava ohjelma, toteuttaa.

Algoritmien avulla esimerkiksi Google järjestää hakutuloksesi järjestykseen. Goog­­le on toisessakin mielessä hyvä esimerkki listojen loputtomasta käyttöarvosta: vaikka viimeisen 20 vuoden aikana Googlen teknologia on kehittynyt paljon, hakutulokset näytetään yhä vuonna 2020 samoin kuin vuonna 1998. Listana, kymmenen tulosta per sivu.

5. Keksijöiden apurit

Historia on täynnä suuria nimiä, jotka ymmärsivät listojen hyödyn. Esimerkiksi tiedemies Leonardo Da Vincin mukaan ”on hyödyllistä jatkuvasti havainnoida, kirjata ylös ja pohtia”. Da Vincin merkinnöistä on löydetty jokunen to do -listakin. Niihin on kirjattu tehtäväksi muun muassa ”laskea Milanon ja esikaupunkialueiden mitat, piirtää Milano ja etsiä aritmetiikan taituri näyttämään miten neliöidä kolmio”.

Luonnontieteilijä Charles Darwin taas otti listan avuksi pulmallisessa elämäntilanteessa, jota moni meistä ehkä lähestyisi ennemminkin tunnepohjalta. Darwin kuitenkin päätti ratkaista ongelmansa tieteellisen tarkasti ja rationaalisesti. Niinpä hän kirjoitti ajatustensa tueksi plus- ja miinuslistan, jossa huonoiksi puoliksi oli merkitty ”kamalaa ajanhukkaa, vähemmän rahaa kirjoihin jne sekä ahdistus ja vastuu”. Hyviä puolia taas olivat ”joku jota rakastaa ja jonka kanssa leikkiä – parempi kuin koira joka tapauksessa, lapsia (jos jumala sallii) ja musiikin ja naisellisen rupattelun lumo – hyviä terveydelle”.

Listan perusteella Darwin päätti lopulta mennä naimisiin serkkunsa Emma Wedg­woodin kanssa. Sukulaisuussuhde ei ollut merkittävä tekijä päätöksenteossa, eikä sitä siis merkitty listan kummallekaan puolelle.

6. Aakkoset ja sanakirjat

Listat voidaan jakaa hierarkkisiin ja ei-hierarkkisiin listoihin. Aakkoset ovat esimerkki hierarkkisesta listasta. Jotta sanakirjaa voi käyttää tehokkaasti, täytyy ymmärtää b-kirjaimen tulevan ennen c-kirjainta, mutta a-kirjaimen jälkeen. Nykyään tämä toimintaperiaate on itsestäänselvyys, mutta ensimmäisissä sanakirjoissa lukijoita tuli vielä opastaa niiden käyttöön.

Robert Cawdrey kirjoitti vuonna 1604 ilmestyneen Table Alphabeticall -kirjansa yhteyteen pienen ohjekirjasen. Kirja oli eräänlainen ”vaikeiden tavallisten” sanojen tietosanakirja, joka toki oletti yleisöltään lukutaitoa mutta ei aakkosten järjestyksen osaamista. Sittemmin eräs aakkosjärjestystä kirjassaan hyödyntänyt italialainen pappi vetosi lukijaan: ”Siksi pyydän, hyvä lukija, älä ylenkatso minun kovaa ponnisteluani äläkä pidä tätä järjestystä arvottomana.”

7. Retoriikka eli ne kolme pointtia

Ihmiskorvan ja mielen ajatellaan olevan taipuvainen kolmikoille. Veni, vidi, vici, lausui jo Julius Caesar. Vapaus, veljeys, tasa-arvo, taas kajahti Ranskan suuren vallankumouk­sen keskellä.

Myös Alexander Stubb tykkää tunnetusti kuvata maailmaa kolmen pointin kautta, eikä ihme. Ihmisen työmuisti on kykeneväinen muistamaan samanaikaisesti kolmesta viiteen, seitsemään tai yhdeksään asiaa, riippuen tutkimuksesta.

Stubb voisi siis latoa helposti neljännen ja viidennenkin pointin, mutta niiden lausuminen olisi jo riski. Joku kuulija saattaisi pudota kelkasta ja unohtaa yhden sanomaa tukevista väitteistä. Tutkijat ovat huomanneet, että mitä helpommaksi puhuja tekee puheensa sisällön muistamisen, sitä todennäköisemmin kuulija sen uskoo.

8. Argumentointi

Lista on helppo tapa väitteiden esittämiseen ja perustelemiseen myös paperilla. Sen sijaan, että kirjoittaisin tässä pitkää, yhtenäistä tekstiä, jossa yksi asia johtaa toiseen, aloitan listan jokaisessa kohdassa ikään kuin alusta. Siitä voi syntyä illuusio, että perustelut muuttuvat koko ajan vakuuttavimmiksi ja sanoma täten tärkeämmäksi. Lista ei näennäisesti myöskään jätä mitään sanomatta. Silti sitä on helppo täydentää.

Lukija myös ymmärtää lukevansa nimenomaan listaa. Siksi hän tekee ajatustyötä löytääkseen yhteydet listattujen asioiden välillä. Hyvin erilaiset asiat hyväksytään helposti järkeväksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jos ne ovat listan muodossa.

9. BuzzFeedin perunat­

Amerikkalainen uutissivusto BuzzFeed perustettiin vuonna 2006. Sen kissavideoista, tietovisoista ja lista-artikkeleista (listicles) tuli nopeasti suosittuja ympäri maailmaa. Sittemmin uutissivustot ympäri maailmaa ovat matkineet sen tapaa julkaista näppäriä ja nopeasti luettavia listoja vakavien uutisten seassa.

Tekstin ja kuvien virrassa silmä nappaa tarkasteltavaksi jonkin poikkeavan asian, esimerkiksi numeron. Nopeassa ja runsaassa uutisvirrassa lista merkitsee myös lupausta.

13 Potatoes That Look Like Channing Tatum -otsikko lupaa, että 13 kohdan jälkeen Tatumin näköisiä perunoita ei tule enää lisää ja juttu on luettu. BuzzFeed on internet-ajan journalismia, jossa sen sisällön tulee olla helposti jaettavaa ja nopeasti leviävää, ja listamuoto istuu siihen täydellisesti. Jos tiedät, mitä saat, klikkaat juttua todennäköisemmin.

10. Musalistaukset

1900-luvun aikana erilaiset myynti- ja soittolistaukset alkoivat järjestää musiikkialaa. Syntyi Billboardin The Hot 100 -lista, Rolling Stones -lehden 500 kaikkien aikojen parhaan albumin lista ja myöhemmin myös Suomen Virallinen Lista.

Musiikkilistojen merkitys alalle on niiden dynaamisuus. Ne esittelevät musiikkialan liikkeitä. Niiden avulla alan ihmiset pysyvät kärryillä ja voivat ennakoida tulevaa. Siksi monet listaavat tahot pitävät esillä myös vanhoja listoja. Samaan aikaan ne järjestävät tätä massakulttuurin osaa ymmärrettävään muotoon.

Populaari­musiikki siis synnytti top 10 ja top 100 -listat, joissa artistit, albumit, singlet ja kappaleet pyrkivät lähemmäs listan kärkeä. Tänä päivänä osien voi ajatella vaihtuneen. Listat ovat alkaneet määrittää sitä, mitä pidämme populaarimusiikkina. Lista muuttui musiikiksi, listamusiikiksi. Luomalla oman suhteensa ”listamusiikkiin” voi identifioitua joko massan osaksi tai sen ulkopuolelle.

11. Ruokalistan salaisuudet

Kun ruokailu siirtyy kotoa ulos, törmätään jälleen, kyllä, listoihin. Lounaslistoihin, à la carte -listoihin, alkuruokalistoihin, viinilistoihin, jälkiruokaviinilistoihin, lisukelistoihin ja dippilistoihin.

Arkisuudestaan huolimatta ruokalistat toimittavat samaa jaloa tehtävää kuin monet muutkin listat: ne auttavat lukijaa vertailemaan useampia vaihtoehtoja samanaikaisesti ja helpottavat valinnan tekemistä.

Ruokalistat eivät kerro vaihtoehdoista neutraalisti vaan pyrkivät usein myös vaikuttamaan valintoihin. Asiakasta ohjataan monilla keinoilla hienovaraisesti valitsemaan listan kallein tuote: ruokalajien järjestyksellä tai sijoittamalla jotkut graafisilla keinoilla paremmin näkyville. Terveellisyyttä, maukkautta tai tunnollisuutta kuvaavat adjektiivit taas herättävät mielikuvia, jopa tunteita, ja ohjaavat valintaa. Kotitekoiset, käsinpoimitut, rapeat, tuoreet ja sesonginmukaiset ovat suosittuja adjektiiveja.

12. Bucketlist

Ennen kuin ihminen potkaisee tyhjää (to kick the bucket), hän haluaa tehdä erilaisia asioita. Tai ainakin monet haluavat. Niiden kirjanpitoa varten on olemassa bucket list, eräänlainen haaveiden ja tavoitteiden lista. Unelmalistoissa onkin jokin taika. Kun asia on kirjoitettu ylös, olet jo askeleen lähempänä sen toteuttamista. Tai ainakin voit uskotella itsellesi niin.

13. Mieli­hyvän lähde

Laiva on lastattu haravoilla, hevosilla ja hedelmillä. Lapsi kokee pärjäämisen tunnetta, kun hän onnistuu sanomaan vuorollaan jälleen yhden h:lla alkavan sanan. Listat tuovat mielihyvää aikuisellekin. Ne tuovat päässä törmäilevät ajatukset yhteen ja asettavat ne suhteeseen toistensa kanssa. Saman listan kohdat voivat kuulua samaan kategoriaan tai lista voi kertoa järjestyksestä, jossa asiat tulee tehdä. Kohtien ainoa yhdistävä tekijä voi olla sekin, että ne vain sattuvat olemaan listassa peräjälkeen. Joka tapauksessa, hallinnan tunnetta syntyy.

14. Tehokkuus, korkein hyve

To do -listoja tekevät nykyään kaikki, mutta tekevätkö oikein? Jotta tehtävälistat tukisivat aikaansaamista ja tehokkuutta, täytyy listojen kirjoittamista opetella.

Tuottavuuskonsultti ja kirjailija David Allen on puhunut vuosikymmeniä GTD-­menetelmästä, ja sitä voidaan pitää jo jonkinlaisena ilmiönä. Menetelmän ja vuonna 2001 julkaistun Kerralla valmista -kirjan (Getting Things Done) ympärille on syntynyt kurssien, koulutusten ja sertifioitujen ”koutsien” meri. GTD:n ydin on ajatus, että ihmisen psyyke ei ole paikka, johon kerätä ja jossa organisoida asioita. Allenin mukaan kaikki, mikä mielessä pyörii ja on pyörittelijälle mahdollisesti merkityksellistä, täytyy ulkoistaa. Asioiden listaaminen on ensimmäinen menetelmän viidestä askeleesta. Sen jälkeen asioita selkeytetään, pilkotaan, priorisoidaan ja lopulta tehdään. Oleellisinta on, että käyttäjä voi luottaa systeemiin.

Muitakin tehostusmenetelmiä toki tunnetaan. SuperFocus-metodissa hyödynnetään kahta erillistä listaa: akuuttien asioiden listaa sekä ei-niin-akuuttien asioiden listaa. The Rule of 3:n avulla listataan päivän kolme itselle tärkeintä tavoitetta. Ivy Lee -metodissa asiat taas tehdään tärkeysjärjestyksessä. Myös lukematon valikoima puhelimeen ladattavia tehtävälista-applikaatioita auttaa nykyihmistä selviämään elämästä. Emme nyt kuitenkaan listaa niitä tässä.

15. Kirjalliset listat

Kirjailija Susan Sontagin päiväkirjoista ja esseistä löytyy listoja asioista, joista hän pitää, joista hän ei pidä, joita ei kannata tehdä tai asioita joihin hän uskoo. Listoja hänen vioistaan, velvollisuuksistaan, kehonsa ominaisuuksista ja tavoista, miten olla enemmän oma itsensä. Kirjailija kuvasi listaamistaan pakonomaiseksi. Listaamalla asioita Sontag kirjoitti ”oivaltavansa arvon, antavansa arvon ja jopa luovansa olemassaolon”.

Kirjailija Maggie Nelsonin ylistetty Sinelmiä­­-teos taas on 240 fragmentin luettelo sinisestä väristä, ikävästä ja seksuaalisuudesta. Helsingin Sanomien haastattelussa Nelson sanoo, että hänestä tuli runoilija, koska ei halunnut kertoa tarinoita. ”Tarinat kenties tekevät elämästämme mahdollista, mutta minun nähdäkseni ne myös ajavat meidät ansaan, tuottavat valtavaa tuskaa.”

Listoja ovat kirjoihinsa kirjoittaneet myös esimerkiksi Joan Didion, David Foster Wallace ja Vladimir Nabokov. Listat olivat suosittuja postmodernistisessa kirjallisuudessa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Jo silloin niillä pyrittiin purkamaan illuusiota todellisuudesta ja tarinoiden suoraviivaisuutta sekä kyseenalaistamaan juoni ja yhtenäiset henkilöhahmot, kertomuksen peruselementit.

Ymmärrämme maailmaa kielellisesti. Kielemme rajat ovat maailmamme rajat, sanoi filosofi Ludwig Wittgenstein. Hän kirjoitti kuuluisimman kirjansa seitsemän pääkohdan ja lukuisten alakohtien listaksi. Ehkä listojen perimmäinen tarkoitus on toteuttaa myös meidän olemassaoloamme. Tekemällä ajatuksistamme konkreettisia ja yksinkertaisesti muotoiltuja ne auttavat meitä ymmärtämään itseämme paremmin ja saavat meidät tuntemaan itsemme enemmän olemassa oleviksi. Eläviksi.

Myös filosofi-kirjailija-tutkija Umberto Ecolle listat edustivat jotakin eksistentiaalista. Kun Louvren taidemuseo pyysi vuonna 2009 Ecoa järjestämään näyttelyn hänen itse valitsemastaan aiheesta, Eco valitsi listat.

Eco näki listoja kaikkialla, etenkin kulttuurissa ja taiteessa. Listaamme ja luokittelemme asioita, koska pyrimme sen avulla ymmärtämään ja järjestämään ääretöntä. Hänen mielestään koko ihmisen luoma kulttuuri pyrkii siihen, äärettömän ymmärtämiseen. Econ mielestä sille on selkeä ja yksinkertainen selitys:

1. Pidämme asioista, joilla ei ole rajoja.

2. Pidämme listoista, koska ne harhauttavat meitä ajattelemasta sitä yhtä ihmiselämän “lannistavaa ja nöyryyttävää” rajaa, eli kuolemaa.

3. Rakastamme listoja, koska emme halua kuolla.

Juttua varten on haastateltu Vanhan testamentin eksegetiikan professoria Martti Nissistä, teollisuusmatematiikan professoria Samuli Siltasta, Luomuksen biodiversiteetti-informatiikan yksikön johtajaa Kari Lahtea sekä kirjallisuudentutkija Laura Karttusta. Lisäksi juttuun on otettu tietoja Liam Cole Youngin kirjasta List Cultures: Knowledge and Poetics from Mesopotamia to BuzzFeed.

Kommentoi »