Image

Debatti: Suomen kunnat tarvitsevat lisää maahanmuuttajia – Shadia Rask, Timo Aro ja Emmi Nuorgam

Debatti: Suomen kunnat tarvitsevat lisää maahanmuuttajia – Shadia Rask, Timo Aro ja Emmi Nuorgam
Voisiko maahanmuutto ratkaista kuntien ongelmat? Pyysimme aiheesta kolme debattipuheenvuoroa.
Julkaistu: 15.6.2021

Shadia Rask, tutkimuspäällikkö (THL)

"Suomen kunnat tarvitsevat lisää vauvoja. Jopa 40 kunnassa syntyi alle 10 vauvaa vuonna 2019; Luhangassa koko vuosi oli vauvaton. Siinä missä koko väestössä naisten kokonaishedelmällisyysluku on 1,35, ulkomaalaistaustaiset naiset saavat keskimäärin 1,8 lasta. Syntyvyyden lasku haastaa hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Viime vuosina väestömme on kasvanut vain maahanmuuton ansiosta.
"Paikallinen identiteetti, kuten kokemus turkulaisuudesta tai lohjalaisuudesta, on avoimempaa kuin suomalaisuus."
Shadia Rask
Suomen kunnat tarvitsevat lisää veronmaksajia. Väestön ikääntyessä työssäkäyvien huoltotaakka kasvaa entisestään. Kuhmoisissa liki puolet kuntalaisista on 65 vuotta täyttäneitä. Ulkomaalaistaustaisen väestön ikärakenne on selvästi nuorempi kuin suomalaistaustaisen väestön. Heikompi työllisyysaste on tosin todellinen ongelma. Kunnilla ei ole varaa jättää työkykyisiä ja työhaluisia työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Suomen kunnat tarvitsevat lisää vetovoimaisia yrityksiä. Kunta saa kolmanneksen alueensa yritysten maksamasta yhteisö­verosta. Monimuotoisuus on keskeinen tekijä menestyvien organisaatioiden taustalla. Esimerkiksi VTT on tarkoituksella monimuotoinen: vuonna 2019 työyhteisössä oli 46:ta eri kansallisuutta. Kansainvälisyys kirittää innovaatioiden syntyä.
Suomen kunnat eivät tarvitse lisää maahanmuuttajiksi leimattuja ihmisiä. Maahanmuuttaja-sanaa käytetään valikoiden ja erityisesti fyysisiä piirteitä painottaen. Suomeen muuttaneen on vaikea tulla hyväksytyksi suomalaisena, mutta kunnat voivat antaa kuulumisen kokemusta. Paikallinen identiteetti, kuten kokemus turkulaisuudesta tai lohjalaisuudesta, on avoimempaa kuin suomalaisuus. Suomi tarvitsee lisää kuntalaisia."

Timo Aro, aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija, sitoutumaton vihreitten valtuustoryhmässä Porissa

"Tilastokeskus julkaisi hyytävän väestöennusteen vuonna 2019. Ennusteen ”saatanalliset säkeet” osoittivat useimmille alueille vauva- ja väestökatoa, muuttotappioita ja supistuvaa kehitystä. Kruununa koko maan väkiluku luisuisi laskuun vuonna 2031.
"Useimmissa kunnissa maahanmuutto on jo nyt ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä."
Timo Aro
Yksi historiallinen käänne jäi katveeseen. Kotimaisia kieliä eli suomea, ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien määrä kääntyi laskuun jo 2014. Koko maan väestönlisäys on perustunut siitä lähtien vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.
Suomen kunnat tarvitsevat jatkossakin maahanmuuttajia.
Yhtälö on yksinkertaista matematiikkaa: nykyisen hyvinvointimallin pitäminen ja talouskasvu edellyttävät lisää työvoimaa ja työllisiä. Muuten rajusti ikääntyvän hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaa pohja. Lisää työvoimaa ja työllisiä on saatavissa vain joko ”kortistosta” tai ulkomailta.
Tilastot kertovat muutoksen suunnan nyt ja lähitulevaisuudessa. Väestö vähenee kahdessa kolmesta kunnasta. Yhdeksässä kymmenestä kunnasta on enemmän yli 65-vuotiaita kuin alle 15-vuotiaita lapsia. Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku jäi viime vuonna toiseksi heikoimmaksi 245 vuoteen.
Joka kolmas kunnan tai valtion työn­tekijä jää eläkkeelle kevan eläköitymis­ennusteen mukaan vuoteen 2031 mennessä. Kato käy etenkin terveys-, hoiva- ja opetusalalla. Useimmissa kunnissa maahanmuutto on jo nyt ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä.
Jatkossa kaksi isoa kysymystä nousee yli muiden maahanmuuton osalta. Ensiksi: mistä, miten ja kuinka paljon? Toiseksi: miten lisätään Suomen tunnettuutta ja vetovoimaisuutta?
Jos maahanmuuton lisääminen ei ”nappaa”, niin silloin vaihtoehdoksi jää ajan mittaan vain jatkuvan supistumisen ja sopeutumisen tie."

Emmi Nuorgam, Impact Producer

"Suomessa rakastetaan traagista kertomusta tyhjenevästä maaseudusta. Maaseudun kuolemaan on mahdotonta vaikuttaa. Kaupunkikeskukset ovat vireitä ja houkuttelevia, maaseutu ankeaa ja taantuvaa.
"Suomen kunnat tarvitsevat lisää moni­äänisyyttä. Kuntien keskeisistä päättäjistä vain kolmannes on naisia. Kunnanvaltuutetuista naisia on 39 prosenttia."
Emmi Nuorgam
Kertomus on vaarallinen. Maaseutu ei tyhjene tai taannu itsestään. Tyhjenemistä on edesauttanut poliittinen päätöksenteko, joka nojaa ennemmin menneisyyteen kuin katsoo toiveikkaasti tulevaisuuteen.
Suomen kunnat tarvitsevat lisää moni­äänisyyttä. Kuntien keskeisistä päättäjistä vain kolmannes on naisia. Kunnanvaltuutetuista naisia on 39 prosenttia. Suomessa on lukuisia kuntia, joissa valtuustot ja vallankäyttäjät ovat lähes yksinomaan miehiä. Ylen selvityksen mukaan Suomi on jakaantunut kahteen poliittiseen maailmaan: isoissa kaupungeissa johto on naisvaltainen, pienissä kunnissa ykköspäättäjät ovat miehiä. Lienee sanomattakin selvää, että lähes kaikki valtuutetut ovat valkoisia, Suomessa syntyneitä henkilöitä.
Kun Kanadan pääministeri Justin Trudeau kokosi vuonna 2015 hallituksensa, oli se etnisyydeltään ja sukupuoleltaan historiallinen. Hän halusi koota hallituksen, joka näytti Kanadalta. Henkilön osaamisen lisäksi myös näkökulma, josta hän maailmaa katsoi, oli merkittävää.
Intersektionaalisuus ja inklusiivisuus ovat termejä, joihin myös jokainen yritysmaailmassa toimiva on törmännyt. Yritys menestyy, kun sen johtokunta on mahdollisimman monimuotoinen. Niin menestyy myös kunta.
Suomen kunnat tarvitsevat lisää ihmisiä. Ne tarvitsevat moniäänistä keskustelua ja uudenlaisia näkökulmia. Maahanmuuttajien ottaminen mukaan päätöksentekoon on yksi keino tukea tätä moniäänisyyttä, katsoa tulevaisuuteen ja muuttaa maailmaa.
Debattipalstalla Imagen yhdeksän vakituista debatoijaa ottavat eri kokoonpanoilla kantaa toimituksen esittämään väitteeseen.
Edit: Lisätty 15.6.2021 tieto Porin kaupunginvaltuustoon valituksi tulleen Timo Aron valtuustoryhmästä.
3 kommenttia