Liikenneväylien kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan ennen: ”Näkymät ovat hyytävät”
Tammikuussa on paikallaan luoda katse alkaneeseen vuoteen. Infran kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Väylän pääjohtaja Kari Wihlman, miltä alkanut vuosi näyttää väylänpidon näkökulmasta?
”Näkymät ovat hyytävät. Nykyisellä rahoitustasolla maamme liikenneväylien kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuodesta selvittiin ylimääräisen liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnetyn lähes 600 miljoonan euron lisärahoituksen turvin. Tällä kyettiin pysäyttämään väyläverkkojen huonontuminen ja korjausvelan kasvu. Perusväylänpidon rahoitus putoaa merkittävästi jo tänä vuonna. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.”
”Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia €, eli noin 450 € jokaista suomalaista kohden. Kyseessä ei siis olisi mikään mahdoton summa ja parlamentaarisen työryhmän ehdottama vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus perusväylänpitoon on ehdottoman välttämätön, jotta saamme pidettyä väyläverkon hyvässä kunnossa.”
Miten tämä näkyy tienkäyttäjille, väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Vesa Männistö?
”Tien käyttäjille teiden kunnon heikkeneminen näkyy nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisenä. Moottoriteillä voidaan joutua pitämään talvirajoitusta kesään saakka, kunnes tie päällystetään uudelleen. Näin kävi esimerkiksi Lahden moottoritiellä viime kesänä, kun rajoitus jouduttiin pitämään sadan kilometrin tuntivauhdissa heinäkuuhun saakka.”
”Painorajoitukset, joita joudutaan käyttämään lähinnä silloilla, vaikeuttavat kaikenlaisen tavaran kuljettamista. Tämä nostaa kuljetuskustannuksia ja tekee kuljetuksesta joskus jopa mahdotonta. Tämä on selkeä haitta elinkeinoelämälle. Niin yksityis- kuin ammattiautoilijoitakin haittaa sorateiden huono kunto erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin, kun ajaminen on hitaampaa ja hankalampaa. Autot likaantuvat ja riski rikkoutumiseen kasvaa.”
Vesa Männistö, mikä osa väylärahoituksesta kaipaisi kipeimmin lisärahoitusta?
”Päällystetty tiestö ehdottomasti.”
Mitä myönteistä vuosi tuo tullessaan, pääjohtaja Wihlman?
”Maanteiden talvihoito paranee, kun talvihoidon periaatteita tarkistettiin ja siihen osoitettiin lisärahoitusta. Vuoden alusta hoitoluokkia korotettiin noin 11-12 000 km matkalla ja kun nämä ovat keskimääräistä vilkkaammin liikennöityjä, yli 30 % liikenteestä saa tänä vuonna aiempaa parempaa palvelutasoa.”
”Talvikunnossapidon uudet urakkamallit parantavat kunnossapidon tasoa tulevaisuudessa vielä lisää, kun urakoiden kilpailutuksen myötä hoitoluokkia nostetaan edelleen noin 3000 km matkalla vuosina 2019-24.”
