
Kun rakas lemmikki kuolee, surulle pitää antaa lupa – Viisi vinkkiä, jotka auttavat jaksamaan menetyksen jälkeen
Lemmikin menettäminen voi olla yhtä kova isku kuin läheisen ihmisen kuolema. Surussa auttaa, että pitää huolta omasta jaksamisestaan ja etsii elämään uusia merkityksellisiä asioita.
1. Anna surulle lupa
Vaikka lemmikki olisi sairastanut pitkään, lopullinen luopumisen hetki on aina raju ja yllättävä. Lemmikki jättää ison tyhjän paikan, ja suru voi tuntua lamauttavalta.
Suru voi ilmetä myös fyysisinä ja kognitiivisina oireina: keskittyminen vaikeutuu, toimintakyky ja muisti häiriintyvät, uni kärsii eikä ruoka maistu. Jos suru on niin voimakasta, ettei pysty työskentelemään, kannattaa mennä työterveyslääkärille. Sairauslomaa voi saada akuutin stressireaktion perusteella.
Surulle kannattaa antaa lupa, ja surutyö voi kestää pitkään. Usein oloa helpottaa, että puhuu ystäville ja läheisille. Lemmikin valokuvien katselu on monelle osa surutyötä. Jos se kuitenkin tuntuu heti menetyksen jälkeen liian raskaalta, on parempi ottaa hieman etäisyyttä ja palata valomuistoihin vähän myöhemmin.
2. Pidä itsestäsi huolta
Surun syövereissä kannattaa palata perusasioihin ja kiinnittää tavallista enemmän huomiota uneen, liikuntaan ja ravitsemukseen. Jos ei saa unta, voi lähteä kävelylle, venytellä tai juoda kupin teetä sängyssä pyörimisen sijaan.
Jos omat konstit eivät riitä, kannattaa hakea apua lääkäriltä. Joitakin rentouttaa esimerkiksi saunominen tai hieronta.
3. Ime voimaa ympäristöstä
Sureva jää helposti neljän seinän sisälle miettimään ikäväänsä ja menetystään. Voimaannuttava ympäristö voi tehdä hyvää ja auttaa irtautumaan yliajattelusta. Se voi tarkoittaa metsään tai mökille menemistä, mutta yhä lailla kuntosalikäyntiä. Pääasia on, että tekee jotain sellaista, mistä tulee hyvä ja levollinen olo. Arjessa kiinni pysyminen ja kivojen asioiden tekeminen lievittävät surua. Olo helpottuu, kun huomio kiinnittyy johonkin muuhun.
Joskus lemmikin kuolemaa sureva törmää myös vähätteleviin kommentteihin. Tällöin voi todeta lyhyesti, että menetys oli suuri ja lemmikki rakas.
4. Etsi uutta merkitystä
Aiemmin koira vei ulos monta kertaa päivässä ja kissa osallistui tiiviisti arjen touhuihin. Tyhjyyden tunne voi helpottua, jos pystyy luomaan elämään uutta merkitystä ja sisältöä, löytää esimerkiksi uuden harrastuksen. Myös taiteen avulla voi käsitellä tunteita ja menetystä, ikään kuin kanavoida surua tekemiseen. Se voi olla terapeuttista itsessään. Joskus pieni matka saa unohtamaan surun hetkeksi.
Lemmikki ei tuomitse, nälvi tai kritisoi. Moni kokee, että lemmikin seurassa voi olla juuri sellainen kuin on. Siksi menetys on usein erityisen raskas. Yksin asuvalle tai yksinäiselle lemmikin kuolema voi olla todella suuri muutos.
Uuden lemmikin hankintaa kannattaa harkita kunnolla ja ehkä odottaa, kunnes pahin suru on laantunut. Ajatuksiaan voi selkeyttää esimerkiksi keskustelemalla läheisten kanssa tai kirjoittamalla auki uuden lemmikin hankkimisen hyviä ja huonoja puolia.
5. Hae ammattiapua
Suru on sokki, joka ravisuttaa psyykkisesti ja fyysisesti. Elämä on luonteeltaan välillä julmaa ja arvaamatonta: voimme milloin tahansa menettää läheisen ihmisen tai rakkaan lemmikin. Surusta voi myös lamaantua ja masentua. Jos on oikein paha olo eikä lähellä ole ketään, jonka kanssa haluaisi menetystään jakaa, voi varata esimerkiksi psykologilta keskusteluajan. Se auttaa jäsentämään tunteita.
Lemmikin menetyksen kautta kohtaamme kuolemaa ja kuolevaisuutta. Esimerkiksi lapsella lemmikkikanin menehtyminen voi olla ensimmäinen kosketus kuolemaan. Jotkut käyvät muistelemassa lemmikkiä hautapaikalla. Toiset taas ripottelevat tuhkan mereen tai luontoon. Ajan myötä kovin kipu hellittää, ja mieleen nousevat hyvät ja kauniit muistot. Silloin tuntee kiitollisuutta siitä, että eläin on kuulunut omaan elämään.
Asiantuntija: psykologi Elisa Wargelin, Alatar Psykologipalvelut.