Kystiseen fibroosiin ei enää kuole nuorena, vaan sairauteen on tehokas hoito – Jotkut äidit hankkivat lääkettä jopa kohdussa oleville vauvoilleen

Alkuperäisen, englanninkielisen The Atlanticin jutun voit lukea tästä linkistä.

Ollessaan kuudennella kuulla raskaana Sonja Lee Finnegan lensi Sveitsistä Ranskaan ostamaan 20 000 dollarin arvosta lääkkeitä henkilöltä, jota hän ei ollut koskaan tavannut.

Hänen kaipaamansa lääke, Trikafta, on sallittu Sveitsissä ja hyväksytty kystisen fibroosin (KF) hoitoon. KF on harvinainen perinnöllinen sairaus, jossa keuhkoihin kertyy paksua limaa. Finnegan ei voinut saada lääkettä lääkäriltä, koska hän ei itse sairasta KF:ää. Mutta vauva, jota hän kantoi sisällään, sairasti, ja hän halusi tämän aloittavan Trikaftan käytön mahdollisimman varhain, jo ennen tämän syntymää.

Hän oli varma päätöksestään, koska Trikafta on täysin liioittelematta oikea ihmelääke. Kuten kirjoitin tämän lehden edellisessä numerossa, päivittäin syötävät tabletit ovat viimeisen viiden vuoden aikana mullistaneet kystisen fibroosin hoidon: kuolemaan johtavasta sairaudesta on tullut vaiva, jonka kanssa useimmat potilaat voivat elää lähes normaalia elämää. Tämä kolmen lääkeaineen yhdistelmävalmiste ei paranna tautia tai korjaa KF:n jo aiheuttamia elinvaurioita kokonaan, mutta potilaat, jotka aiemmin valmistautuivat kuolemaan nuorena, voivatkin nyt ryhtyä säästämään eläkepäiviään varten.

Syntyessään KF:ää sairastavat lapset voivat nykyään odottaa saavuttavansa hyvinkin korkean iän, kunhan he aloittavat lääkkeiden käytön jo varhain.

Kuinka varhain olisi parasta? Lääke on virallisesti hyväksytty jopa kaksivuotiaiden KF-potilaiden hoitoon, mutta muutama tarmokas äiti Yhdysvalloissa on onnistunut saamaan lääkkeitä myyntiluvasta poikkeavaan off-label-käyttöön, jo kohdussa diagnosoitujen lasten hoitoon. Siellä missä lääkärit ovat varovaisempia lääkkeen suhteen, äidit yrittävät silti venyttää sen ikärajaa alemmas. Eräs kanadalainen äiti lähetti miehensä rajan yli hakemaan Trikaftaa yksityishenkilöltä Yhdysvalloista. Ja Finnegan lensi Ranskaan tapaamaan potilasta, joka oli valmis myymään hänelle ylimääräiset lääkkeensä.

Trikaftan hankkiminen on itse asiassa kaikista vaikein osuus. Vanhemmat kertoivat minulle vakuutusyhtiöistä ja synnytyslääkäreistä, jotka suhtautuvat epäilevästi vahvaan uutuuslääkkeeseen, jonka käyttöä raskaana olevilla naisilla ei ole koskaan tutkittu – ja syystäkin. Trikaftalla on sivuvaikutuksia, ja lääke on niin uusi, ettei sen kaikkia vaikutuksia vielä täysin ymmärretä. Mutta Finnegan perehtyi kaikkiin löytämiinsä tutkimuksiin ja päätti, että Trikaftaa kannatti kokeilla. Hän osti 20 000 dollarilla [noin 18 400 eurolla] viiden kuukauden lääkeannokset. Hinta on edullinen verrattuna Trikaftan ohjevähittäishintaan, joka on yli 300 000 dollaria [noin 280 000 euroa] vuodessa Yhdysvalloissa.

Hänen mielestään kannatti maksaa 20 000 dollaria siitä hyvästä, että hänen poikansa välttyisi KF-komplikaatioilta, jotka voivat vaatia ison leikkauksen heti syntymän jälkeen. Kannatti maksaa 20 000 dollaria, jos sen ansiosta voidaan ehkäistä pysyviä elinvaurioita, joiden muodostuminen alkaa jo kohdussa. Hän koki olevansa onnekas, kun hänellä oli siihen ylipäätään varaa. Trikaftan käyttö raskauden aikana ei tällä hetkellä ole yleinen käytäntö, mutta ihmelääke oli olemassa. Finnegan keksisi kyllä keinon hankkia sitä, poikansa vuoksi.

Ensimmäiset Trikaftaa käyttävät raskaana olevat naiset olivat itse KF-potilaita, jotka söivät lääkettä oman sairautensa vuoksi. Pian sen jälkeen, kun lääke oli tullut markkinoille syksyllä 2019, lääkärit huomasivat vauvabuumin KF-potilaiden keskuudessa. Kävi ilmi, että Trikafta ei vaikuta pelkästään keuhkoihin; se voi myös hoitaa naispuolisten KF-potilaiden hedelmättömyyttä, jonka arvellaan johtuvan epätavallisen paksusta kohdunkaulan limasta. (Useimmat KF:ää potevat miehet ovat jo syntyessään hedelmättömiä, koska siittiöitä kuljettavat siemenjohtimet eivät kehity normaalisti.)

Asiantuntijat olivat aluksi huolissaan Trikaftan vaikutuksista sikiön kehitykseen. ”Ihmiset sanoivat: ’Älä tee tätä. Emme tiedä, onko se teratogeeni’” – eli tekijä, joka aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia, sanoo Ted Liou, Utahin yliopiston aikuisten KF-potilaiden keskuksen johtaja. (Tässä artikkelissa siteeratut KF:ään erikoistuneet lääkärit ovat kaikki tehneet kliinisiä kokeita lääkeyhtiö Vertexille, Trikaftan ja useiden muiden KF-lääkkeiden valmistajalle, tai saaneet yhtiöltä esiintymis- tai konsultointipalkkioita.) Pelko osoittautui aiheettomaksi: satoja vauvoja myöhemmin vakavien epämuodostumien määrässä ei näy ainakaan nopean vilkaisun perusteella minkäänlaista piikkiä.

Lääkärit alkoivat nähdä merkkejä siitä, että jo kohdussa saatu Trikafta voi auttaa myös KF-vauvoja. Trikaftaa käyttäville äideille syntyneistä sadoista vauvoista vain muutamalla oli KF. Tämä johtuu siitä, että kystinen fibroosi on resessiivinen sairaus, mikä tarkoittaa sitä, että KF-äidille syntyy KF-lapsi vain, jos lapsi perii KF-mutaation myös isältään. Ensimmäinen tällainen dokumentoitu tapaus kantautui Christopher Fortnerin tietoon, joka toimii SUNY Upstate -lääketieteellisen oppilaitoksen KF-keskuksen ja lasten KF-ohjelman johtajana, ja hän julkaisi aiheesta tapaustutkimuksen vuonna 2021. Hänen mukaansa Trikaftan merkitys oli selvä kyseisen tyttövauvan kohdalla.

Kystinen fibroosi johtuu suolan ja veden epätasapainosta elimistössä, mikä vaikuttaa kehittyviin elimiin jo ennen syntymää. Yhdellä viidestä KF:ää sairastavasta vastasyntyneestä on syntyessään suolitukos, joka johtuu lapsenpihkasta eli mekoniumista. Vastasyntyneiden lapsenpihka on normaalisti tahmeaa, mustaa ulostetta, mutta KF-vauvoilla se on muuttunut liian paksuksi ja vaikeaksi ulostaa. Suolitukosta kutsutaan nimellä mekoniumileus tai mekoniumtulppa, ja pahimmissa tapauksissa se voi johtaa suolen repeytymiseen. Kiireellinen leikkaus on tarpeen. Mitä muihin elimistön osiin tulee, haima ei kehity normaalisti KF-potilailla. ”Syntyessään heillä ei oikeastaan ole toimivaa haimaa”, Fortner sanoo.

Trikaftaa käyttävien aikuisten täytyy edelleen syödä haimaentsyymejä jokaisen aterian yhteydessä, mutta on olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että pienten lasten haima voi kehittyä toimivaksi, jos he aloittavat KF-lääkkeiden käytön riittävän varhaisessa iässä.

Kun tapaustutkimuksessa esitelty tyttövauva syntyi, mekonium ja haima-arvot olivat normaalit alusta alkaen; hän olisi helposti läpäissyt vastasyntyneille rutiininomaisesti tehtävän KF-seulonnan. Fortner määräsi tytölle entsyymejä varmuuden vuoksi, mutta päätti luopua niistä viikon kuluttua. Tyttö on nykyään kolmevuotias ja päiväkodissa. Toisin kuin lukuisat KF-lasten sukupolvet ennen häntä, hänen ei tarvitse hakea kouluterveydenhoitajalta entsyymejä joka kerta, kun hän haluaa syödä jotakin. Eikä hänen ehkä koskaan tarvitse kärsiä toistuvista keuhkotulehduksista, jotka aikoinaan johtivat monen KF-potilaan kuolemaan.

”Elämä, jota hän elää, kertoo minun mielestäni lääkkeen parantavasta voimasta”, sanoo Fortner.

Jos äiti itse ei pode KF:ää, hänen on paljon vaikeampaa hankkia Trikaftaa syntymättömälle lapselleen. Vuonna 2021 Yolanda Huffhinesin toisella lapsella todettiin KF jo ennen syntymää. Geenitestiä oli suositeltu, koska Huffhinesin ensimmäisellä lapsella on kystinen fibroosi. Tällä kertaa diagnoosi ei ollut järkytys, mutta Huffhines alkoi huolestua, kun sikiöllä ilmeni mekoniumtulpan oireita jo kohdussa.

Tutustuttuaan freteillä tehtyyn kokeeseen Huffhines ehdotti Trikaftan kokeilemista hoitaville lääkäreilleen, joista kaikki eivät innostuneet ajatuksesta. Erityisesti synnytyslääkäri vastusti kokeilua. Huffhines sai kuitenkin huomata, että KF-lääkärit olivat halukkaampia punnitsemaan kystisen fibroosin tunnettuja riskejä, erityisesti mekoniumtulppaan liittyen, suhteessa Trikaftan vähemmän tunnettuihin riskeihin. Hän kysyi Patrick Flumelta, joka johtaa aikuisten KF-keskusta Etelä-Carolinan lääketieteellisessä yliopistossa, mitä tämä tekisi, jos kyseessä olisi hänen vaimonsa ja lapsensa. Flume vastasi, että hän hankkisi Trikaftaa, ja suostui auttamaan naista.

Trikaftan hankkiminen ei ollut helppoa edes lääkärin tuella. Ensin Flume yritti luovuttaa Huffhinesille erään potilaan säästämät lääkkeet, joita tämä ei enää tarvinnut, mutta sairaala kielsi tämän sillä perusteella, ettei se voinut taata, että lääkkeitä oli säilytetty asianmukaisesti. Sitten Flume pyysi lääkkeitä lääkeyhtiö Vertexiltä, joka myös kieltäytyi. (Yhtiö ilmoitti minulle, ettei se voinut myöntää Trikaftaa lääkkeen virallisen käyttötarkoituksen vastaiseen käyttöön.) Flume kertoo, että lopulta hän päätti kirjoittaa lääkereseptin ikään kuin potilas olisikin lapsen äiti. Kun vakuutusyhtiö kysyi, oliko äidillä vähintään yksi kopio tietystä KF-mutaatiosta, jota varten Trikafta on kehitetty, Flume vastasi kyllä, mikä oli totuus. Koska Huffhines on mutaation kantaja, hänellä on siitä yksi kopio. Huffhines aloitti Trikaftan käytön 32. raskausviikolla, ja mekoniumtulppa ehti kadota ennen hänen tyttärensä syntymää.

Huffhinesin kokemukset Trikaftasta eivät kuitenkaan olleet pelkästään positiivisia. Lääke aiheuttaa joitakin hyvin dokumentoituja sivuvaikutuksia, kuten kaihia ja maksavaurioita. Sivuvaikutuksia täytyy tarkkailla, kuten minkä tahansa uuden lääkkeen kohdalla, toteaa Flume. Vaikka Trikaftan käyttö raskauden aikana sujui ongelmitta, Huffhines alkoi kärsiä omituisista oireista, kun hän jatkoi käyttöä synnytyksen jälkeen, jotta hänen tyttärensä saisi lääkettä imetyksen kautta. Hänen tavanomaiset migreeninsä muuttuivat ”järkyttävän voimakkaiksi”, ja rutiiniverikoe paljasti, että hänen maksaentsyyminsä olivat aivan sekaisin, mikä on merkki maksavauriosta. Hänen täytyi luopua lääkkeestä.

Trikaftan käytön lopettaminen kertaheitolla voi kuitenkin olla haitallista vastasyntyneille, minkä Huffhines tiesi frettikokeen perusteella. (Fortnerin mukaan äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa haimatulehduksen.) Huffhines pohti, voisiko vauvalle antaa Trikaftaa suoraan? Tabletit olisivat tietenkin liian suuria, mutta hänen miehellään oli ruutivaaka, jolla saattoi punnita jauhetta milligramman tarkkuudella. Hän tilasi uuden vaa’an pikatoimituksella ja alkoi murskata pillereitä tyttärelleen. Hän on sittemmin opettanut muita äitejä tekemään samoin. Hänen tyttärensä pysyi terveenä. Huffhinesin lääkärit julkaisivat aiheesta tapaustutkimuksen vuonna 2022. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus, joka koski Trikaftan käyttöä KF:n kantajalla.

Tarvitaan lisätutkimuksia siitä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia Trikaftalla voi olla, kun lääkkeen käyttö alkaa jo kohdussa. Vanhin lapsi, jonka kohdalla näin on tehty, on vasta kolmevuotias. Aikuisista Trikaftan käytön aloittajista pieni vähemmistö on kertonut äkillisestä ja vakavasta ahdistuksesta, unettomuudesta, masennuksesta ja muista neuropsykiatrisista oireista. Yhteyttä ei ole aukottomasti todistettu eikä sitä täysin ymmärretä aikuisilla, eikä asiaa ole tutkittu lainkaan sikiön aivojen kehityksen näkökulmasta. Melbournen yliopiston farmakologi Elena Schneider-Futschik kertoo tekevänsä yhteistyötä brittiläisten tutkijoiden kanssa kerätäkseen pitkän aikavälin tietoa Trikaftalle jo kohdussa altistuneiden lasten kehityksestä. Tällä hetkellä tilanne on hänen mukaansa se, että ”emme vain tiedä enempää”.

Fortner on saanut yhteydenottoja useilta raskaana olevilta äideiltä ensimmäisen tapaustutkimuksensa jälkeen. Hän kertoo, ettei hän estä vanhempia, jotka ovat jo päättäneet hankkia Trikaftaa, mutta hän ei myöskään rohkaise jokaista heistä tekemään niin. Ottaen huomioon kaikki tuntemattomat tekijät, hän ei ole varma siitä, että hoidon hyödyt ylittävät sen riskit. Selkeimpiä poikkeuksia ovat mekoniumtulppatapaukset, joissa hoitamatta jättäminen koituu lopulta kalliiksi. Flume kertoo tuoreesta potilastapauksesta, jossa sikiöllä esiintyi oireita suolitukoksesta, mutta jossa vakuutusyhtiö ei aluksi suostunut korvaamaan Trikaftan käyttöä. Lopulta lääke hyväksyttiin, mutta äidin synnytys alkoi samana päivänä, kun hänen oli määrä aloittaa lääkitys. Vastasyntynyt vauva tarvitsi hätäleikkauksen. ”Tämä olisi ollut vältettävissä”, hän sanoo.

Siinä vaiheessa, kun Finnegan alkoi etsiä Trikaftaa Sveitsistä viime vuonna, hän oli jo ehtinyt tutustua aiempiin tapauksiin. Hänen vauvallaan ei ollut merkkejä mekoniumtulpasta, mutta hän ei halunnut odottaa oireiden ilmaantumista, jos ne kerran joka tapauksessa olivat tuloillaan. Vaikka lääkärit tukivat hänen päätöstään, he eivät pystyneet hankkimaan hänelle Trikaftaa. Niinpä hänen täytyi turvautua poikkeuksellisiin keinoihin.

Hän otti ensimmäisen tabletin elokuussa, ja hänen poikansa syntyi lokakuussa, haima normaalisti toimivana ja ilman suolitukosta. Finnegan toivoo, että Trikaftan ansiosta myös pojan siemenjohtimet kehittyivät normaalisti, vaikka poika onkin niin nuori, ettei sillä ole vielä mitään väliä. Jonain päivänä tämä kenties haluaa omia lapsia, ja Trikaftan käytön vaikutukset saattavat ulottua aina seuraavaan sukupolveen asti.

Finnegan on kertonut kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa, ja julkaisut ovat hänen mukaansa rohkaisseet muita raskaana olevia äitejä hankkimaan Trikaftaa syntymättömille lapsilleen. Hän tietää nyt noin 20 muuta samanlaista tapausta, ja kun hän oli ottanut yhteyttä Schneider-Futschikiin, tutkija päätti ottaa myös nämä äidit mukaan tutkimukseen. Myös Finnegan jakaa muiden äitien tarinoita ja käy läpi niiden yksityiskohtia, kuten sitä, kuinka kauan kukin äiti käytti Trikaftaa, mitä sivuvaikutuksia tällä ilmeni, hävisikö mekoniumtulppa ja korvasiko vakuutus lääkkeet. Kyseessä on eräänlainen potilastapausten sarja, joka esitetään Instagramissa. Tapauksia on vielä niin vähän, että jokainen niistä on merkittävä. Tulevaisuudessa tästä kaikesta voi kuitenkin tulla osa tavanomaista hoitokäytäntöä.

©2024 The Atlantic Monthly Group. Kaikki oikeudet pidätetään. Jakelu: Tribune Content Agency, LLC.