Kurikka on Fortumin ja Nesteen suuromistaja – Miljoonaosingoilla kustannetaan ilmainen päivähoito – Asiantuntija varoittaa riskeistä

En oikein osaa ajatella koko asiaa. Ne ovat vaikeita tuollaiset pörssiomistukset, koko ikänsä Kurikassa asunut Annikki Kalemaa, 77, huikkaa grillikioskinsa luukulta.

Pitkän linjan yrittäjää ei saisi millään muuttamaan Kurikasta Pohjanmaalta. Nykyisin Kalemaata tosin harmittaa se, että Ukrainan sodan vuoksi asiakkaista on tullut varovaisia rahankäyttäjiä. Yhä harvempi ostaa grillin suosikkiannosta ”kurikkalaista” tai muita Kalemaan valmistamia herkkuja.

Ukrainan sodan mainingit ovat iskeneet viime viikkoina myös Kurikan kaupungin talouteen. Se nojaa osittain kahden pörssiyhtiön osakeomistuksiin. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kurikka on sekä Nesteen että Fortumin kuudenneksi suurin omistaja. Sen osakesalkun arvo on tällä hetkellä noin 293 miljoonaa euroa, josta Nesteen osuus on 225 miljoonaa. Se on valtava potti pienelle, runsaan 20 000 asukkaan kaupungille.

Venäjän aloittama hyökkäyssota on heiluttanut maailman energiamarkkinoita. Fortumin osakekurssi on laskenut Helsingin pörssissä puolessa vuodessa yli 50 prosenttia. Kurikassa tilannetta on seurattu tarkasti, mutta hötkyilemättä. Kaupungin johto näyttää ainakin ulospäin pysyvän kylmän viileänä.

– Ei meillä ole niin sanottua paniikkia, Kurikan apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko vakuuttaa.

Fortumin osittain omistama saksalainen energiayhtiö Uniper on ollut otsikoissa sen jälkeen, kun Venäjä kiersi väliaikaisesti kaasuhanat kiinni ja Saksan energiakriisi paheni kertaheitolla. Heinäkuun lopulla Saksan hallitus pääsi sopuun Uniperin pelastuspaketista. Saksan valtio sitoutuu ostamaan Uniperin osakkeita, jolloin Fortumin osuus firmasta pienenee 56 prosenttiin nykyisestä noin 80 prosentista.

Annikin Grillin yrittäjä Annikki Kalemaa ei jaksa murehtia kaupungin osakeomistuksia.

Huikeat osinkotuotot

Kurikan Fortum-omistuksien tarina alkoi jo 90 vuotta sitten. Kurikan Säästöpankki oli ajautunut löperön luotonannon ja talouslaman vuoksi pahoihin ongelmiin. Kunta päätti taata pankin talletukset, ja osana tukipolitiikkaa se sai syliinsä 25 prosenttia Jyllinkosken sähkön osakekannasta. Pankki oli aikaisemmin myöntänyt kelvottomaksi osoittautuneen lainan Jyllinkosken sähkön ostaneille Hakolan veljeksille. Lainan vakuudeksi veljekset olivat saaneet sähköyhtiön osakkeet.

Vuosien mittaan Jyllinkosken sähkö kasvoi nopeasti ja toimi parhaimmillaan viidentoista kunnan alueella. Yhtiö oli jo ajautumassa ruotsalaisen Vattenfallin omistukseen, mutta kiihkeän omistustaistelun jälkeen se fuusioitui Länsivoimaan. Myöhemmin Länsivoima puolestaan sulautui Fortumiin.

Kurikka piti pintansa fuusioneuvotteluissa ja sai merkittävän määrän Fortumin osakkeita, kaikkiaan 6 203 500 kappaletta. Niistä ei ole luovuttu. Kurikka on nauttinut vuosittain Fortumin jättiosingoista, jotka ovat nousivat esimerkiksi viime vuonna noin 11 miljoonaan euroon.

– Strategiamme on ollut se, että pidämme osakkeet. Toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään, mikä muuttaisi suunnitelmia, Juha Luukko toteaa.

Fortumin alavireisyyttä on paikannut Kurikan omistus niin ikään pörssinoteeratussa Nesteessä. Sillä taas on mennyt poikkeuksellisen hyvin. Nesteen pörssinoteeraus on kivunnut puolessa vuodessa noin 25 prosenttia. Kymmenen viime vuoden aikana Kurikka on kirjannut osinkotuottoja Fortumista ja Nesteestä yhteensä hulppeat sata miljoonaa euroa. Luukko laskee, että tänä vuonna Nesteen osinkoja olisi tulossa viidestä kuuteen miljoonaa.

– Mikä menee alas, on tullut aina ylös. Fortumin taru ei ole tässä. Uskon, että osinkoja puristetaan ensi vuonnakin.

Maksuton varhaiskasvatus kuntalaisille

Kurikan keskustan kupeessa perheensä kanssa asuva Mari Järvimäki on juuri ehtinyt pukea yksivuotiaan Niilon ulkovaatteisiin, kun taivas repeää. Leikit leikitäänkin sisätiloissa. Isosisko Helmiä se ei näytä harmittavan.

Järvimäki voi pian nauttia Kurikan osinkopotin mahdollistamasta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta, joka otettiin käyttöön viime tammikuussa. Sen jälkeen kurikkalainen perhe on voinut säästää lapsen päivähoidosta parhaimmillaan lähes 300 euroa lasta kohti kuukaudessa. Nyt Järvimäki odottaa monen muun paikallisen perheen tavoin, että saavutetuista eduista pidetään kiinni. Tieto on kiirinyt nopeasti naapurikuntiin.

– Olen kuullut, että perheitä olisi tulossa Kurikkaan, mutta riittävän isoja perheasuntoja on vaikea löytää. Kurikan Facebook-ryhmässä on paljon kyselyitä. Monelle Kurikan sijainti on ihanteellinen, täältä on puoli tuntia sekä Seinäjoelle että Vaasaan.

Järvimäki muutti Kurikkaan vuonna 2017 miehensä perässä. Hän käy kotihoitoalan töissä 25 kilometrin päässä Jalasjärvellä, kuntaliitoksen ansiosta se on nykyään osa Kurikan kaupunkia.

– Kurikka on huomioinut lapsiperheet hyvin. Täältä löytyy muun muassa vauvakahvila. Siellä on muksuparkki, jonne voi jättää lapsen pariksi tunniksi hoitoon siksi aikaa, kun käy asioilla. En ole kuullut vastaavasta muualla.

Kahden osakkeen politiikka on riski

Kurikan kaupunginvaltuustossa käydään vuosi vuoden jälkeen keskustelua osakesalkun hajauttamisesta. Keskustelu on päätynyt tähän asti samaan lopputulokseen: muutoksia ei haluta tehdä.

Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri pitää kuntien osakeomistusta perusteltuna.

– Kurikan tapauksessa on ollut viisasta, ettei Fortum-omistusta ole muutettu heti rahaksi, vaan osinkotuloa on käytetty investointeihin. Sijoitusten hajauttaminen olisi silti kannattanut.

Kuntien osakeomistus ei ole harvinaista. Kunnallisalan kehittämissäätiön vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan keskisuurista, 5 000–50 000 asukkaan kunnista lähes puolella oli jonkinlaisia rahoitusarvopaperiomistuksia, niistä osakeomistuksia 45 prosenttia.

Samassa selvityksessä kävi ilmi, että useimmissa kunnissa osakeomistukseen liittyvään päätöksentekoon osallistuu vain pari ihmistä. Kurikassa sijoitusasiantuntijana toimii hallintojohtaja ja lakimies Petri Lammassaari, alan ammattilainen.

– Osakeomistukset vaativat osaamista ja mahdollisuutta seurata tarkasti, mitä markkinoilla tapahtuu. Omistaminen edellyttää myös omistajavallan käyttämistä. Kunnat eivät yleensä ole kovin aktiivisia omistajia, koska se ei ole luonnostaan niiden pääosaamisaluetta. Toisaalta juuri sen takia on viisasta, että kunta mieluummin säilyttää omistustaan, Lounasmeri sanoo.

Kurikan kahden osakkeen varassa oleva osakesalkku on vastoin osakesijoittamisen perussääntöjä, mutta toistaiseksi se on kannattanut. Paine hajauttamiseen voi kasvaa, jos Fortumin vaikeudet jatkuvat ja osakekurssi halpenee.

Lounasmeri pitää kahden osakkeen politiikkaa riskinä.

– Olisi hyvä miettiä säästöjen hajauttamista. Kunnille on usein käynyt niin, että aikanaan valtio ja kunnat ovat perustaneet liikelaitoksia, jotka ovat muuttuneet osakeyhtiöiksi. Sen seurauksena on saatu omistuksia jostakin isosta yhtiöstä. Sen jälkeen jämähdetään usein vallitsevaan tilanteeseen ja ollaan tyytyväisiä. Mielestäni kunnan ei pitäisi jäädä omistamaan yhtiöitä vain historiallisten syiden perusteella. Välillä olisi hyvä miettiä, mitä omistetaan ja miksi.

Kurikan apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko ei ole huolissaan Fortumin kurssilaskusta.

Osingoilla tehty uusia kouluja ja jätevesisaneeraus

Kurikan osinkomiljoonilla on vaikutettu paljon muuhunkin kuin maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Vuonna 2012 Kurikassa valmistui 12 kilometrin pituinen jätevesiviemärisaneeraus. Kaupungin kouluverkkoon on panostettu rakentamalla kaksi uutta koulua. Vastikään Kurikan keskustassa otettiin käyttöön lukion ja ammattikoulun yhdistävä kampus, jossa opiskellaan muun muassa sairaanhoitajiksi. Kampusta käyttää 900 opiskelijaa.

Osingoista on riittänyt rahaa myös uuden sote-keskuksen rakentamiseen, kolmeen skeittipuistoon ja kahteen urheiluhalliin. Kurikassa on peräti 36 kaupungin ylläpitämää luistelukenttää. Vanhempiakaan ikäluokkia ei ole unohdettu, heille on tarjolla maksutonta ohjattua kunto- saliharjoittelua 800 euron arvosta henkilöä kohti vuodessa.

Kurikassa yksityistietkin ovat nykymittapuun mukaan hyvässä kunnossa, sillä niihin on panostettu puoli miljoonaa vuodessa. Syrjäkylille on vedetty laajakaistayhteyksiä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin muistuttaa, että investointeihin on toki otettu myös lainaa. Kaupunki ei ole hänen mukaansa tuudittautunut osinkomiljooniensa varaan.

– Kurikassa on hyväksytty, että pörssisalkun arvo seilaa satoja miljoonia ylös ja alas. Sitä se on tehnyt iät ja ajat. Oleellista on, että olemme aina budjetoineet osinkotuotot varovaisuuden periaatteella. Nytkin olemme budjetoineet osinkotuoton kolme neljä miljoonaa edellisvuoden toteutumaa pienemmäksi. Jos osinkoihin tulee merkittävä lovi, se ei iske kovin kovaa kaupungin talouteen. Pitää muistaa, ettei tilanteeseen ole kuin yksi syypää, Vladimir Putin, Kandolin sanoo.

Jos osinkohanoista on jonakin vuonna tullut rahaa budjetoitua enemmän, varat ovat Kandolinin mukaan uponneet sotemenoihin. Sotemenojen kasvu on ollut viime vuosien trendi monessa muussakin kunnassa. Sairaanhoito on kallistunut muun muassa koronapandemian vuoksi.

Hieman yllättäen sote-uudistus voi olla Kurikalle pieni lottopotti. Ensi vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet siirtyvät valtion vastuulle.

– Sen jälkeen pystymme ennakoimaan kunnan taloutta paremmin myös osinkokertymän kannalta, kun isoin epävarmuustekijä eli sotemenot siirtyy pois kunnalta. Sitä kautta osinkotuottojen merkitys kunnan talousarvion kannalta kasvaa, kun pystymme käyttämään niitä nykyistä enemmän muuhun. Kurikka voi jäädä suhteessa enemmän plussalle kuin moni muu kunta, Kandolin perustelee.

Työttömiä voisi tukea enemmän

Kaikkien arjessa Kurikan osakeomistukset eivät näy. Lähes 40 vuotta paikkakunnalla asunut Päivi Mänty, 58, on yksi pitkäaikaistyöttömistä, jotka ovat löytäneet avun Kurikan Työnhakijat ry:n toiminnasta. Yhdistyksen jäsenmäärä on noussut noin kahdeksaankymmeneen samaan aikaan, kun kaupungin työttömyysprosentti on pienentynyt alle seitsemään prosenttiin. Taustalla on koko Suomea vaivaava ongelma: työttömien osaaminen ja työmarkkinoiden tarve eivät kohtaa. Siksi moni yritys kärsii työntekijäpulasta myös Kurikassa.

– Ei minua huoleta osakeomistusten arvon lasku. Sähkön ja polttoaineen hinnannousu huolettaa. Kurikka on hyvä paikka elää, mutta kun on määrätyn ikäinen, töitä ei vain löydy. Se on yleinen ongelma, Mänty sanoo.

Hänen mielestään kaupunki voisi käyttää osinkomiljooniaan enemmän työttömien hyväksi.

– Jos kerran rahaa on, työttömiä voisi tukea rahallisesti, jotta meillä olisi muutakin kuin työttömyyskorvaus. Se on todella pieni. Voisihan rahaa käyttää vaikka maksuttomiin harrastusmahdollisuuksiin. Uimahallissa täällä saa kyllä käydä maksutta kerran viikossa.