Kuolema on ikävä aihe, mutta siitä kannattaisi puhua – ja muutama hyvä syy tehdä testamentti
Testamentilla voi sekä turvata puolisonsa elämää että ehkäistä perillisten riitoja, kirjoittaa vastaava tuottaja Milla Talja.
Kyllä siitä joskus puhuttiin, mutta ei sitten ehditty tehdä. Eihän sitä koskaan ajatellut, että näin voisi käydä. Kun puoliso kuolee yllättäen, edessä ovat hautajaisten lisäksi pesänselvitys ja perinnönjako, jotka vievät voimia suuren surun keskellä. Silloin leski muistaa, että keskinäisestä testamentista kyllä juteltiin, mutta asia ei tuntunut ajankohtaiselta – ennen kuin oli liian myöhäistä.
Kuolema on monien mielestä ikävä puheenaihe, joka halutaan siirtää jonnekin kauas horisonttiin. Siksi myös testamentin teko saattaa jäädä hyvien aikeiden asteelle, jos edes nousee esiin. Asia kannattaisi kuitenkin ottaa tehtävälistalle heti eikä huomenna, sillä testamentilla voi sekä turvata puolisonsa elämää että ehkäistä perillisten riitoja. Lue asiantuntijan fiksut neuvot Apu Terveydestä 10/2024.
”Pahimmillaan perilliset vaativat itselleen jopa avoparin yhteistä koti-irtaimistoa, jolla ei ole juurikaan rahallista arvoa.”
Keskinäinen testamentti on erityisen tärkeä avopuolisoille, sillä perimysoikeiden kannalta he ovat kuin ventovieraita toisilleen. Ilman testamenttia yhteinen koti tai osa siitä voi päätyä vainajan vanhemmille tai sisaruksille, jopa tädeille tai sedille. Silloin avolesken asema on perillisten hyvän- tai pahantahtoisuuden varassa. Parhaimmillaan hän saa jatkaa elämäänsä entisessä yhteisessä asunnossa perikunnan suostumuksella. Pahimmillaan perilliset vaativat itselleen jopa avoparin yhteistä koti-irtaimistoa, jolla ei ole juurikaan rahallista arvoa. Harva taitaa edes muistaa jokaisesta haarukasta, kumman omaisuutta se on.
Vaikka eläisi kuinka terveellisesti, jossain häämöttää aina loppupiste. Joskus elämänlanka katkeaa täysin varoittamatta. Horisonttiin katsominen ei tarkoita kuoleman odottamista, vaan rakkauden palvelusta elämänsä tärkeille ihmisille.
