Apu

Kuntavaalit 2021: Hyvästit fossiilisille, tervetuloa sähköautot ja kutsukyydit – Näin puolueiden ilmastolinjaukset eroavat

Kuntavaalit 2021: Hyvästit fossiilisille, tervetuloa sähköautot ja kutsukyydit – Näin puolueiden ilmastolinjaukset eroavat
Eduskuntapuolueet kannattavat laajasti kuntien kunnianhimoista ilmastotyötä – perussuomalaisia lukuun ottamatta. Lähiluonto ja puurakentaminen nousevat esiin monessa vaaliohjelmassa. Mutta mihin kaikkeen metsiä riittää?
Julkaistu: 3.6.2021

Eduskuntapuolueet tukevat vaaliohjelmissaan lähes yksimielisesti kuntien kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Avoimesti vastahankaan asettuu vain perussuomalaiset, jonka mielestä ”ilmastoposeeraus” uhkaa suomalaisten hyvinvointia eikä kuntien pidä ajaa valtiota tiukempia toimia.

Muuten puolueet luettelevat pitkälti yhteisiä ilmastoteemoja: vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtymistä, kestävää rakentamista, jätteiden vähentämistä ja kierrättämistä.

Erot löytyvät yksityiskohdista sekä tavoitteiden laajuudesta ja konkreettisuudesta.

Fossiilisista polttoaineista keskusta korostaa erityisesti kivihiilestä luopumista. Vihreät listaa niin kivihiilen, turpeen, öljyn kuin maakaasunkin ja asettaisi joka kunnassa tavoitevuoden näistä luopumiseen. Vasemmistoliiton mukaan kivihiili ja turve ovat ympäristön kannalta huonoimpia ja se lopettaisi niiden käytön ”mahdollisimman nopeasti”.

Konkretian taso vaihtelee puolueiden vaaliohjelmien ilmasto- ja ympäristötavoitteissa

Kuntien ei pidä ajaa valtiota tiukempia toimia.

Perussuomalaiset

Luovutaan kivihiilestä, turpeesta, öljystä ja maakaasusta.

Vihreät

Luovutaan kivihiilestä ja turpeesta.

Vasemmistoliitto

Keskusta painottaa myös energia- ja ruokaomavaraisuutta. Se kannustaisi tuuli- ja aurinkovoiman sekä maalämmön ohella biopolttoaineiden kehittämiseen. Vasemmistoliitto taas huomauttaa, että biomassa on siirtymäajan ratkaisu eikä siihen pidä enää investoida isosti.

Kristillisdemokraatit haluaa perusteellisessa ohjelmassaan kuntien asettavan strategiset tavoitteet luontoalueiden, maaperän, vesistöjen, ilman ja ilmaston suojelemiseksi ja mainitsee myös ympäristöhaitat, melun ja sisäilmaongelmat.

Kokoomus tukee konkreettisia ilmastotekoja kunnissa, joskin käsittelee niitä lyhyesti. Listalla ovat lähikoulun öljylämmityksen vaihto maalämpöön, hiilenpolton korvaaminen, kierrätys ja liikenteen päästöjen ”fiksu ja vaikuttava” vähentäminen.

Sosialidemokraatit linjaa sekin ympäristöstä tiiviisti, mutta tukee ”määrätietoisia uudistuksia” energiankäytössä, liikkumisessa, rakentamisessa ja kiertotaloudessa. Myös RKP haluaa tehdä työtä ”ilmastoälykkään” kehityksen hyväksi.

Liike nyt toteaa suppeassa ohjelmassaan hiilineutraaliuden tarjoavan yrityksille kasvun ja viennin mahdollisuuksia.

Luovutaan kivihiilestä.

Keskusta

Strategisia tavoitteita luontoalueiden, maaperän, vesistöjen, ilman ja ilmaston suojelemiseksi.

Kristillisdemokraatit

Vaihdetaan lähikoulun öljylämmitys maalämpöön ja korvataan hiilenpoltto.

Kokoomus

Ohjelmissa on hyviä tavoitteita, mutta myös joitain sisäisiä ristiriitaisuuksia, arvioi yhdyskuntasuunnittelun teorian professori Panu Lehtovuori Tampereen yliopistosta.

Esimerkiksi keskusta käsittelee ilmastoasioita kattavasti mutta korostaa samalla luonnon taloudellista käyttöä ja maanomistajien oikeuksia. Monimuotoisuuden turvaamisessa se luottaisi vapaaehtoisuuteen. Esiin ei tuoda, miten ympäristö ja taloudelliset arvot lopulta sovitetaan yhteen.

Luonnonsuojelusta laajasti linjaavat vihreät taas kannattavat samaan aikaan sekä lähiluonnon vaalimista – joka yhdistääkin lähes kaikkia – että tiivistä rakentamista.

– Lähiluonnon turvaaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen ei ole ihan helppoa yhtä aikaa, vaikka se hyvällä suunnittelulla voidaankin ratkaista, Lehtovuori sanoo.

Vasemmistoliitto yhdistää teemat astetta konkreettisemmin: tontin täyttämisen sijasta se rakentaisi korkeammin ja väljemmin, jolloin pihapuille jää tilaa.

Tuetaan ’’määrätietoisia uudistuksia’’ energiankäytössä, liikkumisessa, rakentamisessa ja kiertotaloudessa.

Sosialidemokraatit

Hiilineutraalius tarjoaa yrityksille kasvun ja viennin mahdollisuuksia.

Liike nyt

Tehdään työtä ’’ilmastoälykkään’’ kehityksen hyväksi.

RKP

Näin puolueet linjaisivat liikennettä ja asumista

Moni ohjelma nostaa esiin uudenlaiset liikenneratkaisut: eri liikkumismuotoja yhdistävät palvelut, yhteiskäytön, kaasuautojen tankkauspaikat ja sähköautojen latauspisteet.

Näitä luettelevat niin keskusta, kristilliset, RKP, vihreät kuin vasemmistoliitto.

Keskusta edistäisi julkista liikennettä koko maassa, mutta ei rankaisisi auton käytöstä uusilla veroilla tai maksuilla siellä, missä vaihtoehtoja ei ole.

SDP suunnittelisi asuinalueet niin, että palveluihin, harrastuksiin ja töihin pääsee julkisella ja kevyellä liikenteellä. Se huolehtisi joukkoliikenteestä myös suurten kaupunkien ulkopuolella.

Laajimmin liikenteestä linjaavat vihreät ja vasemmistoliitto. Vihreät ottaisi suurimmissa kaupungeissa käyttöön ruuhkamaksut ja ohjaisi tuotot joukkoliikenteeseen. Pieniin kuntiin se esittää ratkaisuiksi kutsuliikennettä ja erilaisia kuljetuspalveluja, samoin kuin vasemmistoliittokin.

Vasemmistoliitto haluaa kaikkiin kuntiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman. Tiheillä kaupunkialueilla pitäisi pystyä elämään ilman autoa, ja haja-asutusalueillakin päivittäisasioinnin tulisi hoitua julkisilla.

"Keskustoja ei pelasteta halvoilla parkkipaikoilla, se on ihan tutkittu juttu."
Professori Panu Lehtovuori, Tampereen yliopisto

Myös RKP toteaa, että autottomuuden on oltava helppoa etenkin kaupungeissa.

Kokoomuskin haluaa toimivan joukkoliikenteen mutta ei silti vähentäisi autoilua, koska ”oma auto on valtaosalle suomalaisista välttämättömyys”. Kokoomus ei myöskään kannata tietulleja.

Liike nyt toteaa, ettei tue autoilun kustannusten nousua.

Ruuhkamaksuja vastustavat myös perussuomalaiset. Puolue ei hyväksy sitä, että jotain kulkumuotoa syrjitään ja toista suositaan ”ideologisista syistä”.

Myös parkkipaikoista linjaukset vaihtelevat.

RKP suosisi pysäköintipolitiikassa ympäristöystävällisiä autoja. Vihreät siirtyisi markkinaehtoiseen pysäköintiin ja luopuisi kattavan joukkoliikenteen alueella parkkipaikkojen vähimmäismääristä.

Sen sijaan kristillisdemokraatit tukisi keskustojen elävyyttä tarjoamalla edullista pysäköintiä.

Professori Lehtovuori on asiassa vihreiden linjoilla: pysäköinnille pitäisi asettaa sen todellinen hinta ja käyttää autoilta vapautuva tila paremman kaupunkiympäristön luomiseen.

– Keskustoja ei pelasteta halvoilla parkkipaikoilla, se on ihan tutkittu juttu.

Päästöjen jakauma 2018

Kuinka tässä maassa pitäisi rakentaa?

Kokoomus ja kristilliset nostavat esiin kaavaprosessien nopeuttamisen.

Kokoomus perää norminpurkutalkoita kuntiin ja säätäisi käsittelyaikatakuun: jos lupa-asiaa ei käsitellä määräajassa eikä selkeää laillista estettä ole, luvan saisi automaattisesti.

Kristilliset taas mainitsee pitkät valitusprosessit.

– On totta, että kaavoitus on liian hidasta, Panu Lehtovuori vahvistaa.

Hän ei silti pidä ratkaisuna edellisen hallituksen tavoitteisiinkin kuulunutta norminpurkua, vaan menettelyjen sujuvoittamista, johon on jo tutkittuja keinoja.

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan. Taustaselvityksissä mukana olleen Lehtovuoren mukaan työ on osoittautunut hankalaksi.

Käsittelyaikatakuusta on keskusteltu, mutta juuri kunnat eivät ole halunneet sitä.

Valitusoikeuden rajaaminen taas olisi juridisesti vaikeaa. Toisaalta ongelma ei ole niin suuri kuin usein kuvitellaan.

– Tosi pienestä osasta kaavoja valitetaan.

"Uusin keskustelu on jo menossa siihen suuntaan, että pitää tarkkaan miettiä, missä puu tuottaa eniten lisäarvoa. Ja kaatamaton metsä on paras ilmastoteko."
Panu Lehtovuori

Mitä rakentamiseen tulee, yksi trendi on vahvoilla: puu. Puurakentamista vaativat herttaisen yksimielisesti kaikki paitsi kokoomus, perussuomalaiset ja liike nyt.

Lehtovuori toppuuttelee jälleen. Rakentamiseen tarvitaan monimuotoisia ekologisia menetelmiä, mutta ratkaisu ei välttämättä löydy puusta.

– Sitä ei ehkä riitä.

Käynnissä on iso siirtymä pois öljyriippuvuudesta, ja metsää ja puuta tarvitaan nyt moneen, kuten muovia korvaaviin älykkäisiin biokuituihin.

– Uusin keskustelu on jo menossa siihen suuntaan, että pitää tarkkaan miettiä, missä puu tuottaa eniten lisäarvoa. Ja kaatamaton metsä on paras ilmastoteko, Lehtovuori sanoo.

Vasemmistoliiton ohjelma on hänestä oikealla asialla suosiessaan aina korjaamista purkamisen sijaan. Jos on pakko purkaa, materiaalit pitää kierrättää.

Uusiutuvan energian potentiaalit maakunnittain

Suomen ympäristökeskus on arvioinut eri uusiutuvien energianlähteiden investoinneista koituvia työllisyys- ja päästövähennyshyötyjä eri puolilla Suomea. Karttaan on nostettu alueita, joissa uusiutuvan energian potentiaali on suurta:

Asuntotuotannon poliittinen kirjo

Asuntotuotannossa tulevat esiin perinteiset poliittiset jakolinjat. Kokoomus kannattaa markkinaehtoisuutta, vasemmistoliitto haluaisi myös kalliiden alueiden uudistuotannosta vähintään 40 prosentin olevan valtion tukemaa ARA-tuotantoa ja lisäisi tarvittaessa kuntien omaa asuntorakentamista.

Myös vihreät haluaa, että kaikilta alueilta löytyy monipuolisesti vuokra- ja omistusasuntoja.

Kokoomuskin pitää ”epätervettä eriytymistä” arjen turvallisuusuhkana, mutta ei esitä keinoja sen estämiseen.

Kohtuuhintaisen asumisen vähintään mainitsevat muut paitsi kokoomus, perussuomalaiset ja liike nyt.

SDP nostaa erikseen esiin lähiöiden kehittämisen ja peruskorjaamisen. Se saa Lehtovuorelta kiitosta.

– Miljoona suomalaista asuu lähiöissä, hän huomauttaa.

Korona-aikana on korostunut monipaikkaisuus eli se, miten ihmiset elävät arkeaan useissa eri paikoissa. Monet tekevät esimerkiksi etätöitä mökeillään.

Ilmiön nostavat esiin sekä keskusta että kristillisdemokraatit.

Kristillisten mielestä valtionosuuksissa tulisi huomioida kunnat, joissa on paljon vapaa-ajan asutusta. Keskusta taas haluaisi helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi.

"Mielenkiintoinen heitto, tietynlainen kohtuullisuuden vaatimus populistisen ilmasto- ja maahanmuuttopuheen alla. On ihan tottakin, että aika pienen kysynnän varaan tehdään isoja investointeja."
Panu Lehtovuori

Lehtovuoren mukaan toive on keskustalle looginen, mutta vaikea toteuttaa. Se kävisi kalliiksi kunnille, joille tulisi uusia palveluvelvoitteita.

Hyvänä nostona Lehtovuori pitää kristillisten huomiota teknologiariippuvuudesta: rakennusten on pysyttävä asumiskelpoisina myös, jos sähkö- tai tietoliikenneverkot eivät toimi. Puolue tuo myös monipuolisesti esiin esimerkiksi ryhmärakentamista sekä osuuskuntaomisteista ja yhteisöllistä asumista.

Perussuomalaiset ei ota kantaa asumisrakentamiseen mutta tarkastelisi kriittisesti kuntien ”hulppeita” rakennushankkeita – kunnantaloja, toriparkkeja ja liikenneinvestointeja.

– Tämä on mielenkiintoinen heitto, tietynlainen kohtuullisuuden vaatimus populistisen ilmasto- ja maahanmuuttopuheen alla. On ihan tottakin, että aika pienen kysynnän varaan tehdään isoja investointeja, Lehtovuori kommentoi.

Kommentoi »