Islantilaisilla on tämä kyky selviytyä, kun tulivuori purkautuu – ja se tekee aina vaikutuksen suomalaisiin
Islannissa tulivuorenpurkaus on osa arkea. Maata ei olisi olemassa ilman tulivuoria. Suomalaiseen maan repeäminen ja magman purkautuminen tekee vaikutuksen, kirjoittaa Satu Rämö.
Arkinen tapahtumaketju Islannissa: Join kupin iltateetä. Kävin sänkyyn. Nukahdin. Tulivuori alkoi purkautua.
Olen asunut tällä vulkaanisella saarella kohta pari vuosikymmentä. Sinä aikana olen todistanut kymmenkunta tulivuorenpurkausta. Maa vain yhtäkkiä repeää, ja repeämästä pursuaa uutta kuumaa maata.
Suomalaisen peruskallion päällä varttuneeseen luonnonilmiön näkeminen tekee lähtemättömän vaikutuksen.
Muistorikkain tulivuorenpurkaukseni sijoittuu kevääseen 2010, kun olimme menossa naimisiin Islannissa. Eyjafjallajökull purkautui jäätikön alla ja synnytti kymmenen kilometriä korkean tuhkapilven, joka laittoi hääsuunnitelmamme uuteen uskoon.
Tuhkasateen ropistessa maistraatin kattoon sanoimme toisillemme tahdon, mutta suomalaiset vieraat eivät päässeet mukaan juhliin, koska tuhkapilvi oli sulkenut Euroopan lentoliikenteen.
Räntää juhannuksena? Aivan sama.
Sen jälkeen, kun tulivuori sotki hääsuunnitelmat, en ole valittanut huonosta säästä. Kaikki harmi räjähti niin sanotusti kerralla ulos.
”Kukaan ei tiedä, kauanko tulivuorenpurkaus kestää ja pääsevätkö ihmiset palaamaan koteihinsa vai onko edessä kylän rakentaminen uuteen paikkaan.”
Erämaan rauhassa viikkokausia purkautuva tulivuori on islantilaisille yhtä iso uutisaihe kuin Pohjanmaan kevättulvat suomalaisille. Jotkut tulivuorenpurkaukset ovat kuitenkin vaarallisimpia kuin toiset.
Nyt joulukuussa lähellä pääkaupunkiseutua alkanut tulivuorenpurkaus sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Grindavíkin kalastajakylästä.
Lukuisat maanjäristykset olivat kiusanneet kyläläisiä pitkin loppuvuotta. Teihin on tullut isoja kuoppia ja talojen seiniin halkeamia. Grindavík tyhjennettiin asukkaista varotoimena jo useita viikkoja sitten.
Evakuoidulle perheille järjestettiin hätämajoitus, mutta suurin osa muutti asumaan sukulaistensa luokse. Kukaan ei tiedä, kauanko tulivuorenpurkaus kestää ja pääsevätkö ihmiset palaamaan koteihinsa vai onko edessä kylän rakentaminen uuteen paikkaan.
Paniikki ei ole kuitenkaan vallannut mielialoja. Islannissa ei selviydy, jos ei ole valmis muuttamaan suunnitelmaa lennossa. Islantilaisten lempisanonta ei turhaan ole Þetta reddast. Kaikki järjestyy.
Koskaan ei voi varmuudella tietää, mitä seuraavaksi käy. Tulivuorien, jäätikkötulvien, maanjäristysten, hiekkamyrskyjen ja syrjäisen sijainnin ansiosta islantilaiset ovat tottuneet mukautumaan olosuhteisiin, koska heidän on ollut pakko.
Jos ulkona sattuu satamaan tulivuoren tuhkaa, ei mennä ulos. Jos ei sada tuhkaa, lähdetään retkelle tai perustetaan vaikka bioteknologiayritys, joka kasvattaa tulivuoren tuhkassa ihonhoitotuotteiden raaka-aineita.
Islanti on syntynyt merenalaisista tulivuorenpurkauksista. Ilman tulivuoria koko maata ei olisi olemassa. Minne tahansa tällä puuttomalla saarella katsoo, näkee tulivuoren tai tulivuorista purkautunutta laavaa. Paikalliset ovat tottuneet siihen, että aina silloin tällöin magmaa turskahtaa maan pinnalle.
”Lähes jokaisessa islantilaiskylässä on vapaaehtoisvoinen pelastuspartio, johon päästäkseen on suoritettava kahden vuoden rankka harjoittelujakso ja läpäistävä testit.”
Jos purkaus osoittaa kasvavia vaaran merkkejä, pelastajat ovat nopeasti auttamassa.
Islanti on kolmanneksen Suomen koosta, ja maassa asuu alle 400 000 ihmistä. Harvaan asutulla saarella ei ole varaa ylläpitää julkisin varoin koko maan kattavaa pelastusorganisaatiota. Islannilla ei ole myöskään omaa armeijaa.
Mutta lähes jokaisessa islantilaiskylässä on oma vapaaehtoisvoimin toimiva pelastuspartio, jonka toimintaa arvostetaan suuresti. Päästäkseen vapaaehtoiseksi on suoritettava kahden vuoden mittainen rankka harjoittelujakso ja läpäistävä testit.
Puolisoni on toiminut koko aikuisikänsä vuoripelastajana. Esikoisemme aloitti tänä vuonna kylämme pelastustiimin teiniryhmässä. Pelastuspartiot rahoittavat toimintansa ja varusteensa itse. Suurin osa rahoituksesta kerätään ilotulitemyynnillä.
Veikkaan, että tänä vuonna tulivuorenpurkauksen näkyessä reykjavikilaisten omille takapihoille pelastuspartioiden ilotulitekauppa lyö myyntiennätyksiä.
Niin hurjalta kuin se kuulostaakin: kahdensadan raketin megaräjähdyspatteri Blast in a Box on Islannissa järkiostos. Mitä useamman megapatterin räjäyttää taivaalle, sitä turvallisemman vuoden itselleen varmistaa.
Jotain oudon riehakasta tässä kaikessa on.
Päivitetty 24.5.2024: Kolumnin otsikkoa on muutettu
