Elämässä on kyse ainakin yhtä paljon laadusta kuin määrästä – Kuinka pitkä elämä riittää?
Jos koko elinaika on ollut kurinalaista kieltäytymistä, voi lopulta pettyä katkerasti, kun sairastuu kaikesta huolimatta, kirjoittaa vastaava tuottaja Milla Talja.
Omaan ikääntymiseensä havahtuu rytinällä, kun kuulee ensin yhden ja pian toisen tutun ikätoverin kuolemasta. Nuoruuden harha ikuisesta elämästä päättyy viimeistään keski-iässä. Suomalaisten elinajanodote on nykyisin huomattavasti pidempi kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, mutta iän myötä on pakko hyväksyä, että vakava sairaus voi viedä kenet tahansa meistä. Vaikka omia elinvuosiaan voi yrittää lisätä terveellisillä elintavoilla, sattumaa ja huonoa tuuria vastaan on mahdoton taistella.
”Jälleen kesällä uutisoitiin tutkimuksesta, jossa koetetaan kehittää ihmisen elinikää pidentävää lääkettä.”
Useimmat ihmiset toivovat riittävän pitkää elämää, mutta mitä riittävän pitkä sitten tarkoittaa? Onko aina vain pidempi elämä ehdottomasti tavoittelemisen arvoista ja esimerkiksi satavuotiaaksi eläminen järkevä päämäärä? Monien mielestä ilmeisesti on, sillä jälleen kesällä uutisoitiin tutkimuksesta, jossa koetetaan kehittää ihmisen elinikää pidentävää lääkettä. Itse taas ajattelen, että elämässä jos missä on kyse ainakin yhtä paljon laadusta kuin määrästä.
Elämän lopun venyttäminen ei ehkä tunnu kovin mielekkäältä, jos viimeiset vuotensa joutuu viettämään sairaana toisten hoivan varassa. Eliniän pidentämisessä törmättäisiin lopulta myös maapallon kantokykyyn. Jos suuri määrä ihmisiä todella voisi pidentää ikäänsä lääkkeiden avulla, meitä olisi täällä aina vain enemmän.
Koska tuleva on aina epävarmaa, elämästä pitäisi nauttia tässä ja nyt. Jos koko elinaika on ollut kurinalaista kieltäytymistä, voi lopulta pettyä katkerasti, kun sairastuu kaikesta huolimatta. Toisaalta elämän nautinnoissa on tietysti syytä muistaa kohtuus, jollei sitten halua ehdoin tahdoin lyhentää päiviään. Keskitie on usein edelleen kultainen.
